19.10.2017 Onko evoluutio luonnon laki?

Tietokirjailija Jussi Viitala väittää (17.10), että ”evoluutio on luonnon laki” (https://yle.fi/uutiset/3-9886049). Hänen mukaansa ”evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota”. Viitala toteaa, että ”elämän suunnittelija ei ole suunnitellut mitään”.

Silmän ”huono” suunnittelu vahvistaisi tämän väitteen.
Viitala kysyy: ”Minkä takia piti laittaa verkkokalvon päälle vielä hermosäikeiden, verisuonten ja hermoganglioiden sekamelska sotkemaan ja hämärtämään näkymiä?”. Tämän vanhentuneen väitteen olemme kumonneet luominen.fi sivustolla artikkelissa Silmän hienosäätö ”takaperin” on elintärkeää värien näkemiselle. On pelottavaa, että tietokirjailija ei tiedä miten silmä toimii!

Viitala tietää myös, kuinka ”puhe ja kädentaidot” olisivat kehittyneet:
”Ihmisen evoluutio koki hyppäyksen, kun meidän FoXP2-geenissämme tapahtui muista ihmisapinoista eriytymisen jälkeen kaksi hyödyllistä pistemutaatiota. Ne mahdollistivat puheen kehittymisen, siis yhden inhimillisen kulttuurin peruskivistä. Kädentaidon parantumisen kanssa se loi perustan ihmisen teknisen ja henkisen sivilisaation synnylle”. Kaksi pistemutaatiota olisi avannut sanaisen arkkumme! Montako mutaatiota tarvittiin käden motoriikkaan, sitä Viitala ei paljasta.

Aika on evoluution sankari Viitalan mukaan:
”Kun aikaa on ollut neljä miljardia vuotta, vähäiset muutokset ovat ennättäneet tuottaa koko elämän jatkuvasti muuttuvan monimuotoisuuden. Toisessa maailmassa evoluutio tuottaisi täysin erilaisia ratkaisuja. Evoluutio tuottaa vain kilpailun voittajia”. Väite on ongelmallinen, koska tuotteet eivät ole ”voittajia”, vaan ajautuvat sukupuuttoon. Suosittelen Viitalalle Eliömaailma rappeutuu -kirjaan tutustumista.

Tietokirjailjamme paljastaa myös entsyymien alkuperän
Hän toteaa: ”Jokainen muutos – mikä tahansa, joka vähänkin tehostaa entsyymin toimintaa, antaa sen kantajalle kilpailuedun ja se saa enemmän jälkeläisiä kuin kilpailija. Jokaisessa vaiheessa on rajaton määrä mahdollisuuksia ja sattuma ja luonnonvalinta määräävät, mikä niistä toteutuu. Tällaisten vähittäisten muutosten ansiosta entsyymit samoin kuin populaatiot muuttuvat”. Viitalan mukaan jokaisessa vaiheessa on ”rajaton määrä mahdollisuuksia”. Entsyymit toimivat kuitenkin tuhansien erilaisten entsyymien yhteensopivina järjestelminä. Ensimmäiseksi ”kehittyneen” orvon entsyymin tuote ei tietäisi, mihin sitä tarvitaan ja jatkojalostus tyssäisi kuin seinään. Tuotetta tulisi myös valtavia määriä ilman tuotannon säätelyä. Ihmisen noin 20 000 geeniä tuottavat toistasataa tuhatta eri valkuaisainetta. Koko geenikäsitys on kokenut mullistuksen. Tietoja poimitaan DNA:sta kuin legopalikoita. DNA:n toimintaa säätelee ihmisellä miljoonien kytkinten ”kontrollipaneeli” ja lopullinen lähetti -RNA on muokkauksen lopputulos.

On mielenkiintoista, että Viitala toteaa: ”Jo yhden entsyymin rakentaminen sattuman avulla on niin epätodennäköinen tapahtuma, että sitä voidaan huoletta pitää täysin mahdottomana”, mutta samalla hän kuitenkin uskoo ihmisen tuhansien yhteensovitettujen entsyymien ohjaamien tuotantolinjojen ilmestyneen sattumanvaraisten mutaatioiden tuottamasta materiaalista, josta luonnonvalinta olisi koonnut solun tehtaan, tietämättä kuitenkaan matkan varrella mikä on valinnan lopullinen päämäärä, koska evoluutiolla ei Viitalan mukaan ole päämäärää.

