Luther oli nuoren maan kreationisti

Lutherille on annettu kunnia protestanttisen uskonpuhdistuksen käynnistämisestä, kun hän naulasi kuuluisat 95 teesiä Wittenbergin kirkon oveen Saksassa vuonna 1517. Hän ei ainoastaan löytänyt uudelleen raamatullisia opinkappaleita yksin Raamatusta ja pelastusta yksin armosta uskon kautta, vaan hän myös palautti monien raamatunkohtien selkeän merkityksen vastakohtana allegorisoinnille. Tämä koskee myös luomiskertomusta, jonka kohdalla hän selvästi paljastaa olevansa vankka nuoren maan kreationisti:

Hän [Mooses] kutsuu asioita juuri niiden oikeilla nimillään, mikä tarkoittaa, että hän käyttää käsitteitä "päivä" ja "ilta" ilman allegoriaa, juuri niin kuin me tavallisesti teemme ... Pidämme varmana, että Mooses puhui kirjaimellisesti, ei vertauskuvallisesti tai kuvaannollisessa merkityksessä. Tämä tarkoittaa, että maailma kaikkine luotuineen luotiin kuuden päivän aikana, kuten sanat luetaan. Jos emme käsitä tämän syytä, jäämme oppilaiksi ja jätämme työn opettajalle, Pyhälle Hengelle.1
Luomisen päivät olivat tavallisia päiviä pituudeltaan. Meidän täytyy ymmärtää, että nämä päivät olivat todellisia päiviä [hänen latinankielisessä tekstissään lukee, veros dies], vastakohtana pyhien isien mielipiteelle. Milloin tahansa huomaamme, että isien mielipiteet ovat eri mieltä Raamatun kanssa, me kunnioittavasti siedämme heitä ja myönnämme heidän olevan vanhimpiamme. Emme kuitenkaan poikkea Raamatun todistuksesta heidän takiaan.2

Luther myös vahvista, että maailma on "nuori":

Moosekselta tiedämme, että maailma ei ollut olemassa ennen kuin 6000 vuotta sitten.3
Katso myös:
Artikkelisarjan muut osat:
Lähdeviitteet
  1. Martin Luther in J. Pelikan, editor, Luther's Works, Lectures on Genesis (St. Louis, MO: Concordia Publishing House, 1958), Chapters 1-5, 1:6
  2. E.M. Plass, What Martin Luther Says: A Practical In-Home Anthology for the Active Christian (St. Louis, MO: Concordia Publishing House, 1959)
  3. Martin Luther in J. Pelikan, editor, Luther's Works, Lectures on Genesis (St. Louis, MO: Concordia Publishing House, 1958), p. 3. Viitteisiin 11, 12 ja 13 viitannut Sarfati, Jonathan: Refuting Compromise s. 123. Master Books 2004. ISBN: 0-89051-411-9