Onko ihminen eläin? Voiko tätä kysymystä lähestyä paitsi uskon ja henkilökohtaisen maailmankatsomuksen kautta, myös tieteen eri ihmiskäsitysten kautta?

Vastaus:

06.01.2009

Onko ihminen eläin? Voiko tätä kysymystä lähestyä paitsi uskon ja henkilökohtaisen maailmankatsomuksen kautta, myös tieteen eri ihmiskäsitysten kautta?

Kiitos kysymyksestäsi.

Voiko tätä kysymystä lähestyä paitsi uskon ja henkilökohtaisen maailmankatsomuksen kautta, myös tieteen eri ihmiskäsitysten kautta?

Ennen siirtymistä varsinaiseen kysymykseen on syytä huomauttaa kysymyksen jälkiosaan viitaten, että ”tieteen eri ihmiskäsitysten” taustalla on suoraan usko ja henkilökohtainen maailmankatsomus. Tämä tarkoittaa hyvin usein materialistista/naturalistista ihmiskäsitystä. Lisäksi on syytä korostaa, että se, mitä mieltä ihmiset ovat asioista, ei muuta totuutta.

Onko ihminen eläin?

Raamattu tekee selvän eron eläinten ja ihmisen välillä. Luotuaan eläimet kuudentena päivänä, Jumala oli tyytyväinen. Hän julisti työnsä tuloksen ”sangen hyväksi” (Gen 1:25). Ilmestyskirjan neljännestä luvusta voimme lukea, että Herra Jumala loi kaiken omaksi ilokseen.

Herra halusi, että yksi hänen luomuksistaan olisi kykenevä kommunikoimaan Hänen kanssaan, ja osaisi arvostaa täydellistä luomistyötä, jonka Jumala oli tehnyt. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen (Gen 1:27-28). Mies ja nainen luotiin erillään eläimistä – Adam tomusta, ja Eeva hänen kylkiluustaan. Lisäksi Luoja julisti rangaistuksen ihmisen murhaajille:

”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.” (Gen 9:6)

Eläimiä ei luotu Jumalan kuvaksi.

Raamatun tekemä ero ihmisen ja eläinten välillä tulee kristallinkirkkaasti esille. Esimerkiksi ensimmäinen kirje korinttilaisille julistaa:

”Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.” (1 Kor 15:39)

Jesaja erottaa ihmisen ja eläimen vielä syvällisemmässä mielessä:

”Egypti on ihminen eikä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. ...” (Jes 31:3 )

Huomaa korostettujen sanojen välinen ero. Hengeksi käännetty sana on hepreaksi rûach (רוח), joka tarkoittaa tuulta, henkeä, tuntevaa. Sitä voidaan käyttää älyllisistä, aistivista eläimistä (kuten Gen 5:19), mutta tässä sen käytöllä halutaan selvästi osoittaa, että ihmisen ja eläimen välillä on perustavaa laatua oleva ero. Eron suuruutta korostetaan vertaamalla sitä Jumalan ja ihmisen väliseen eroon, jota voi miettiä vaikkapa Jes. 55:9 sanoman äärellä:

”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

Kuva: Rebekah Holt

Yhteiskunnan ”evolutiosoituminen” johtaa aina taipumukseen alentaa ihmiselämän arvoa, ja vastaavasti nostaa eläimen elämän arvostusta. Niinpä monet heistä, jotka karsastavat mm. hevosten tappamista ravinnoksi, eivät näe ongelmaa siinä, että joka päivä maailmassa tapetaan (abortoidaan) viattomia ihmisiä äitiensä kohtuun. Asiasta tekee entistä karumman se seikka, että suurin osa näistä aborteista suoritetaan ns. "sosiaalisiin" syihin vedoten -- puhumattakaan siitä, että yli 90% down syndrooman omaavista lapsista abortoidaan. Kyse voi terveenkin lapsen kohdalla olla käytännössä vain siitä, että "nyt ei huvita saada lasta". Tämä riittää syyksi viattoman elämän päättämiseen nyky-yhteiskunnassa.¹