Luominen artikkeliarkisto

Jumala loi maailmamme kuudessa kirjaimellisessa päivässä noin 6000 vuotta sitten. Jeesus sanoo: ”Mutta luomakunnan alusta Jumala ‘on luonut heidät mieheksi ja naiseksi’” (Mark. 10:6). Ihminen on siis luotu Jeesuksen sanojen mukaan luomakunnan alussa. Luomisviikon kuudes päivä on todellakin luomakunnan alussa, kun kyse on kirjaimellisista 24-tuntisista vuorokausista. Kompromissiratkaisut, joissa luomiseen sisällytetään miljoonat ja miljardit vuodet aiheuttaa sen, että pitkät ajanjaksot ajoittuvat ajalle ennen ihmistä, joka siirtää ihmisen ilmaantumisen luomakunnan alusta luomakunnan loppuun. Tästä on havainnollistava kuva Luominen-lehdessä.¹ Toisin sanoen, jos pitkät ajanjaksot sovitetaan luomiseen se tarkoittaa, että Jeesus on erehtynyt sanoessaan ihmisten luodun luomakunnan alussa, kun kompromissin mukaan se olisikin tapahtunut lopussa. Jos näin olisi, se tarkoittaisi sitä, että Jeesus ei ole totuus (Joh. 14:6). Tämä taas romuttaisi koko kristinuskon… Mutta asia ei tietenkään ole näin.

Raamattu sanoo: ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen” (2. Moos. 20:11). Tämä on yhteenveto Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa kuvatusta luomisesta, joka löytyy kymmenestä käskystä lepopäiväkäskyn yhteydestä, jossa meidän tavallinen työviikko rinnastetaan täysin vastaavankaltaiseksi luomisviikon kanssa. Jos luominen olisi kestänyt kauemmin eli jos yksi luomispäivä olisi ollut vaikkapa tuhat vuotta² tai miljoona vuotta tai miljardi vuotta, niin silloin meidän kuusipäiväinen työviikkomme muuttuisi pituudeltaan järkyttävän pitkäksi. ”Ajanjakson pituus on selvästi tärkeä, muutenhan tämä käsky olisi mieletön.”³ Voidaan myös kysyä, kuinka muualla Raamatussa suhtaudutaan Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan? ”Ensimmäinen Mooseksen kirja on kirjoitettu kuvauksena todellisesta historiasta. Tämän takia muualla Raamatussa Ensimmäisen Mooseksen kirjan tapahtumia, ihmisiä ja aikajärjestyksiä käsitellään todellisena historiana, ei vertauksina, runoina tai symbolisena esitystapana.”³

Suurin piirtein Darwinin aikoihin ja oikeastaan jo vähän ennen sitä kristityille alkoi ilmaantua yllättäviä ja uudenlaisia heprean kielen kieliopin tulkintavaikeuksia, miten Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa kuvattu maailmankaikkeuden luominen tulisi ymmärtää. Kyse oli siitä, voisiko luominen sisältää pitkät ajanjaksot? Ajatus tällaisista pitkistä ajanjaksoista oli käytännössä tuntematon kristityille ennen tätä ja se on vahva todiste siitä, että ajatus pitkistä ajanjaksoista ei ole lähtöisin Raamatun tekstistä itsestään, vaan kyse on reaktiosta siihen mitä tieteen on luultu osoittaneen todeksi.⁴ Moni kristitty on joutunut ateistien/naturalistien harhaanjohtamana ansaan ja luulee tieteen osoittaneen, että maailma on miljardeja vuosia vanha. Tässä tilanteessa moni kristitty on yrittänyt hyvää tarkoittaen pelastaa tilanteen sovittamalla pitkät ajanjaksot Raamattuun, ymmärtämättä mitä tästä kompromissista seuraa.

Johtava Raamatun selittäjä, professori John MacArthur kertoo vanhan maapallon kannattajien kieltävän 1. Mooseksen kirjan ilmeisen ymmärtämisen: ”Niin sanottu ’kehyshypoteesi’ ja kaikki muut kirjallisuuden temput, jotka on suunniteltu todistamaan, etteivät 1. Mooseksen kirjan luvut 1-3 tarkoita sitä, mitä ne näyttävät tarkoittavan, ovat kaikki tosiasiassa Raamatun arvovallan ja selkeyden hylkäämistä.”⁵ Ensimmäinen Mooseksen kirja on kirjoitettu hepreankielellä ja sen kieliopin perusteella tulkintavaihtoehtoja on yksi eli kuudessa tavallisessa päivässä tapahtunut luominen, kuten esim. Vanhan Testamentin professori Robert McCabe osoittaa kieliopin perusteella.⁶

Eri tieteen alat kertovat meille, että elämme nuoressa maassa ja maailmankaikkeudessa.^1,7 Esim. genetiikan professori on osoittanut nykygenetiikan selvästi todistavan, että ”elämän ja ihmiskunnan täytyy olla nuori.”⁸ Geologi kertoo meille, että vuosimiljoonat puuttuvat maakerrostumista.⁹ Luominen-lehdistä löydät runsaasti tieteellisiä todisteita, jotka osoittavat, että maailmamme on nuori ja puhuvat pitkiä ajanjaksoja vastaan. Kuitenkin ateismin älyllinen oikeutus lepää evoluution varassa, joten ateistin on pakko uskoa, että evoluutio toimii. Lisäksi ”molekyyleistä mieheksi” –evoluutiolle pitkät ajanjaksot ovat välttämättömyys, joten riippumatta siitä mitä todisteet sanovat, ateistin on pakko uskoa evoluution lisäksi myös siihen, että pitkät ajanjaksot ovat totta.

Roomalaiskatolinen kirkko teki aikanaan virheen uskomalla maakeskiseen maailmankuvaan, mutta kirkon ei kannattaisi toistaa nyt vastaavankaltaista virhettä uskomalla evoluutioon ja pitkiin ajanjaksoihin. Raamattu on totta ja tieteelliset todisteet sopivat loistavasti siihen, mitä Raamattu meille kertoo – onhan kyse Jumalan Sanasta!