tiistaina, 4. helmikuuta 2025, klo 15.41

Uusi uljas translääketiede

Pekka Reinikainen

Tämä blogi on tavallista pidempi ja sisältää arvion ja poimintoja Abigail Shrierin kirjasta Irreversible Damage. Voit katsoa 5.2.25 klo 20 IRRtv:ssä näytettävän ohjelman Shrierin kirjasta, myös IRRtv:n Permanto-suoratoistopalvelusta. Keskustelen Tapio Puolimatkan ja Jori Asikaisen kanssa.

Transsukupuolisuus on aikaisemmin ollut äärimmäisen harvinaista

Ennen nykyistä trans -hullutusta, transsukupuolisia oli noin yksi kymmentä tuhatta kohti ja esiintyvyys oli yleisempää pojilla. Nykyisellä, Suomen historian alhaisimmalla syntyvyydellä, joka on 1,25 lasta naista kohden, tapauksia ilmenisi vuosittain vain 4 pojilla ja 2 tytöillä. Ennen vuotta 2012, teini-ikäisten, 11-21 vuotiaiden tyttöjen transsukupuolisuus oli lähes tuntematon ilmiö tieteellisissä julkaisuissa.

Nyt taudin yleisyys USA:ssa on lisääntynyt 1 000 %. Kaksi sadasta koululaisesta piti vuonna 2017 itseään transihmisenä. Vuoden 2019 kyselyssä Suomessa kolme sadasta nuoresta arveli sukupuoli-identiteettinsä olevan jokin muu kuin syntymässä määritelty. Britanniassa tauti on lisääntynyt 4 000 % ja hoitoon hakeutuvista potilaista 75 % on tyttöjä.

On todella ällistyttävää, että asiantuntijat eivät reagoi tällaiseen massiiviseen muutokseen. Johtuneeko se siitä, että he selvästi pelkäävät hyvin järjestäytynyttä seksuaalipoliittista LGBTQ-yhteisöä, joka nykyään sanelee, mitä mieltä yhteiskunnassa on lupa olla? Yhteisön ylivalta edustaa sataprosenttisen kattavaa media- ja internetvaikuttamista, sekä aikuisiin että teineihin! Kyseessä on erittäin vaarallinen mediatotalitarismin muoto!

On perusteltua puhua muoti-ilmiöstä, joka on nopeasti saavuttanut epidemian mittasuhteet

Tätä tukee havainto, että 1990-luvulla transsukupuolisiksi ilmoittautuvia ei käytännössä ollut juuri lainkaan, lesboiksi ilmoittautuvia sen sijaan oli vielä tuolloin. Nyt transsukupuoliseksi ilmoittaudutaan jo aivan murrosiän alkumetreillä - eli ennen kuin on koettu, mitä on olla naisen kehossa ja teinirakkaussuhteessa poikiin. Brittiläisessä 500 oppilaan tyttökoulussa vuonna 2020 transsukupuoliseksi ilmoittautui 15 tyttöä, lesboksi sen sijaan ei kukaan.

Mieluummin transmies kuin lesbo?

Moderni nuori haluaa julkisesti identifioida itsensä LGBTQ yhteisön laatiman, satojen ”sukupuolisten suuntautumisten” sanastosta. Se kuulostaa hienolta ja muodikkaalta. Satojen nettiseuraajien hurraa- ja yllytyshuudot kannustavat etenemään vauhdikkaasti hormonien käyttöön ja rintojen poistoleikkaukseen. Lesbojen tähänastinen ”tavaramerkki”, miehinen pukeutuminen ja hiustyyli eivät enää riitä. Transidentiteetti paisuttaa nuoren itsetuntoa ”rohkeana ja kuuluisana”, oikeaan viiteryhmään liittyneenä, seksuaalisen vapauden ja itsensä toteuttamisen esitaistelijana!

On myös mielenkiintoista, että niin sanottuja ”poikatyttöjä” ei enää juurikaan ole. Sen sijaan on hienompaa pyrkiä ”transpojaksi”.

Toisaalta lesbous on menettänyt vetovoimaansa.1990-luvulla vahvasti muodissa ollut lesbous on katoamassa näkyvistä. Lesbot eivät halua transnaisia yhteisöihinsä, vaan vain biologisia naisia! Teinityttöjen keskuudessa trans on muotia - lesbous ei. Lesboudesta on tullut lähes kirosana – se ei ole coolia vaan pornoa!

Mistä nykyinen hullutus johtuu?

Merkille pantavaa on, että ilmiö vaivaa erityisesti läntistä maailmaa, eli USA:ta ja länsi-Eurooppaa ja näiden maiden ylempiä sosiaaliluokkia. Merkille pantavaa on, että hullutuksen uhreiksi ovat joutuneet pääasiassa teinitytöt. Merkille pantavaa on myös, että aikaisempi, klassinen ja hyvin harvinainen transgenderismi oireilee jo aivan varhaislapsuudessa, eikä suinkaan ponnahtanut esiin yhtäkkisenä teinitytön päähänpistona.

Onko älypuhelin näytelmän konna?

Nuoret eivät koskaan ole olleet niin yksinäisiä kuin nykyään. Heillä on vähemmän läsnäolevien kavereiden kanssa tapahtuvaa seurustelua, ja yhteydenpito tapahtuu pääasiassa tekstiviesteillä ja netin kautta. Monet ovat verkossa lähes koko valveillaoloaikansa ja ovat riippuvaisia somen ja Tiktokin ym. tuottamista toistuvista dopamiiniannoksista.

Mielipiteet kopioidaan sanasta sanaan internetin influenssereilta, jotta oltaisiin hovikelpoisia ja saataisiin kaveripiirin ihailua. Influensserit ylistävät transsukupuolisuuden ihanuutta, kertovat mistä saa rintoja litistäviä liivejä, kuinka saadaan lääkärit huijatuiksi kirjoittamaan hormonireseptejä, missä tehdään rintojen poistoleikkauksia ja kuinka vanhempia petkutetaan jne. Kuuluisimmilla influenssereilla on miljoonia, täysin addiktoituneita seuraajia.

Teinitytöt toisin sanoen ohjelmoivat itse itselleen uuden transidentiteetin suoraan youtuben influenssereilta. Näitä internetsankareita seurataan kuin kulttijohtajia ja heidän käynnistämäänsä epidemiaan saattaa hurahtaa kerrallaan kokonainen koululuokallinen tyttöjä, jotka vaativat heti hormoneita ja rintojen poistoa! Ei tulla ajatelleeksi lopun ikää kestävää hormonilääkkeiden nauttimista, sen sivuvaikutuksia ja lapsettomuutta.

