”En tule antamaan kenellekään mitään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sellaisen valmistamiseen. Samoin en tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita.” Hippokrateen vala¹

Näillä suunnilleen 400 vuotta ennen Kristusta kirjoitetuilla sanoilla on yhä nykyäänkin valtava merkitys. Niiden kirjoittaja oli Hippokrates, muinaisen Kreikan filosofi ja lääkäri, jota pidetään monesti ”lääketieteen isänä”. Hippokrateen ”vala” kiteytti kreikkalaisessa filosofiassa vallitsevan käsityksen, jonka mukaan itsemurha on samankaltainen yhteiskunnallinen paha kuin toisen ihmisen tappaminen, mutta valassa se asetettiin ensimmäistä kertaa lääkärin ammatinharjoittamisen säännöksi.

Useissa länsimaissa lääketieteen opiskelijoilta vaaditaan yhä yllä mainittu ”Hippokrateen vala”. Kuitenkin abortinvastainen erityismääräys on ainakin minun kotimaassani Australiassa tarkoituksenmukaisesti (ja traagisesti) poistettu, mikä heijastelee evoluutiontäyteisen kulttuurimme maallistumista. Moderni lääketiede on käytännöllisesti katsoen hylännyt Hippokrateen selvästi lausuman ihmiselämän pyhyyden periaatteen, joka löytyy myös Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuvauksesta, jossa ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Esimerkiksi nykyään monet pitävät aborttia ”raskauteen liittyvänä valintana”, eikä toisen ihmisen tuhoamisena. Lääkehoito lopetetaan potilailta sen perusteella, että heiltä puuttuu ”elämänlaatua”, eikä mietitä voisiko hoito auttaa heitä paranemaan tai säilyttämään henkensä luonnolliseen kuolemaan asti.

Uskomusta siitä, että olemme kehittyneet yksinkertaisemmista eliöistä, käytetään usein oikeuttamaan Jumalan hylkääminen Luojana, ja siten myös Hänen ja Hänen lakinsa auktoriteetin hylkääminen. Ilman Jumalaa elämä on merkityksetöntä. Vammaisuutta, kärsimystä ja elämän loppuvaiheita pidetään tarkoituksettomina. Tämä asia edistää ”kuolema-kulttuuria”, joka vaikuttaa länsimaissa esimerkiksi lääketieteen ja terveydenhuollon alueilla, joissa ihmisten elämä on riippuvainen toisista ihmisistä.

Eutanasian kasvava hyväksyntä on osa tätä mentaliteetin muutosta kohti ”kuolema-kulttuuria”. Jonkin aikaa sitten maailma katseli, kun oikeus päätti Yhdysvalloissa, että vammaisen henkilön, Terri Schiavon, pitäisi kuolla nälkäkuolemaan ja nestehukkaan. Kuinka viaton henkilö pystyttiin tappamaan tällä tavoin tarkoituksellisesti? (Muista, ettei tässä ollut kyseessä monimutkaisen koneiston kytkeminen pois päältä – kuka tahansa kuolee, kun häneltä estetään veden tai ruoan nauttiminen, joten puhumme tässä peittelemättömästä viattoman ihmisen tappamisesta – murhasta.)

Totuus on, että ihmiset eivät enää käsitä, mitä ihmisenä oleminen tarkoittaa. Elämää arvostetaan sen ”laadun” perusteella, sen sijaan että se olisi arvokasta lahjaa. Kun ihminen on nuori, aktiivinen ja tuottelias, hänellä on korkea ”elämänlaatu”, mutta heti kun hänestä tulee vanha, vammainen tai toisista riippuvainen, laatu vähenee, eikä hänen elämäänsä ehkä pidetä enää elämisen tai suojelemisen arvoisena. Ilman toipumismahdollisuutta, vammaisuudesta tai toisista riippuvaisuudesta tulee peruste kyseisen henkilön elämän päättämiselle.

