Luominen artikkeliarkisto

Hei! En ole vielä kovin paljon ehtinyt sivustoa tutkia, mutta jo nyt heräsi mieleeni muutama kysymys - tai pikemminkin kommentti, - joihin toivoisin kannanottoa. Ensinnäkin, käytätte sanaa 'tiede' rajusti väärin. Tiede lähtee tyhjästä tai teoreettisesta mahdollisuudesta ja etenee kohti selitystä. Kreationismi sen sijaan lähtee Raamatun "selityksestä", jossa kaikki on jo kerrottu ja pyrkii etsimään perusteita tälle. Ikään kuin yrittäisitte väkisinkin etsiä jotakin todistusta sokealle uskollenne. Olette myös käyttäneet sanaa "uskoa", mikä jo yksistään todistaa, että kreationismissa ei ole mitään tieteellistä. Tiede tarvitsee perusteita teorioilleen, jotta niitä pidettäisiin tosina. Kreationistit eivät sen sijaan tarvitse todisteita uskoakseen luomiseen. Ette te ole alkaneet uskoa siihen vasta, kun nämä niin kutsutut "todisteet" on esitetty. Uskonne vuoksi luulette sitä todeksi. Koska koko kreationismi on lähtöisin ajatuksesta, että Raamattu on totta, niin olisi kiintoisaa kuulla, kuinka perustelette Raamatun todeksi? Itse asiassa minulle riittää, että perustelette jumalanne olemassa olon. Ette muuten ole perustelleet kreationismia todeksi. Vaikka onnistuisittekin väittämään, ettei evoluutiota ole tapahtunut, ei se vielä todista tippaakaan kreationismin puolesta. Kiintoisaa oli muuten huomata lukiessani artikkeleita, että kyllä te uskotte evoluutioon. (Tosin tiedepiireissä 'uskoa' olisi tähän väliin väärä ilmaus, mutta nythän ei selvästikään olla tekemisissä sen enempää tieteen kuin totuudenkaan kanssa.) Eräässä artikkelissa kommentoitiin Galapagossaarten sirkuista ja myönnettiin, että niille on kehittyneet erilaiset nokat jne. Tämä on nimenomaan evoluutiota ja luonnonvalintaa. Sen sijaan ette käsitä koko eläinkunnan historian kattavaa evoluutiota. Eläinkunnalla on samaa perimää, sitä enemmän, mitä läheisempää sukua olemme. Esimerkiksi ihmisen ja apinan DNA on lähes täysin sama. Todiste siitä, että olemme kaikki aloittaneet kehityksemme miljardeja vuosia sitten eukaryootti-solujen muodostuessa on esimerkiksi mitokondrio. Mitokondrio on todennäköisesti syntynyt siten, että prokaryoottiin on tunkeutunut aerobinen bakteeri ja näiden symbioosin myötä bakteeri kehittyi mitokondrioksi. Tästä puhuu puolestaan se, että mitokondrion ja bakteerien DNA on samalla tavalla rengasmaista sekä ei-kaksoiskierteistä ja mitokondrion ribosomit ovat hieman pienempiä kuin sytoplasman - tämäkin bakteereilta perittyä. Tämä on hyvin merkittävä evoluution alkuvaiheen tapahtuma, kuinka perustelette esittämiäni todisteita vastaan?

Vastaus:

02.04.2013

Kiitos kysymyksistäsi.

Hei! En ole vielä kovin paljon ehtinyt sivustoa tutkia, mutta jo nyt heräsi mieleeni muuama kysymys - tai pikemminkin kommentti, - joihin toivoisin kannanottoa. Ensinnäkin, käytätte sanaa 'tiede' rajusti väärin. Tiede lähtee tyhjästä tai teoreettisesta mahdollisuudesta ja etenee kohti selitystä.