Voiko murrosikää läpikäyvä, ulkonäöstään epävarma ja kovista kuukautiskivusta kärsivä teinityttö vastustaa ruudussa iloisena mukavia juttelevaa, lihaksikasta ja itsevarmaa komistusta, jolla on mahtava ääni, jykevä leuka, tuuhea parta, kaikkiin kanarialinnun värisävyihin sävytetty hiuskuontalo, lakatut kynnet, nenä-, korva- ja kielirenkaat ynnä runsaasti kissatatuointeja -- ja joka on onnistunut, kymmenen vuoden testosteronikuurilla lähes kuolettamaan kuukautisensa. Lopulta haluat tulla hänen kaltaisekseen, vaikka sinulla ei edes ole sukupuolidysforiaa! Näiden influenssereiden Youtube-show kertoo, että heillä on pakkomielle kehojensa ja ulkonäkönsä tauottomaan tuunaamiseen!

Some tekee ihmisestä ahdistuneen ja alakuloisen

Koska tuunattujen influenssereiden asettamalle ihanneulkonäön tasolle on mahdotonta päästä, depressio iskee. Teinityttöjen transmuodin takana lieneekin usein tyytymättömyys omaan ulkonäköön – ei niinkään ”seksuaalinen suuntautuminen”! Kyseessä voi olla epätoivoinen, kavereiden saamisen ja hyväksytyksi tulemisen kaipuu ynnä nuoren kapinallisen identiteetin tavoittelu; ei suinkaan tiedostettu elämänkumppanin hakeminen. Lopputulos voi johtaa katastrofaaliseen pettymykseen ja katumiseen.

Kun ainoa uskollinen ystävä on älypuhelin, mielenterveyden ongelmat lisääntyvät merkittävästi. Itsemurhaa pohditaan enemmän kuin koskaan, viiltelyä esiintyy, syömishäiriöiden ja masennusdiagnoosien määrä on mittava, tytöillä kolme kertaa suurempi kuin pojilla. Ongelmat kohdataan yhä useammin yksin, eikä niitä käsitellä entiseen tapaan kavereiden kanssa. Elämä on menettänyt päämääränsä. Pornografian katselu ei korvaa toisen ihmisen läheisyyttä eikä koulun jakaman seksioppaan selailu syvennä myöhempää rakkauselämää, vaan tekee sen mekaaniseksi suorittamiseksi ja tuhoaa aidon rakkauden.

Psykiatrisia diagnooseja, ryhmäytymistä ja viiltelyä

Lääkäri Lisa Littmanin tutkimusten mukaan äkisti teini-iässä transnäkemykseen ajautuneiden teinityttöjen enemmistö kärsi yhdestä tai useammasta psykiatrisesta sairaudesta ja puolet heistä oli viillellyt itseään ennen transnäkemykseen ajautumistaan. 70 prosenttia oli kuulunut samoin ajattelevien järjestäytyneisiin ryhmiin, joissa ainakin yksi oli identifioitunut transpojaksi, joissakin ryhmissä enemmistö ystävistä oli tehnyt sen.

Katastrofi on valmis,

jos terveydenhuollon ammattilaiseksi koettu nettipuoskari julistaa lapselle, että ongelmasi johtuvat siitä, että olet syntynyt väärään ruumiiseen; tai rahanhimoinen puoskariklinikka poistaa rinnat ja kirjoittaa murrosiän esto- tai testosteronireseptin.

Tähän joudutaan, jos lapsi saa suvereenisti itse päättää sukupuolensa ilman luotettavan ammattilaisen asiantuntija-arviota. Tämä valitettava ilmiö on jo tosiasia, ja villejä, maasta toiseen muuttavia, klinikoita tuskin enää saadaan kuriin, sillä seksuaalipoliittinen lobbausjärjestelmä on onnistunut lavertelullaan lumoamaan median ja poliitikot sekä canceloimaan ilmiöstä varoittavat asiantuntijat. On tapahtumassa valtava ihmiskoe, jonka seuraamukset tulevat olemaan pelottavat!

Lainsäätäjäkin tukee seksuaalipoliitikkoja

Kaliforniassa ja New Yorkissa sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulun viranomainen voi saada kahden vuoden vankeusrangaistuksen, jos ei käytä teinin keksimää uutta etunimeä tai persoonapronominia. Kyseessä on tosiasiallisesti erittäin räikeä hyökkäys sananvapautta kohtaan, josta näkyy oireita jo Suomessakin. Ihmisillä täytyy kuitenkin olla täysi vapaus ilmaista mielipiteensä, vaikka joku siitä pahastuisikin. Muuten ajaudumme diktatuuriin.

Vaaralliset ”terapeutit”

Satunnainen ”terapeutti” voi, omilla ”näkemyksillään” pilata nuoren ihmisen elämän. Varsinkin maissa, missä ei ole puoskarilakia, kuka tahansa voi ryhtyä ”terapeutiksi”. Kuka tahansa voi Suomessa käyttää ”personal trainer” -nimikettä! Gender-terapeutti kuulostaa hienolta! He saattavat opettaa, että muutosta vastustavat vanhemmat ovat ”toksisia” ja lapsuudenkoti ei enää ole ”turvallinen tila”, jos siellä ei hyväksytä teinin muotioikkua.

Kun tällaiset ”terapeutit” ja muut yksilönkehityksestä, anatomiasta ja fysiologiasta mitään ymmärtämättömät toimittajat, teologeista nyt puhumattakaan, toitottavat transmyönteistä narratiiviaan, debatti muuttuu yksipuolisen vaaralliseksi: ”Voit hyvin kokeilla hormoneja, ja fiilistellä tuntemuksiasi, ne auttavat selvittämään, oletko trans vai et”, nämä ”terapeutit” voivat ehdottaa! Syöpäriskistä, edessä mahdollisesti olevasta profylaktisesta kohdun- ja munasarjojen poistosta ja vaarallisista sivuvaikutuksista ei puhuta sanaakaan! He opettavat valehtelemaan lääkäreille, että ovat jo esikouluiässä kokeneet elävänsä väärän sukupuolen kehossa ja uhata itsemurhalla, jos heidän vaatimuksiinsa ei heti suostuta!

Asiaan kuuluu luonnollisesti myös, että areenalle marssitetaan joitakin transmyönteisiä, ”lasikaton rikkovia sankariasiantuntijoita”, jotka canceloivat muut asiantuntijat; sillä seurauksella, että nämä eivät, medialeimautumisen pelossa viitsi/uskalla kommentoida.

