perjantaina, 30. joulukuuta 2011, klo 16.38

Miksi ensin luotiin valo? Voiko Jumala luoda niin ison kiven mitä ei jaksaisi nostaa?

19.04.2008 - Antti Paloposki

1. Miksi Jumala loi maailmaan ensin valon ja vasta sen jälkeen auringon, kuun ja tähdet?

2. "Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui." Miten selittäisitte tuon raamautunkohdan siten, että kaltaiseni luonnotieteitä opiskeleva ihminenkin sen ymmärtää?

3. Voiko Jumala tehdä niin suuren kiven, ettei jaksa itse nostaa sitä? Tämä (lapsellinenkin?) kysymys alleviivaa kaikkein parhaiten ristiriitaa joka syntyy, kun uskotaan johonkin kaikkivoipaan, ylempään olentoon. Odotan innolla vastauksianne.

Vastaus:

29.08.2008

 1. Miksi Jumala loi maailmaan ensin valon ja vasta sen jälkeen auringon, kuun ja tähdet?

Raamatusta ei löydy tähän suoraa vastausta, mutta valon luominen voidaan tulkita fotonien luomiseksi. Auringon yms. luomisesta ei olisi ollut hyötyä, jos ei olisi ollut fotoneja kuljettamassa energiaa niistä maahan.

2. "Jumala teki kannen ja erotti toiset vedetsen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui." Miten selittäisitte tuon raamautunkohdan siten, että kaltaiseni luonnotieteitä opiskeleva ihminenkin sen ymmärtää?

Siteeraat käännöstä KR-92, joka ei mielestämme tarjoa tässä kohtaa osuvinta käännöstä, KR-33/38 puhuu taivaanvahvuudesta. Jolla näkemyksemme mukaan viitataan ilmakehään. Vesiin on olemassa useita tulkintavaihtoehtoja, yleisimmän tulkinnan mukaan alapuoliset vedet tarkoittavat meriä yms vesistöjä ja yläpuoliset höyryvaippaa. 

 3. Voiko Jumala tehdä niin suuren kiven, ettei jaksa itse nostaa sitä? Tämä (lapsellinenkin?) kysymys alleviivaa kaikkein parhaiten ristiriitaa joka syntyy, kun uskotaan johonkin kaikkivoipaan, ylepään olentoon. Odotan innolla vastauksianne.

Ei synny mitään ristiriitaa, kun termi "kaikkivoipa" ymmärretään oikein. Se ei tarkoita, että voi tehdä mitä tahansa. Esim binäärijärjestelmässä on määritelmänsä mukaan vain kaksi numeroa, 0 ja 1, joiden avulla muodostetaan lukuja, esim 1001. Jos kysytään, että voiko kaikkivoipa kirjoittaa binääriluvun, jossa on kolme erilaista numeroa, esim 1002, niin ei voi, koska määritelmän mukaan 1002 ei enää ole binääriluku. Tai jos kysytään, voiko kaikkivoipa piirtää neliön, jossa on viisi kulmaa, niin ei voi koska neliössä on määritelmän mukaan vain neljä kulmaa, ja toisen määritelmän mukaan viisikulmainen kuvio on viisikulmio. Tai jos kysytään että voiko kaikkivoipa jakaa parittoman kokonaisluvun kakkosella niin että tulos on kokonaisluku, niin ei voi koska kakkonen eli pari ei tietenkään mene tasan parittomaan lukuun. Nämä esimerkit ja sinun esimerkkisi voidaan yleistää kysymykseen "Voiko kaikkivoipa tehdä jotain jota on mahdotonta tehdä?". Johon vastaus on tietysti että ei voi, koska johan se teko määriteltiin mahdottomaksi itse kysymyksessä. Kaikkivoipaisuus tarkoittaa, että voi tehdä mitä tahansa joka ylipäätään on loogisesti mahdollista.