Enqvist ei ole kuullut alkuräjähdystä kyseenalaistetun tieteellisissä yhteyksissä

Kosmologian professori Kari Enqvist kirjoittaa Helsingin Sanomissa (6.9.2011): ”Ylivoimainen enemmistö fyysikoista ja tähtitieteilijöistä uskoo alkuräjähdysteoriaan. En ole ikinä kuullut, että sitä olisi kyseenalaistettu tieteellisissä yhteyksissä.”1

Loogisestihan jopa Enqvistin sanat tarkoittavat, että enemmistön vastapainona on olemassa myös vähemmistö fyysikkoja ja tähtitieteilijöitä, jotka eivät usko alkuräjähdykseen. Olisi outoa jos hän ei olisi ikinä kuullut alkuräjähdystä kyseenalaistetun tieteellisissä yhteyksissä.

New Scientist –lehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessä tiedeyhteisölle jopa jotkut maalliset asiantuntijat sanovat alkuräjähdyksestä:

”Alkuräjähdys on nykyisin riippuvainen kasvavasta määrästä oletettuja itsenäisiä kokonaisuuksia, asioista, joita emme ole koskaan havainneet – kosminen inflaatio [laajeneminen], pimeä aine ja pimeä energia ovat huomattavimmat esimerkit. Ilman niitä tähtitieteilijöiden tekemien havaintojen ja alkuräjähdysteorian ennusteiden välillä olisi tuhoisa ristiriita.”2

Lisäksi kosmologi George Elliksen lainataan sanovan Scientific Americanissa:

”’Ihmisten täytyy olla tietoisia siitä, että on valikoima malleja, jotka voisivat selittää havainnot’, Ellis väittää. ’Esimerkiksi voin laatia pallon muotoisen symmetrisen maailmankaikkeuden, jossa maapallo on sen keskustassa, ja et voi osoittaa sitä vääräksi havaintojen perusteella.’ Ellis on julkaissut tieteellisen artikkelin tästä. ’Voit poissulkea sen vain filosofisilla perusteilla. Mielestäni siinä ei ehdottomasti ole mitään väärää. Mitä haluan tuoda julkisuuteen on se tosiasia, että käytämme filosofisia kriteereitä malliemme valitsemisessa. Melkoinen määrä kosmologiasta yrittää piilottaa tämän. ’”3

Eli melkoinen määrä tehdystä kosmologiasta yrittää piilottaa sen tosiasian, että filosofisia eli uskonnollisia kriteereitä käytetään mallien valitsemisessa. Luominen vastaan evoluutiossa eivät ole vastakkain usko ja tiede, vaan molemmat ovat toisiaan vastaavalla tavalla uskonnollisia ja tieteellisiä.4

Kumman pohjalta tehtyyn tieteelliseen malliin sitten havainnot sopivat? Alkuräjähdyksen tilalle on tarjolla parempaa, johon havainnot sopivat ilman tarvetta pimeälle aineelle ja pimeälle energialle.5,6 Professori, fyysikko, kosmologi John Hartnett on kirjoittanut kirjan Starlight, Time and the New Physics [Tähtien valo, aika ja uusi fysiikka].6 YK:n entinen kansainvälisen atomienergiajärjestön konsultti Alex Williams kommentoi Hartnettin kirjasta: ”Ajatus siitä, että Jumala loi maailmankaikkeuden kuudessa päivässä vain muutamia tuhansia vuosia sitten ei ole nyt ainoastaan älyllisesti varteenotettava, se on paljon parempi selitys siihen mitä havaitsemme kuin kilpailijansa.”

Lähdeluettelo

  1. Enqvist, K., Tieteestä kysymys, Ovatko fyysikot ja astronomit samaa mieltä alkuräjähdyksestä? Helsingin Sanomat s. D2, 6.9.2011.
  2. Lerner, E., Bucking the big bang, New Scientist 182(2448):20, 22 May 2004.
  3. Gibbs, W.W., Profile: George F.R. Ellis; thinking globally, acting universally, Scientific American 273(4):28-29, 1995.
  4. Ham K., Valhe: Evoluutio, Luominen-kustannus, 2007.
  5. Wieland C., Tähtien valo ja aika – Lisää läpimurtoja, Luominen nro 6, s.14-16.
  6. Hartnett J., Starlight, Time and the New Physics, Creation Book Publishers, 2007.

 Suositeltavaa lukemista

  • Wieland C. ja Sarfati J., Jumala teki … tähdet, Luominen nro 4, s. 14-17.