Ja aina löytyy teinien toivomuksia toteuttavia tohtoreita, jotka poistavat rinnat pyynnöstä ja ovat unohtaneet Hippokrateen valan velvoitteet! Rintojen ja kohtujen poistoista ynnä muista asiaan liittyvistä leikkauksista ja hormonien määräämisestä on tullut jo miljardien kansainvälinen, villi liiketoiminta! Kunkin leikkauksen todellinen hinta voi olla kymmeniä tuhansia, hormonien hinta tuhansia euroja vuodessa ja kalliiden komplikaatioiden hoito menee lopulta yhteiskunnan piikkiin.

Aikamme seksuaalipoliittinen yllätyshyökkäys

tapahtui nopeasti median myötävaikutuksella ja mykisti asiantuntijat, jotka eivät osanneet reagoida näkemäänsä ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Puberteetin estolääkkeitä ja hormoneja kirjoittavia tahoja ilmaantui markkinoille nopeasti. Sosiaalinen media toimi tehokkaana sytykkeenä.

Transilmiö räjähti silmille 10 vuotta sitten

Sukupuolen ”korjausleikkausten” määrä nelinkertaistui USA:ssa ja toimenpiteet tehtiin 70-prosenttisesti tytöille. Vuoteen 2018 mennessä transhoitoja hakevien teinityttöjen määrä lisääntyi Britanniassa 4 400 prosenttia! Aikaisemmin kyseessä oli ollut ilmiö, joka koski lähinnä vain yhtä esikouluikäistä poikaa kymmenestä tuhannesta ja yhtä tyttöä kahdestakymmenestä tuhannesta, mutta nyt 70-prosenttisesti teinityttöjä!

Miksi tytöt, joilla ennen kouluikää ei ollut mitään sukupuoliahdistukseen viittaavia oireita, haluavat yhtäkkiä muuttua pojiksi, ja miksi sukupuoliahdistusta esiintyy nyt ryppäinä kaveriporukoissa?

Esikouluikäisen oirehdinnan totaalinen puuttuminen näiltä ”sukupuoliahdistuneilta” on ratkaisevan merkittävä diagnostinen havainto

Aikaisemmin ahdistuksesta kärsivillä, äärimmäisen harvinaisilla, oirehtivilla tytöillä (eli yksi kahdestakymmenestä tuhannesta esikouluikäisestä tytöstä) oli kaikilla ollut oireita jo varsin varhain. Tarkempi tutkimus osoitti, että ne teinitytöt, joille dysforia oli ilmaantunut teini-iässä kuin salama kirkkaalta taivaalta, olivat saaneet tartunnan sen jälkeen, kun he olivat marinoituneet sosiaalisessa mediassa satoja tunteja -- ja niitä, jotka saivat tartunnan kaveripiireissä, oli 70-kertainen määrä! Jälkimmäinen havainto vahvisti, että ”kaapista ei tultu ulos” siksi, että nykyään on sosiaalisesti hyväksyttävämpää samaistua LGBTQ yhteisöön, vaan kyseessä on pyrkimys päästä kavereiden suosioon ja samaistuminen kaveriin (peer contagion – rapid-onset-gender-dysphoria).

Nuoren ahdistusta tai muotivillitystä ei pidä hoitaa hormoneilla ja kirurgin veitsellä

Sen sijaan ammattimaisen terveydenhuollon pitää aina selvittää kaikki taustatekijät. Mutta LGBTQ aktivistit kauhistuvat tällaista ajatustakin, ja pyrkivät kaikin tavoin estämään lääketieteellisen asiantuntija-arvioinnin. Viis oikeasta diagnoosista -- tärkeintä on ”miltä minusta juuri nyt tuntuu tai mikä on trendikästä”. On syytä pitää mielessä, että sukupuoli-identiteetti ei suinkaan ole ”kiveen hakattu”, vaan voi muuttua matkan varrella.

Sukupuoliahdistus määritellään LGBTQ aktivistien toimesta hyvin väljästi

Niin väljästi, että jokainen löytää itsestään jonkin siihen sopivan piirteen! Lisäksi väitetään, että lapsi olisi pätevä tekemään tautidiagnoosin ja päätöksen lopullisesta kemiallisesta menopaussista, puberteetin estämisestä lääkkeellä, joka jarruttaa lapsen aivojen kehitystä, elinikäisestä hormonihoidosta, kohtu- ja munasarjasyöpäriskistä, rintojen poistosta ym. leikkauksista, joilla voi olla hyvinkin merkittäviä haittavaikutuksia, lapsettomuudesta nyt puhumattakaan. Näistä ei mediassa juurikaan kirjoiteta ja niistä varoittavat kommentit poistetaan usein keskustelupalstoilta, koska media ja poliittinen vasemmisto kannattaa kritiikittä LGBTQ-seksuaalipolitiikkaa.

Vastustavia vanhempia uhataan ja asiantuntijoita canceloidaan

Totuuden puhujat joutuvat nykymedian teräviin hampaisiin ja heidät vaiennetaan niin tehokkaasti, etteivät he uskalla enää puhua tai edes julkaista tieteellisiä tutkimustuloksia. Lääkäri Littmanin mediassa haukuttu, yllä kuvattu, Woke -maailmaa raivostuttanut raportti oli kuitenkin vuonna 2018 eniten luettuja alan tutkimuksia ja sai hyvät arviot alan huippuasiantuntijoilta ympäri maailman! Wokeaktivistit järjestivät Littmanille potkut ja vaativat hänen entiselle työpaikalleen transWC:n, joka sieltä puuttui!

Pakollinen kouluopetus

josta vanhemmat eivät voi kieltäytyä. Hormonien annostelu kouluterveydenhuollossa, josta vanhemmille ei kerrota, ja lasten ”terapointi” kouluissa (Kalifornia).

Pakollinen kouluopetus LGBTQ ideologiasta (Suomessa Seta) ja sukupuolten moninaisuudesta on tietysti luonnontieteellisestä näkökulmasta, täysin tieteelliseen menetelmään sopimatonta, pelkkää tuntemuksiin vetoavaa seksuaalipoliittista narratiivia. On täysin mielivaltaista väittää, että tytön sata miljardia, XX kromosomiparilla leimattua aivosolua, asustaisivat pojan kehossa. Ei ole olemassa diagnoosikriteereitä, joiden avulla voidaan määrittää, että biologinen tyttö todellisuudessa onkin objektiivisesti poika! Muiden diagnoosien, kuten autismin poissulkemista ei tapahdu näiden puoskariterapeuttien epäpätevyyden johdosta!

Tieteellisellä menetelmällä ei seksuaalipolitiikassa näytä olevan mitään merkitystä. Perusteluna tekopyhät LGBTQ aktivistit sanovat toimivansa koulukiusaamisen ja itsemurhan torjunnan jalolla oikeutuksella! Loistava tekosyy laillistetulle aivopesulle, jota harrastetaan kulttijohtajien kiihkolla.