Helsingin Sanomien tiedepalsta jatkaa evoluutioteorian korttitalon epätoivoista pönkittämistä (19.10). Evoluutiouskovien hätä on suuri, koska media tukee heidän epätieteellistä tarinaansa nykyään lähes päivittäin. Pahaa aavistamattomille lukijoille uskotellaan, että ”vaalein iho periytyy jo miljoona vuotta sitten eläneiltä apinaihmisiltä”. Ihmisen alkuperä on taas siirretty Afrikkaan, vaikka sen kerrottiin vielä toukokuussa (23.5) olleen Euroopassa (http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223159.html). Mielenkiintoista jutussa on, että siinä todetaan ”vaalean ihon yleistyneen Euroopassa 6 000 vuoden aikana. Toisin sanoen totuuskin pilkahtaa esiin joskus ikään kuin ”vahingossa” kuten taannoisessa Nature Genetics -lehden tutkimuksessa (http://www.cs.unc.edu/~plaisted/ce/mitochondria.html ), jossa mitokondrioiden DNA:n tutkimus osoitti ihmisen olleen täällä noin 6 500 vuotta!

Nyt ”tieteellinen tutkimus” tietää kertoa, että ”nykyihmisen esi-isät olivat säteilyltä suojaavan karvapeitteen alla ilmeisimmin vaaleita. Kun karvat katosivat, iho tummentui”.

Totuus selviää Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta -kirjasta

Jumala loi ensimmäisen ihmisen, josta kaikki polveudumme. Nooa ja hänen perheensä olivat ihonväriltään todennäköisesti keskiruskeita eli heillä oli geenejä sekä tumma- että vaaleaihoisuuteen. Tumma suojaa auringonpaisteessa ihovaurioilta ja folaatin häviämiseltä ja vaalea varmistaa D-vitamiinin saannin vähemmässä auringonpaisteessa. Ihmiset valitsivat puolisonsa tähän perustuen ja näin ihonvärit vakiintuivat eri alueille, mutta poikkeuksiakin on paljon. Nämä saavat tieteellisen selityksen Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta -kirjasta ilman että tarvitsee tarinoida apinankarvojen alla olleesta ihonväristä! Samalla selviää kuinka kaksosista toinen voi olla tumma ja toinen vaalea (s.244).

On järkyttävää, että tiedetoimittajat kirjoittavat artikkeleita, jotka perustuvat täysin vanhentuneeseen tietoon ja vielä järkyttävämpää on, että YLE ja johtavat mediatalot julkaisevat näitä ”akateemisia luomiskertomuksia”. Suosittelen kokeelliseen tieteeseen siirtymistä. Aluksi kannattaa tutustua kirurgi Mikko Tuulirannan vapaasti luettavissa oleviin Koulubiologian analyysi -nettikirjoihin ja Matti Leisolan mainioon teokseen Evoluutiouskon ihmemaassa.


Tuleva tapahtuma: Mitä eutanasia on?

Jumalan kymmenestä käskystä viimeinen kumotaan maallisella lainsäädännöllä, jos eutanasia hyväksytään.

Suomalainen lakialoite menee pidemmälle kuin missään muualla, sillä se sisältää mahdollisuuden "kuolemaan pyynnöstä". Niissä maissa. joissa laki on voimassa, lääkäri, ainakin teoriassa, tekee surmaamispäätöksen ja toimii pyövelinä.

On osoittautunut, että eutanasian lopullinen syy ei ole ruumiillinen kipu, vaikka aloitteessa sitä käytetään perusteluna!

Elämän antajan näkökulma eutanasiaan on pakanallisessa kulttuurissamme sivuutettu. Voiko ihminen tappaa Jumalan antaman elävän sielun?

Pekka Reinikainen pohtii näitä asioita Helsingissä, Munkkiniemen kirkossa 7.11 kello 18.