Heijastumia tästä näkemyksestä löytyy Clint Eastwoodin kuuluisasta elokuvasta Million Dollar Baby. Päähenkilö, joka on naisnyrkkeilijä, aloittaa rohkeana ja menestyvänä, mutta päätyy kärsimään vaikeasta selkäydinvammasta, joka jättää hänet pysyvästi vammautuneeksi, riippuvaiseksi hengityslaitteesta sekä kyvyttömäksi liikuttamaan jäseniään. Hänelle aikaisempien kykyjensä menettäminen on liikaa ja nainen haluaa eutanasian. Naisen hengityslaite kytketään pois päältä ja tämä esitetään Hollywoodin tapaan syvällisenä myötätunnon osoituksena. (On mielenkiintoista, että kolmas valtakunta käytti samanlaisia elokuvia edistämään eutanasian hyväksyntää ennen vammautuneiden ja kehitysvammaisten tuhoamista natsi-Saksassa.²) Eastwoodin elokuvassa hoitajat ovat yksinkertaisesti valinneet helpoimman tien, joka on kaukana myötätunnosta. Sen sijaan, että he kannustaisivat naista sairauden läpi ja sallisivat hänen totutella elämänoloihin (vrt. neliraajahalvaantunut kristitty kirjailija Joni Eareckson Tada), he auttavat naisen tappamisessa. Tällaisessa teossa hylätään se olennainen näkökohta, että naisen elämä ei ole hänen päätettävissään. Koska hänet on luotu Jumalan kuvaksi, hänellä ei ole oikeutta tuhota omaa elämäänsä tai sallia muiden tehdä niin, olipa tilanne sitten mikä tahansa.

Raamatun kertomus Jobista kertoo kuinka hän vaimonsa neuvosta huolimatta kieltäytyi kiroamasta Jumalaa ja kuolemasta (Job 2:9). Tämä siksi, että Job pelkäsi Jumalaa ja ymmärsi, että vain Hänellä on valta antaa ja ottaa elämä. Vaikka elämästä menisi kaikki ilo, niin kuin Jobin kohdalla tapahtui, sekään ei oikeuttaisi hengen ottamista. Ei edes kärsimyksen syövereissä. Jumalan kuva on ja pysyy, ja elämä pysyy itsessään hyvänä, suojelemisen sekä ylläpitämisen arvoisena. Puhumattakaan siitä tosiasiasta, että harvoissa tapauksissa ihmiset ovat yllättäen toipuneet sellaisista tilanteista, joita oli pidetty lääketieteellisesti ”toivottomina”. Kun tuomioistuimista tai yksilöistä tulee elämän ja kuoleman tuomareita, tällainen voima ihmiskunnan käsissä (jolla on surkea ansioluettelo sen viisaassa käsittelyssä) on avoin hyväksikäytölle, väärille tuomioille ja puolueellisuudelle.

Kristillisen kirkon, ja yhteiskunnan yleensäkään, ei pitäisi koskaan hyväksyä sitä valhetta, että eutanasia edustaisi ”hyvää kuolemaa” (johon sanan alkuperä³ viittaa). Oikeassa merkityksessään eutanasia edustaa syvää elämän lahjan hylkäämistä ja näin ollen myös Elämän Antajan hylkäämistä. Sen sijaan meidän tulisi tunnustaa, että ihmisellä, joka on tehty Jumalan kuvaksi, on itseisarvo ja arvokkuus hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan saakka.

Elämän kunnioittamisen väheneminen läntisessä kulttuurissa on jälleen yksi merkki järkyttävästä, perustavaa laatua olevasta muutoksesta, joka vie poispäin Raamatullisesta maailmankuvasta kohti kehitysopilliseen humanismiin perustuvaa maailmankuvaa.

MATHEW PIER CY, Lääkäri, Australian ja Uuden-Seelannin anestesiologi-collegen jäsen
Dr Piercy on anestesialääkäri ja tehohoidon opettaja arvostetussa Melbournen opetussairaalassa, Australiassa.

Kuvien creditit:  phantomswife / Presents, VinothChandar / Foter.com / CC BY, limaoscarjuliet / Foter.com / CC BY

Copyright © Creation Ministries International. http://www.Creation.com
Used with permission. Käytetty luvalla.