LGBTQ opetus on hyvin dogmaattista

Päiväkotilapsille taotaan päähän, että ”sinä itse olet aina oikeassa ja tiedät mitä sukupuolta olet ja vanhemmillasi ei ole oikeutta olla eri mieltä”. Taitavasti toteutettu aivopesu on äärimmäisen radikaalia ja kaiken kattavaa. Opetuksen aikaansaamista, lapsen ajatusmaailmalle aiheutuneista ”muutoksista” ilmoittaminen vanhemmille on kielletty! Joka tapauksessa ajatus ”muutoksen mahdollisuudesta” istutetaan lujasti nuoreen mieleen. LGBTQ identiteetti määritellään ”tavanomaiseksi, tyypilliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi” tapahtumaksi ihmisen kehityskaaressa. Väite on suorastaan surkuhupaisa, koska se on näiden ateistien maailmankäsityksen, uusdarvinismin vastainen, sillä ”evoluutiotahan” ohjaa jälkeläisten määrän maksimointi!

On täysin käsittämätöntä, että koulu ohjaa pakollisella opetuksellaan lapsia lopullisen lapsettomuuden tielle, ja asiasta mitään ymmärtämättömän median ylistämät, kyseenalaiset seksuaaliterapeutit, psykologit, ideologialle vihkiytyneet lääkärit ja välinpitämättömät viranomaiset sallivat tuhota nuorten mahdollisuuden omaan perheeseen, kun harhaan johdetut nuoret vihdoin havahtuvat todellisuuteen 25-vuotiaina, aikuisen aivoilla varustettuina!

Isän, äidin ja kodin cancelointi

Heitä varten on kehitetty ”toksinen ja transfobinen” -haukkumasanat ja kotia pidetään ”ei-turvallisena tilana”, josta on hyvä tarvittaessa poistua ja katkaista suhteet vanhempiin.

Terapian harha-askeleet

Sukupuolidysforian ”modernissa terapiassa” käytännöksi on muodostunut välitön yhtyminen potilaan ilmoittamaan näkemykseen. Jos poika sanoo olevansa tyttö, terapeutin on ehdottomasti oltava samaa mieltä. Tämä tehdään jo ennen kuin potilasta on edes tutkittu tai haastateltu! Terveydenhuollon asiantuntemus työnnetään ”tarpeettomana” täysin syrjään.

Tämä lähestymistapa luonnollisesti sopii LGBTQ seksuaalipoliitikoille, ja he ovat julistaneet sen ainoaksi oikeaksi. Potilaan kokemusta tämänhetkisestä seksuaalisuudestaan ei saa missään tapauksessa kyseenalaistaa, sen sijaan on hovikelpoista kannustaa hormoni- ja leikkaushoitoihin. Näin terveydenhuollon ammattilaiset pakotetaan hyväksymään LGBTQ ideologia!

Mutta onko tämä ainoa oikea näkemys ja tieteellisen menetelmän avulla koeteltu, eli onko järkevää, että psykiatrian ammattilaiset vahvistavat potilaan itse tekemän, usein väärän diagnoosin. Potilas on kuitenkin edelleen tyttö, vaikka hänestä olisi mukavaa olla poika!

Ei siis puhuta enää sukupuolidysforia -oireilusta, vaan faktisista transihmisistä, jotka tulevat hakemaan hormonireseptiä ja lähetettä leikkaukseen.

Tämä lähestymistapa tekee psykiatrisen arvioinnin tarpeettomaksi

Onko kyseessä tyttö, jolla on psykiatrinen sairaus vai poika tytön ruumiissa? Miksi tätä ei saa selvittää? – Koska LGBTQ yhteisö nostaisi melkoisen metelin ja leimaisi kyseisen terveydenhuollon ammattilaisen epäpäteväksi ja syyttäisi häntä itsemurhariskin aiheuttamisesta potilaalle.

Jotta olisit median silmissä ”ammattitaitoinen” psykiatri, lastenlääkäri tai jopa endokrinologi, sinun on pakko liittoutua transyhteisön kanssa ja hyväksyä varauksetta teinin oma sukupuoliahdistusdiagnoosi. Näin ammattilaisille jäävä työ rajoittuu yksinomaan transgenderihmisen hoidon käynnistämiseen.

Kyseessä on seksuaalipoliittinen, ei lääketieteellinen, linjaus! Mutta onko tämä näiden ihmisten edun mukaista ja kykeneekö tällainen terveydenhuollon ammattilainen enää antamaan potilaalleen asianmukaista hoitoa? Ammattilaisen hyväksyminen myös betonoi teiniaivoihin niiden tuottaman sukupuolimieltymyksen oikeellisuuden.

Terapeutit

Terapian tarkoitus on saada potilaat pohtimaan omia ongelmiaan ja johtopäätöksiään yhdessä terapeutin kanssa ja näin löytää syy-seurausyhteyksiä ja ratkaista ongelmia ynnä avata solmuja. Miksi dysforian esille ottavia ihmisiä ei saisi terapoida normaaliin tapaan?

Terapia voi muodostua ongelmaksi, jos terapeutti on transhenkilö itsekin. Nykyisessä ilmapiirissä neutraalitkaan terapeutit eivät saa arvioida asiakkaansa itsestään tekemän transdiagnoosin oikeellisuutta, vaan keskustelevat tarjolla olevasta hoitovalikoimasta ja voivat kirjoittaa yhdeltä istumalta lähetteen leikkauksiin ja hormonihoitoihin. Välitön pikapäätös perustuu väitettyyn ”itsemurhavaaraan”, jonka avulla saadaan kauhistuneet vanhemmat heti vakuuttuneiksi ja hyppäämään transgenderjunaan. Tällaisen viestin levittäminen julkisuuteen on törkeää ammattitaidottomuutta, sillä se on omiaan lisäämään itsemurhia ”käypänä ratkaisuna”!

Tärkeintä näyttää olevan, että kukaan ei millään tavoin saa kyseenalaistaa teinin muodikasta päähänpistoa! Jos teinin mieltymys vaihtelee – siihenkin mukaan menemistä suositellaan! Biologinen tosiasia kuitenkin on, että aivokuoren alueet, jotka kontrolloivat impulssikäyttäytymistä, ovat rakentuneet valmiiksi vasta 25 vuoden iässä!

