29.07.2007 - Eero Ojanen
Hei Kasvien ja eläinten jalostaminen on todiste evoluutiosta. Ihminen valitsee kasvit ja eläimet, joiden ominaisuudet hän haluaa siirtää eteenpäin. Vai kiistättekö esimerkiksi nykyisin viljeltävän ohran tuottavan enemmän satoa kuin tuhansia vuosia sitten, jolloin jalostusta ei vielä tehty? Kiistättekö eri koirarotujen olemassaolon? Esimerkeissä ihminen poimii huonot yksilöt pois, luonnossa huonot yksilöt saavat vähemmän jälkeläisiä. Sivutietona...kasvatamme broilereita, ja broilereista tulee parin vuoden välein uusi "versio". Viime "versiossa" broilerin rinnat olivat suuremmat. Terveisin, ja vastaustanne odottaen, Eero Ojanen
Vastaus:
26.08.2007
Kiitos kysymyksestäsi.
Ohessa vastauksemme
Kasvien ja eläinten jalostaminen on todiste evoluutiosta.
Riippuu siitä mitä käsität termillä evoluutio. Jalostus ei suo mitään tukea näkemykselle jonka mukaan kaikki näkemämme eliöt olisivat lähtöisin yhteisestä ”yksinkertaisesta solusta” josta sitten nykypäivän lajien nähdään kehittyneen.
Vai kiistättekö esimerkiksi nykyisin viljeltävän ohran tuottavan enemmän satoa kuin tuhansia vuosia sitten, jolloin jalostusta ei vielä tehty?
Ensinnäkin on vaikea sanoa minkälainen ohran kanta oli tuhansia vuosia sitten. Jalostuksen avulla voidaan toki suosia halutun kaltaisia ominaisuuksia ja vahvistaa niiden esiintymistä tulevissa kannoissa. Tässä on kuitenkin kyse jo olemassaolevan informaation suosimisesta ja valikoimisesta eikä niinkään uuden informaation noususta jalostuksen kautta. Lisäksi jalostus tapahtuu yleisesti ottaen aina jonkin muun ominaisuuden kustannuksella. Esim. jalostettujen ruusujen kukinnot eivät toisinaan sisällä lainkaan siitepölyä tai ne omaavat enemmän laitakukkia kehräkukkien asemesta. Niin ikään esim. kukkakaali on lisääntymiskyvytön.
Useimmiten keinotekoiset eliökunnan jalostus/muunteluprosessit kaventavat nopeasti kasvien/eliöiden geneettistä muuntelupotentiaalia, vaikkakin antavat hetkellistä taloudellista hyötyä ihmisen kannalta. Tästä geneettisestä kapenemisesta johtuen mm. eri villiviljan lajeja on alettu ”tallettamaan” erinäisiin laboratorioihin, koska jalostettujen lajien genomit ovat niin köyhtyneitä, että olosuhteiden muuttuessa niillä ei välttämättä ole enää kykyä sopeutua uusiin olosuhteisiin ja näin ne käytännössä kuolisivat sukupuuttoon olosuhteissa joissa ”villimmät” lajikkeet pärjäisivät hienosti.
Kiistättekö eri koirarotujen olemassaolon? Esimerkeissä ihminen poimii huonot yksilöt pois,
Emme toki. Nykyisen luokittelujärjestelmän mukaisia koirarotuja tunnetaan 413. Voidaan kuitenkin sanoa, että ihmisen jalostustoiminta on johtanut koirien osalta murheellisiin tuloksiin. Olet varmasti tietoinen eri koiraroduille ominaisista geneettisistä sairauksista. Rotukoirilla esiintyy yleisellä tasolla paljon enemmän erilaisia lonkka-, hengitystie- yms. vikoja kuin sekarotuisilla yksilöillä, joten tässä mielessä ihmisen jalostus on koirien kannalta ollut kaikkea muuta kuin ”hyvä homma.” Mm. saksanpaimenkoirista jo suurella osalla yksilöistä tavataan lonkkavikoja.
luonnossa huonot yksilöt saavat vähemmän jälkeläisiä.
Luonnossa tapahtuva valinta ei sekään johda uuden geneettisen informaation nousuun joka olisi vaatimuksena jotta mikrobista-ihmiseksi evoluutio olisi mahdollista. Valinta voi kohdistua ainoastaan jo olemassaolevaan informaatioon.
Sivutietona...kasvatamme broilereita, ja broilereista tulee parin vuoden välein uusi "versio". Viime "versiossa" broilerin rinnat olivat suuremmat.
Kuten edellä jo selitimmekin on broilereidenne isommat ”rinnat” tulosta jo olemassa olevan informaation valikoitumisesta ja sekoittumisesta (toki mutaatiotkin voisivat aiheuttaa esim. lihaksien epänormaalin voimakkaan kasvun). Suvullisessa lisääntymisessä osa geeneistä peritään aina äidiltä ja osa isältä. Toisinaan tietyt ominaisuudet painottuvat populaatioissa johtaen esim. ”rintojen” suurenemiseen mutta tällaisesta muutoksesta ei ole lohtua mikrobista-ihmiseksi evoluutiolle joka edellyttäisi täysin uuden toiminnallisen informaation muodostumista. Kananne ja kukkonne ovat edelleen kanalintuja ja kuten Darwinin sirkkujen nokkien koon tapauksessa on todennäköistä, että koon muutokset ovat syklittäisiä. Jos niille alkaisi sukupolvien saatossa muodostua todellisia uusia rakenteita kuten kidukset tms. niin voisimme alkaa keskustelemaan uudestaan kanojenne evoluutiosta mikrobista-ihmiseksi mielessä, tällaisesta ei kuitenkaan ole minkäänlaista empiiristä näyttöä. Tähän liittyen on mielenkiintoista, että mm. suolistobakteereita on yritetty muuntaa kymmeniä tuhansia sukupolvia, mutta ne ovat edelleen samoja suolistobakteereita.