Väitteesi siitä, että tiede lähtisi tyhjästä on itseasiassa sisäisesti ristiriitainen, sillä se itse on todistamaton oletus tieteen taustalla. Väite ei ole suoraan peräisin neutraaleista havainto- tai fysikaalisista lauseista vaan se on ilmaus tiedettä ja todellisuutta koskevista kokemuksen rajat ylittävistä oletuksista. Pelkkien havaintojen pohjalta ei voida todistaa, että kaikki tieto perustuu havaintoihin, vaan tämän todistamiseen tarvitaan havainnoista riippumattomia oletuksia. Näin väite tieteen lähtemisestä tyhjästä on tieteen taustaolettamus, eikä tiede siis lähdekään tyhjästä vaan väite kumoaa itsensä.¹

Näkemys siitä, ettei tiede lähde laajoista taustaolettamuksista on lisäksi haitallinen tieteelle. Esimerkiksi kun J.J. Thomson löysi vuonna 1897 yleisen katsantokannan mukaan elektronin tekemässään kokeessa, hän tukeutui Isaac Newtonin luomaan perinteeseen, jossa koetulokset suhteutetaan laaja-alaisiin taustaolettamuksiin. Tämän perusteella hän rohkeasti tulkitsi koetuloksiaan ja päätteli löytäneensä atomin rakenneosan, elektronin.

Lähes samoihin aikoihin Walter Kaufman teki saman kokeen tarkemmin: hän sai elektronin massaksi ja varaukseksi nykyisin tunnettua arvoa lähemmän tuloksen. Positivistina² hän ei kuitenkaan voinut lähteä spekuloimaan asioilla, joita hän ei voinut havaita. Näinpä hän ilmoitti vain, että mikä ikinä katodisäteissä kulkeekin, on sen sähkövarauksella ja massalla määräsuhde.

Lähestymistapojen ero näkyy myös siinä, että Thomson jatkoi tutkimuksiaan, sillä hän oli valmis tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kokeidensa tuloksista ja suhtautui vakavasti hiukkaseen. Sen sijaan Kaufman ei jatkanut tutkimuksiaan ja näin hänen positivistinen ennakkoluulonsa hidasti tieteen kehittymistä.³

Tiede lähtee tyhjästä tai teoreettisesta mahdollisuudesta ja etenee kohti selitystä. 

On epäselvää, mitä tarkoitat "teoreettisella mahdollisuudella". Onhan olemassa vähintäänkin teoreettinen mahdollisuus, että Raamattu on totta.

Kreationismi sen sijaan lähtee Raamatun "selityksestä", jossa kaikki on jo kerrottu ja pyrkii etsimään perusteita tälle.

Raamatussa ei ole kerrottu läheskään kaikkea, ja esimerkiksi luomiskertomus käsittää hieman yli yhden luvun Raamatun lähes 1200 luvusta. Tiede myös lähtee aina laajoista taustaolettamuksista – oli kyseessä sitten Raamattu tai jotakin muuta. 

Tieteessä on esimerkiksi oletettava, että luonto on yhtenäinen ja näin on mahdollista tehdä induktiivisia päätelmiä. Esimerkkinä induktiivisesta päättelystä toimii lause: "kaikki havaitsemamme koivut pudottavat lehtensä syksyllä, joten kaikki koivut pudottavat lehtensä syksyllä." Johtopäätöksessä on enemmän informaatiota kuin lähtökohtalauseessa, sillä lähtökohtalause koskee vain havaittuja koivuja, mutta johtopäätös kaikkia koivuja.

Jotta tällainen yleistys voitaisiin perustella, on oletettava, että maailma on yhtenäinen ja sen järjestys ulottuu kaikkialle samanlaisena. Havaintojen avulla tätä ei kuitenkaan voida perustella, sillä meillä ei voi olla havaintoja maailmankaikkeuden havaitsemattomista osista. Logiikankaan avulla tätä ei voida perustella, sillä ei ole mitään loogista syytä, miksi maailmankaikkeus toimisi yhdenmukaisesti. Usko induktion pätevyyteen on kuitenkin hyvin perusteltua Raamatun pohjalta, sillä Raamatun mukaan koko maailmankaikkeus on kaikkivaltiaan ja täydellisen hyvän Jumalan luomaa.⁴

Olette myös käyttäneet sanaa "uskoa", mikä jo yksistään todistaa, että kreationismissa ei ole mitään tieteellistä.

Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi mutta on ihmeellistä, jos se että käytämme sanaa ”uskoa” tekee kreationismista täysin epätieteellistä. Tarkennuksena todettakoon, että näkemyksemme mukaan "uskoa" ei tarkoita "totena pitämistä vastoin todisteita, tai todisteista huolimatta" vaan uskolle pitää olla perusteita.⁵

Tiede tarvitsee perusteita teorioilleen, jotta niitä pidettäisiin tosina. Kreationistit eivät sen sijaan tarvitse todisteita uskoakseen luomiseen. Ette te ole alkaneet uskoa siihen vasta, kun nämä niin kutsutut "todisteet" on esitetty. Uskonne vuoksi luulette sitä todeksi.

Myös kreationistiset teoriat vaativat perusteita, että niitä pidetään tosina. Monia teorioita ja väitteitä on kumottu todisteiden valossa.⁶ Todisteiden ja tieteen suhdetta on käsitelty Täyttääkö kreationismi tieteen määritelmää -vastauksessa.

Koska koko kreationismi on lähtöisin ajatuksesta, että Raamattu on totta, niin olisi kiintoisaa kuulla, kuinka perustelette Raamatun todeksi? Itse asiassa minulle riittää, että perustelette jumalanne olemassa olon. Ette muuten ole perustelleet kreationismia todeksi.

Raamatun luotettavuutta käsitteleviä vastauksia voi lukea seuraavista kategorioista: Raamattu ja Raamatun historiallinen luotettavuus. Jumalan olemassaolosta voi lukea Jumalan olemassaolo -kategoriasta.

Vaikka onnistuisittekin väittämään, ettei evoluutiota ole tapahtunut, ei se vielä todista tippaakaan kreationismin puolesta.

Tässä tapauksessa kyse on historiallisissa tieteissä jatkuvasti käytettävästä parhaaseen selitykseen nojaava päättelystä eli abduktiosta.  Näin ollen kilpailijoiden kritisoiminen on ilman muuta osa oman näkemyksen puolustusta. 

Esimerkiksi voidaan ottaa tilanne, jossa meillä on kilpailevat selitykset A, B, C ja ei-keksittyjen selitysten joukko {X}. Jos osoitetaan että B on mahdoton, niin onhan A entistä uskottavampi selitys, vaikka meillä olisikin edelleen kilpaileva selitys C, ja mahdollisesti tulevaisuudessa keksittäviä selityksiä joukossa {X}.  

A:n puolustamiseksi täytyy tämän lisäksi luonnollisesti vastata sitä vastaan esitettyihin väitteisiin, osoittaa sen vahvuudet myös B:n lisäksi muita kilpailijoita vastaan ja osoittaa että se on kaiken kaikkiaan uskottava selitys.

Kiintoisaa oli muuten huomata lukiessani artikkeleita, että kyllä te uskotte evoluutioon. (Tosin tiedepiireissä 'uskoa' olisi tähän väliin väärä ilmaus, mutta nythän ei selvästikään olla tekemisissä sen enempää tieteen kuin totuudenkaan kanssa.) Eräässä artikkelissa kommentoitiin Galapagossaarten sirkuista ja myönnettiin, että niille on kehittyneet erilaiset nokat jne. Tämä on nimenomaan evoluutiota ja luonnonvalintaa. Sen sijaan ette käsitä koko eläinkunnan historian kattavaa evoluutiota.

Evoluutiolle on hyvin monia määritelmiä ja niitä pahimmillaan vaihdetaan kesken lausetta. Olet aivan oikeilla jäljillä näkemyksestämme muuntelun rajoista, joihin voi tutustua esimerkiksi Jos mikroevoluutio on totta niin miksi ei makroevoluutio -vastauksestamme.