Uusi ”transbiologia” ei riipu perimästä, vaan uusi lähtökohta sukupuolelle on joustava - ”miesoletettu vai naisoletettu?” - ja vaihtelu on yhtä helppoa kuin uuden kutsumanimen antaminen. Koska teinin mieltä ”ei saa muuttaa” -- hänen kehoaan on muutettava! Uusi opinkappale kuuluu: ”Transihmistä ei voi eheyttää cisihmiseksi” -- ja tämä on taottava vastustavien vanhempien päähän, sillä muuten lapsesi voi tehdä itsemurhan! ”Haluatko siis kuolleen tyttären vai elävän pojan?”

Eheytyshoidot on lailla kielletty (rangaistuksena toimiluvan menettäminen!) 19 USA:n osavaltiossa, vaikka tieteellistä tutkimusaineistoa transeheytyshoitojen toimimattomuudesta ei ole olemassa, ei myöskään aineistoa, joka osoittaisi itsemurhien lisääntymistä, sillä lisääntynyt itsemurhariski voi johtua monista muistakin syistä kuin sukupuoliahdistuksesta, eikä ole osoitettu, että teinin diagnoosiin mukaan meneminen pienentäisi riskiä ja hoitaisi teinin muita, mielenterveyteen liittyviä ongelmia, jotka ovat varsin yleisiä ja jäävät helposti vaille huomiota! Kirurgian läpikäyneiden aikuisten transseksuaalien itsemurhariski on lisääntynyt. Riskin ei ole myöskään havaittu vähenevän tytöillä, joille aloitettiin murrosiän estolääkitys. Näistä tosiasioista ammattilaiset eivät kuitenkaan uskalla enää puhua.

Seksuaalipolitiikka on korvannut lääketieteen,

median suosiollisella avustuksella! Potilasta ei saa enää tutkia eikä arvioida kokonaisvaltaisesti, vaan ainoastaan potilaan itsensä diagnosoiman sukupuoliahdistuksen hormoni- ja leikkaushoito on lupa toteuttaa. Siirretäänkö tässä vastuu virhediagnooseista ja vääristä hoidoista kätevästi potilaalle? On kuitenkin harhaluulo, että tämä vapauttaisi lääkärit vastuusta – näin ei ole! Lääkärit eivät myöskään saa olla kauppiaita, joiden näkökulmasta asiakas on aina oikeassa!

Sukupuolidysforia on ainoa lääketieteen alue, missä ”potilas tekee diagnoosin ja määrää hoidon”. Kuitenkin tiedetään, että jos potilaan mukana juoksemisen sijasta, seurataan ja selvitellään tilannetta, lähes 90 prosentilla ahdistusta potevista pojista, dysforiavaihe meni ohi.

On täysin perusteetonta populismia selitellä potilaille, että ihmisellä olisi joko miehen tai naisen aivot väärässä kehossa tai että sukupuolen vaihto parantaisi heidän ongelmansa. Mutta jos nykyään erehdyt sanomaan tieteellisen totuuden, vastaanottosi suljetaan ja toimilupasi peruutetaan, kuten Ontariossa lääkäri Kenneth Zuckerille tapahtui, eikä viidensadan terveydenhuollon ammattilaisen protesti peruuttanut näitä poliittisesti perusteltuja potkuja! Viisainta siis vaieta, vaikka potilaan tekemän diagnoosin kritiikitöntä hyväksymistä ei voi kutsua terapiaksi!

Sukupuoliahdistus edustaa lääketieteellisessä todellisuudessa ennen kaikkea psykopatologiaa; se ei ole juhlinnan arvoista heräämistä uuteen uljaaseen identiteettiin! Mielenterveysongelmien esiin ottaminen on dysforiatapauksissa kuitenkin tänä päivänä ehdottomasti kiellettyä!

Moderni, tyttöjen dysforia -tsunami on todellisuudessa muodikas epidemia, kyseessä ei ole oikea, hyvin harvinainen klassinen dysforia ja lapsen tekemään diagnoosiin mukaan meneminen on vakava hoitovirhe tai hoidoksi naamioitu poliittinen agenda.

Sukupuoliahdistuksen diagnostiset kriteerit?

Niitä ei ole! ”Sukupuoliahdistus on ahdistusta sukupuolesta”. Muunlaista vakuuttavaa oireyhtymän kuvausta ei ole. Se ei näy missään verikokeessa. Kyse on fiiliksestä – asenteesta. Patologista on, että se hallitsee ajatusmaailmaa kuin pakkomielle.

Tämä ei tarkoita, etteikö oikeaa dysforiaa joskus olisi – sitä esiintyy yhdellä tytöllä 20 000:sta! Tämä oli totta vielä vuosikymmen sitten. Nyt sitä tavataan kahdella tytöllä 100:sta! Useimmilla heistä se on kuitenkin psykopatologiaa -- tai oli -- kunnes seksuaalipoliitikot poistivat sen tautiluokituksesta. Psykopatologia edellyttää asianmukaista hoitoa -- ei potilaan vaatimaa hormonireseptiä ja lähetettä peruuttamattomaan rintojen poistoon.

Murrosiän estolääkitys estää tyttöjen luonnollisen sopeutumisen naisiksi – tämä on vakava haittavaikutus, joka ei suinkaan ole potilaan parhaaksi. Lääkärin tärkein periaate on, että potilaita ei saa tietoisesti vahingoittaa! On myös mahdotonta tietää, kuka hyötyy hormoneista ja leikkauksista, ja kuka tulee kärsimään vakavia haittoja.

Kyseessä on laajamittainen ihmiskoe, jollaiseen ei missään tapauksessa tulisi ryhtyä seksuaalipoliittisen painostuksen alla!

Kymmen vuotta vanhan dysforiahullutuksen loppunäytös tullaan käymään oikeusistuimissa, missä onnettomat potilaat haastavat heitä hoitaneet puoskarit oikeuteen. Parikymppiset, entiset teinitytöt valittavat: ”Minulla on parransänki, minua on kirurgisesti pahoinpidelty, emättimeni on surkastunut, en voi enää saada omia lapsia, en ole sellainen, kuin minun kuuluisi olla! Kuinka kummassa jouduin tällaiseen tilaan?”

Kuinka auttaa dysforiasta kärsivää?

Anorektikkoa autetaan muuttamalla hänen näkemystään omasta kehostaan, ei muuttamalla hänen kehoaan toisenlaiseksi.

Koska sukupuolidysforia ei näy kehon ulkoasussa, vaan on tunnetila, sitä ”korjaavien” toimenpiteiden, leikkausten ja lääkitysten lista on loputon, eikä päämäärään, naisen muuttamiseen kehollisesti mieheksi, koskaan voida päästä. Dysforia jatkuu loputtomiin ja ”parantuminen” pakenee potilaan ulottuvilta.

Leuprolidi

Lääkettä käytetään eturauhassyövän, rintasyövän, endometrioosin, kohdun fibroidien hoitoon, liian varhaisessa murrosiässä tai jo 8-13 vuoden ikäisten transsukupuolisiksi itsensä kokevien lasten murrosikää estämään. Sitä on käytetty myös kemialliseen kastraatioon rikollisille, kuten lasten hyväksikäyttäjille. Se annetaan injektiona lihakseen tai ihon alle. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään hissin hätäpysäytysnappi, joka sallisi normaalin murrosiän jatkumisen, kun sormi otetaan pois napilta. Lääkkeen turvallisuudesta ei ole takeita, sillä se puuttuu ihmisen hormoninerityskierron monimutkaiseen säätelyjärjestelmään. Silti lääkettä on käytetty jo vuosikymmenen verran. Mutta onko kehitystä, pituutta ja painoa säätelevän fysiologisen järjestelmän järkyttäminen täysin turvallista - kysyt? Onko se myöskään psykologisesti neutraalia? – Miltä tuntuu, kun jäät luokkatovereitasi lyhyemmäksi pikkutytöksi? Estolääke vaikuttaa myös aivojen kasvuun ja neurologiseen kehitykseen – onko mitään järkeä määrätä ihmiselle tällaista lääkettä – seksuaalipoliittisen painostuksen perusteella? Lääkettä, jolla on vahva vaikutus yksilön biologiseen kehitykseen! Lääkitty lapsi ei pysy enää luokkakavereidensa mukana. Jälkeenjäävä taatusti kärsii tilanteesta. Muilla tytöillä on rinnat, kuukautiset ja he puhuvat seksistä. Lääkettä saava eristyy naiseudesta. Ei ole mikään yllätys, että käytännössä kaikki leuprolidia saaneet siirtyvät myöhemmin sukupuolihormonien käyttäjiksi! Tämä on erittäin merkille pantavaa, sillä samanaikaisesti 70 % normaalin puberteetin läpikäyneistä luokkakavereista paranee mahdollisesta sukupuolidysforiastaan eli hyväksyy muuttuneen kehonsa!

Kyseessä ei ole ”neutraali” lääkitys, vaan leuprolidin psykososiaalinen vaikutus on radikaali! On syytä myös muistaa, että nämä leuprolidista hormoneihin sataprosenttisesti siirtyneet tulevat lähes takuuvarmasti lapsettomiksi, heidän seksuaalisuutensa kehitys vaarantuu ja kyky saada orgasmi voi olla lopullisesti menetetty. Hormoneja säätelevä aivolisäke ei välttämättä käynnisty uudelleen! Transgender -lääketieteessä silmät suljetaan tietoisesti näiltä haitoilta! Tähän seikkaan näiden onnettomien ihmisten asianajajat, tulevissa oikeudenkäynneissä, varmasti vetoavat – normaalia lääketieteellistä protokollaa ei ole noudatettu! On samalla saatu aikaan aivolisäkkeen kasvainta muistuttava sairaus, teinin päähänpistoon mukaan menemisen seurauksena.

Entä biologisen sukupuolen vastainen sukupuolihormonien käyttö?

Testosteroni voi tunnetusti vähentää ahdistusta ja lievittää masennusta. Se tekee nuorista naisista rohkeita, pelottomia ja euforisia. Se on kuin ihmelääke sosiaalisesti rajoittuneille. Myös rasva pakenee reisistä ja lanteilta.

Youtubessa neuvotaan kuinka voit itse pistää testosteronin. Jonkin ajan kuluttua miehinen kaljuuntuminen voi myös käynnistyä. Tyttö alkaa muistuttaa pienikokoista, jykeväleukaista miestä, jota vaivaa, parransängen ohella akne ja jonka klitoris alkaa muistuttaa pikkuista porkkanaa. Yhdyntä muuttuu kivuliaaksi, kun vagina surkastuu. Monet häpeävät riisuutua partnerin nähden.

Transmiehuutta tavoittelevat saava testosteroniannoksen, joka on 10-40 -kertaisesti ylimitoitettu heidän, biologisen naisen -kehoaan ajatellen. Sydän ja verisuonitautien riski lisääntyy merkittävästi. Hormonin annostelun määrää lisätään sen mukaan, mitä ulkonäkövaikutuksia tavoitellaan. Tavoite ei siis suinkaan ole dysforiaoireiden lievittäminen, vaan potilaan toivomien kehon muutosten aikaansaaminen. Jos muutoksia säikähtävä tyttö haluaa lopettaa, karvoitus ja klitoriksen muutos yleensä jäävät pysyviksi, samoin kuin äänen ja kasvojen muutokset, eli paluuta lähtötelineisiin ei ole.

Muita testosteronin mahdollisia aikaansaannoksia voivat olla lihaskivut, endometrioosikrampit, lisääntynyt hikoilu, mielialan vaihtelut ja aggressiivisuus. Pidemmän aikavälin ongelmia ovat diabetes- ja aivohalvausriski, veritulpat, syöpä sekä sydän- ja verisuonitaudit. Testosteronipistoksissa tapahtuvat tauot, tahalliset tai unohduksesta johtuneet, altistavat transmiehen kohtusyövälle.

Kun testosteronia on käytetty 5 vuotta, ennaltaehkäisevä kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus voi olla perusteltua. Hyvästi omat lapset. Kun kaikki tämä on läpikäyty – ainakin sukupuolidysforia on saatu hoidetuksi – saatat arvella? Tästä ei kuitenkaan ole mitään takeita, eikä myöskään siitä, että itsemurhavaara olisi vältetty. Nuoren naisen dysforia päinvastoin usein lisääntyy testosteronin käytön ansiosta, koska hän ei vieläkään koe olevansa mies.

Vuonna 2007 USA:ssa oli vain yksi gender -klinikka; vuonna 2020 jo lähes 60. Testosteronireseptin voi USA:ssa saada, jopa 15-vuotias, jo ensi käynnillä, lääketieteellistä arviota tai terapeutilla käyntiä ei tarvita!

Entä auttaisiko rintojen poistoleikkaus sukupuolidysforiaan?

Varhaista poistoa (jopa 13-vuotiaille!) kannattava lääkäri Johanna Olson-Kennedy, joka on saanut USA:n Kansalliselta terveysinstituutilta (NIH) 5,7 miljoonan dollarin apurahan tutkimuksiinsa, on järkyttävällä tavalla todennut, että ”rinnathan voi operoida takasin, niin haluttaessa”. Niillä rinnoilla ei kuitenkaan koskaan imetetä lapsia eikä herätetä niiden kantajan seksuaalista halua.