Eläinkunnalla on samaa perimää, sitä enemmän, mitä läheisempää sukua olemme. Esimerkiksi ihmisen ja apinan DNA on lähes täysin sama.

Perimän samankaltaisuudet eivät sinänsä todista polveutumisopin puolesta, sillä ne voivat yhtä hyvin viitata samaan suunnittelijaan. Väitteeseen ihmisen ja apinan lähes samasta dna:sta on vastattu vuonna 2008 vastauksessamme Miksi uskoa pitää selittää tieteellisesti.⁷ Suurikaan yhteinen prosenttiluku ei kuitenkaan tarkoita, että vertailukohteet olisivat läheistä sukua toisilleen. Esimerkiksi ihmiset jakavat 50% geeniperimästään banaanien kanssa mutta se ei silti tee meistä puoliksi banaaneja.⁸

Todiste siitä, että olemme kaikki aloittaneet kehityksemme miljardeja vuosia sitten eukaryootti-solujen muodostuessa on esimerkiksi mitokondrio. Mitokondrio on todennäköisesti syntynyt siten, että prokaryoottiin on tunkeutunut aerobinen bakteeri ja näiden symbioosin myötä bakteeri kehittyi mitokondrioksi. Tästä puhuu puolestaan se, että mitokondrion ja bakteerien DNA on samalla tavalla rengasmaista sekä ei-kaksoiskierteistä ja mitokondrion ribosomit ovat hieman pienempiä kuin sytoplasman - tämäkin bakteereilta perittyä. Tämä on hyvin merkittävä evoluution alkuvaiheen tapahtuma, kuinka perustelette esittämiäni todisteita vastaan?

Kirjoitat, että mitokondrio on todiste kehityksestämme, mutta jo seuraavassa lauseessa kirjoitat vain sen todennäköisen syntytavan, joka ei olekaan varma syntytapa. Todennäköisyyksin perustelu on luottamista todistamattomaan, eli se edellyttää uskomista.

Väite ei-kaksoiskierteisyydestä ei ole totta, sillä sekä bakteerien että mitokondrioiden dna:lla on kaksoiskierrerakenne.⁹ Myös ribosomien rna:n emäsjärjestykset ja proteiinien aminohappojärjestykset poikkeavat radikaalisti toisistaan.¹⁰

Ehdottamasi endosymbioositeoria onkin koottu hakemalla toisistaan irrallaan olevia samankaltaisuuksia, kuten dna:n rengasmaisuus, mutta kokonaisuutena teoria ei kestä. Lisäksi rengasmaisuus on luonteva seuraus dna:n pienestä määrästä. Kun dna:a on paljon, se kannattaa hajauttaa useaan paikkaan informaation käsittelyn nopeuttamiseksi. 

Endosymbioositeorian mukaan mitokondrioiden tulisi olla huomattavan itsenäisiä yksiköitä solussa, mutta näin ei ole, sillä esimerkiksi ihmisen mitokondrion dna:lla koodataan vain 13 proteiinia, vaikka mitokondriot käyttävät toimintaansa ainakin 83 proteiinia. Mitokondrioista on tunnistettu 615 eri proteiinia, joten ne käyttävät luultavasti paljon muitakin proteiineja, mutta näiden kaikkien toimintaa ei tunneta. Lisäksi mitokondrio-dna:lla koodatuissa proteiineissa on laajoja alayksiköitä, jotka on koodattu solun dna:lla.

Mitokondrioiden säätelyjärjestelmä solussa on myös erittäin tarkka ja sen vioittumisen seuraukset ovat tuhoisia. Isompien solujen bakteerien nieleminen on myös hyvin yleistä ja sitä tapahtuu lukemattomia kertoja joka tunti. Kuitenkaan missään vaiheessa ei ole havaittu mitään mitokondrioiden syntyyn viittaavaa. Endosymbioositeoriaan ei ole mitään pakottavaa syytä uskoa, ellei oleta jo etukäteen, että polveutumisoppi on totta.¹¹