Lääkärin tärkein periaate ”primum non nocere” ohitetaan totaalisesti. Toimivan elimen poisto esteettisistä syistä on lääketieteessä ehdottomasti kielletty – mutta tämä ei näytä koskevan poliittista ”translääketiedettä”. Monet ”asiantuntijat” tässä, miljardeja tuottavassa liiketoiminnassa, julistavat, että rintojen poisto on ainoa toimiva keino sukupuolidysforian hoidossa! ”Helpotus” voi kuitenkin olla hetkellistä!

Falloplastia?

Toimivan peniksen kirurginen rakentaminen on käytännössä lähes mahdotonta, ja yrityksistä seuraa usein hankalia sivuvaikutuksia ja arpia käsivarteen, mistä kudosta siirretään. Tällä kirurgialla kyllä tienaa hyvin USA:ssa; onnettomille potilaille ei kuitenkaan yleensä kerrota totuutta katastrofaalisen kehnoista tuloksista. Tämä on pelottavaa, koska asiasta mitään ymmärtämätön, poliittista korrektiutta tavoitteleva media ylistää transkirurgiaa täysin kritiikittä. Varsinkin nuorisoa huijataan vaarallisesti. Riskeistä puhuminen on ehdottomasti kiellettyä translääketieteessä.

Translääketiede kuormittaa potilaita ja terveydenhuoltoa tarpeettomasti

Se on synnyttänyt uuden, koko elämän kestävän lääkkeistä ja kirurgiasta riippuvaisen potilasryhmän; aikaisemmin täysin terveistä, nuorista ihmisistä. Näiden ihmisten elämä on pilattu ja se etenee sivuvaikutusriskistä toiseen ilman että dysforia välttämättä katoaa minnekään, koska asiakkaat eivät muuttuneet miehiksi!

Äkillisen transtartunnan saaneen varovaista seurantaa ehdottavat lääkärit vaiennetaan ja mitätöidään. Asiakkaana ollut tyttöparka havahtuu eräänä aamuna; ilman rintoja ja kohtua ja kauhistuu: ”Olin vain 16 vuoden ikäinen. Vielä lapsi. Miksi kukaan ei pysäyttänyt minua?!”

Katumus

Monet, takaisin tytöiksi palanneet transpojat kokevat päässeensä vapaiksi eräänlaisen kultin pauloista. Kultin pauloihin joutuneet ovat usein taiteellisia, lahjakkaita, mutta masennukseen ja anoreksiaan taipuvaisia, usein ahdistuneita, ja heillä murrosiän merkit alkoivat usein varhain. He löytävät Youtubesta kertomuksia ikätovereista, jotka ylistävät mieheksi muuttumisen ihanuutta.

Tällaiseen pakokeinoon tarttuminen kiehtoo ahdistunutta teiniä, joka omaksuu kritiikittömästi Youtuben tarjoamat tiedot lääketieteellisten toimenpiteiden helppoudesta. Kertomus jonkun kokemuksesta tai mielipide on nuorille usein merkittävämpi kuin tieteelliset tosiasiat.

Internetistä tulvii ”rohkeuttasi” ihailevia viestejä! – Eihän tässä voi olla mitään ongelmaa, ajattelet! Aivopesu tulee vähitellen täydelliseksi. Lopulta luotat vain transihmisten neuvoihin, sillä vain he ymmärtävät sinua. Lopulta sinulla on vain yksi harrastus: transihmisenä oleminen!

Lopulta ainoa ulospääsy vaikuttaa olevan testosteroni ja rintojen poisto. Testosteroniin muodostuu monille riippuvuus, addiktio.

Kun huuma haihtuu ja tajuat ajautuvasi katastrofia kohti ja pääset tästä kierteestä ja kultista irti, ymmärrät, miten siihen ajauduit ja tajuat vaaran, jonka muodostavat transmyönteiset terapeutit ja hoitohenkilökunta, joka ohjaa teinejä suoraan hoitoihin. ”Ammattilaiset”, jotka eivät edes yritä selvittää, mistä nuoren ahdistuksessa on kysymys. Yksinäisyys, heikko itsetunto, anoreksia, depressio, viiltely … puolella transhoitoihin ajautuneista on yksi tai useampia mielenterveyden ongelmia! Nuoret myös palavat halusta olla mukana jossakin ryhmässä, mielellään ”kapinallisessa” sellaisessa. Aikuisten pitäisi tajuta tämä, ja ainakin todellisten ammatti-ihmisten pitäisi.

Kaikki transhullutuksesta toipuneet syyttävät lääketieteen ammattilaisten suoraa ohjausta hoitoihin. Nämä ovat laiminlyöneet ammatillisen vastuunsa, kun ovat suostuneet toteuttamaan lasten päähänpistoja. Nykymaailman 18-vuotiaskaan ei todellisuudessa ole vielä aikuinen, vasta 25 vuoden ikäinen on! Vallitseva ja valitettava suora ohjauskäytäntö tapahtuu, koska LGBTQ seksuaalipoliitikot raivostuvat, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa nuoren itsensä tekemän transdiagnoosin ja yrittää jarruttaa hormoni- ja leikkaushoitoja. – Mutta eihän lääketieteessä anorektikollekaan työnnetä, ainoana terapiakeinona, ensi käynnillä syöttöletkua suolistoon!

Transkultista luopuneita on nykyään keskustelupalstoilla jo tuhansittain

Paluu on mahdollista, vaikka transyhteisön ideologit toista väittäisivät! Elämä jatkuu biologisena naisena! Viis sosiaalisesta mediasta, joka on aikaasi loputtomasti humpuukiin tuhlaava keksintö. Itseään ei pidä pettää eikä rangaista. Ei kannata jatkaa toivotonta matkaa mieheksi, matkaa, joka ei koskaan pääty toivottuun tulokseen. Oikea hetki kääntyä takaisin biologisesti tarkoitettuun elämään on nyt heti!

Paluu takaisin

Jos olet isä tai äiti, ja tyttäresi on joutunut transkriisiin, hakeudu heti samaan ahdinkoon joutuneiden vanhempien keskinäiseen tukiryhmään. On tärkeä sisäistää ongelman luonne, kysymys ei välttämättä ole sukupuolesta ollenkaan! Tosiasiallisesti äkillisesti transuskoon tullut lapsesi on joutunut internet-propagandan uhriksi! Tähän ei missään tapauksessa pidä mennä mukaan, ei vanhempien eikä ammattilaisten. Lasta pitää auttaa, mutta hänen päähänpistoaan ei pidä vahvistaa oikeaksi!

Lapsen itselleen keksimiä uusia etunimiä ei pidä hyväksyä. Lapset tarvitsevat todellisuuteen palauttamista, jonka aikuiset voivat tarjota. Lasten toiveiden hyväksyminen on täysin väärä lähestymistapa.

Nopeasti leviävää transepidemiaa voidaan torjua tilanneanalyysillä. Tällä hetkellä kouluviranomaiset, opettajat ja osa vanhemmista edistävät sukupuolisekaannusta, koska heidän viestinsä on epäselvä. Tilanteeseen tulee puuttua järkiperusteilla, ei psykologisella lavertelulla! Biologiset tosiseikat on huomioitava ja nuoren mahdolliset mielenterveys ym. ongelmat tulee kartoittaa ja hoitaa.

  1. Älä hanki lapsellesi älypuhelinta. Lähes kaikki teinien ongelmat, kuten itsen vahingoittaminen, anoreksia, depressio, ADHD ja transvillitys lisääntyivät räjähdysmäisesti iPhonen käyttöönoton jälkeen vuonna 2007.

  2. Älä luovu vanhemman arvovallasta. Vanhemmuus on tärkein elämäntehtävä. Älä pelkää pitää perääntymättä kiinni mielipiteestäsi, lapsesi varmasti kestää sen! Kaikkeen, kuten lapsen käsitykseen omasta sukupuolestaan, ei tarvitse mennä mukaan. Jos 13 vuoden vanha tyttäresi kertoo olevansa lesbo, mielipidettä ei missään tapauksessa tarvitse heti tukea eikä nostaa sateenkaarilippua salkoon. Tosiasia nimittäin on, että 13 vuoden ikäinen – on 13 vuoden ikäinen! Oikeaa sukupuolista suuntautumista ei valita internetistä. Sen ymmärtäminen edellyttää elämänkokemusta. Nykyään ihmiset pelkäävät lastensa ojentamista, koska he luulevat, että vanhempien velvollisuus on tehdä lastensa elämä riemukkaaksi ja kokoaikaisesti sataprosenttisen täydelliseksi. Tämä on täysin kohtuutonta ja toimintamalli ei sovi teinin ailahtelevan elämän hallintaan. Vanhempien rooli on varjella vahingoilta. Vanhempien tärkeä tehtävä on asettaa rajat. Raivoava teini kiittää aikuistuttuaan sinua, että toimit turvakaiteena.

  3. Älä hyväksy LGBTQ järjestöjen tarjoamaa sukupuoliopetusta lapsesi koulussa tai vaihda tarvittaessa koulua. Transidentiteetti on yhtä tarttuva kuin syömishäiriö.

  4. Älä anna lapsesi kehua transidentiteetillään internetin keskustelupalstoilla.

  5. Suojaa tyttäresi vaaroilta tehokkaasti. Vaihda koulua, torju samoin ajattelevat kaveripiirit ja verkkoyhteisöt, jotka häikäilemättömästi yllyttävät teinejä itsetuhoisiin valintoihin. Ota vaikka vuosi lomaa ja matkusta perheesi kanssa muualle.

  6. Älä halveksi elämää tyttönä tai naisena. Tytöt ovat erilaisia. Heidän murrosaikansa on vaativampi kuin pojilla. Äidit ovat yhteiskunnan tukipilareita. Lapset huutavat äitiä ja sotilaat kirjoittavat kriisissä äidille.

  7. Totea kainostelematta kuinka mahtavaa on olla tyttö. Biologisena naisena eläminen on sekä itsen että miehen, lasten ja lastenlasten kannalta korvaamattoman tärkeää. Vaikka eläisit yksin tai lapsettomana, olet yhteiskunnan tukipilari. Ilman naisia, yhteiskunta muuttuisi taistelukentäksi ja luhistuisi nopeasti.

Mitä väliä?

Abigail Shreier toteaa: ”Kirjoitettuani IRREVERSIBLE DAMAGE -kirjan ja toivuttuani sen tuomasta järkytyksestä ja kyynelistä, ryhdistäydyin. En kuitenkaan koskaan saa mielestäni nuoren naisen kirurgisesti raadeltua käsivartta. Käsivartta, josta kudoksia on riistetty falloplastiaa varten. Jäljelle on jäänyt ryppyisen ihon peittämä surkastunut, luinen käsivarsi, josta on viety ihoa, rasvaa, hermo ja toimiva valtimo ym…

Suunniltaan olevien ihmisten kertomukset tästä keskiaikaisesta, kehon kirurgisesta tärvelemisestä ovat järkyttäviä. Kertomuksia ihmisiltä, jotka ovat tajunneet erehtyneensä. Vietin unettomia öitä.

Vähitellen tajusin tosiasiat, jotka liittyivät tähän hullutukseen, jolta itse olin välttynyt. Kirjan kirjoittaminen oli välttämätöntä suuressa vaarassa olevien teinityttöjen takia! Tämän toteaminen on tosin nykyisessä ilmapiirissä ehdottomasti kielletty sekä poliittisesti että sosiaalisesti – sitä pidetään vihamielisenä hyökkäyksenä transyhteisöä vastaan.

On kuitenkin syytä muistaa, että kyseessä on sosiaalisen median välityksellä tarttuva epidemia, joka lumoaa teinit, eikä kirjan tarkoitus ole puuttua esikouluiässä alkaneeseen, todellisuudessa äärimmäisen harvinaiseen sukupuolidysforiaan”.

Olemme tilanteessa, missä kaikki viranomaiset, yliopistot, koulut, lääkärit, muut ammatti-ihmiset ja asiantuntijat, kuraattorit, terapeutit, media ja jopa kirkko ovat laiminlyöneet tehtävänsä, joka on suojella lapsia tältä, viimeisen kymmenen vuodan aikana silmille räjähtäneeltä transepidemialta, jota internet tehokkaasti levittää fanaattisten seksuaalipoliittisten järjestöjen aktivistien myötävaikutuksella. Nämä järjestöt ovat lumonneet koko yhteiskunnan, kaapanneet vallan ja uusi translääketiede on korvannut perinteisen lääketieteen tällä alueella.

Vain yksi ymmärryksensä säilyttänyt taho on jäljellä, ja tuskin koskaan vaikenee – vanhemmat, jotka eivät hevin hylkää tyttäriään. He voivat pelastaa lapsensa tältä, internetin markkinoimalta, ”tarunhohtoiselta muodonmuutokselta uuteen, ihmeelliseen kehoon”.

Jos olet ahdistunut teini, ja olet jättänyt vanhempasi, palaa heidän luokseen, he eivät sinua hylkää, he eivät ole luusereita tai myrkyllisiä, vaikka seksuaaliterapeuttisi niin väittää vaan rakastavat sinua.



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.