Sekä Suomessa että Ruotsissa on saatu valmiiksi lähes 8000 vuoden pituinen lustokronologia eli aikasarja viimeisten 8000 vuoden aikana eläneiden puiden vuosikasvusta. Niin sanotut "valelustot" on korjattu pois runsaalla samanikäisten näytteiden määrällä. Tämän tyyppinen puulustokronologia on riippumaton radiometrisestä ajoituksesta. Kuinka Suomessa eli puita yli 8000 vuotta sitten, siis yli 6000 vuotta sitten?

Vastaus:

12.12.2008

Sekä Suomessa että Ruotsissa on saatu valmiiksi lähes 8000 vuoden pituinen lustokronologia eli aikasarja viimeisten 8000 vuoden aikana eläneiden puiden vuosikasvusta. Niin sanotut "valelustot" on korjattu pois runsaalla samanikäisten näytteiden määrällä. Tämän tyyppinen puulustokronologia on riippumaton radiometrisestä ajoituksesta. Kuinka Suomessa eli puita yli 8000 vuotta sitten, siis yli 6000 vuotta sitten?

Kiitos kysymyksestäsi.

Kysymyksessä sanotaan, että ”valelustot” on korjattu pois samanikäisten näytteiden määrällä, ja toisaalta, että puulustokronologia on riippumaton radiometrisestä ajoituksesta. Eli toisaalta kysymyksessä väitetään, että kronologia on riippumaton radiometrisestä ajoituksesta, ja kuitenkin selvästi ajoitus on tehty jollain tavalla. Millä tavalla ajoitukset on tehty?

Joka tapauksessa ongelmana noissa dendrokronologisissa aikasarjoissa on, että tutkijat eivät juuri koskaan julkaise raakadataa, eli muut eivät pääse tutkimaan onko kronologia luotettavasti tehty. Käytettyjä tilastollisia menetelmiä on myös kritisoitu. Kritiikin alla aikasarjojen puolustajat vetoavat korrelaatioihin toisten aikasarjojen kanssa ja tätä ymmärtääksemme pidetäänkin varsinaisena todisteena menetelmän luotettavuudesta.

Mikäli samankaltaisuutta pidetään luotettavuuden todisteena, ongelmaksi tulee se, että samankaltaisuuden määrä riippuu

1. käytetystä tilastollisesta menetelmästä.
2. puiden eliolosuhteista, sillä eri alueiden puut tietysti reagoivat eri tavalla ilmastollisiin muutoksiin. Jos siis kronologiat eivät sovi toisiinsa, tälle löytyy aina hyvä selitys.

Lisäksi samankaltaisuus (korrelaatio), jonka määrä ei siis ole kovin selvä, eri kronologioiden välillä voi selittyä muillakin keinoin, esim.:

1. Esitarkistelu muiden tutkijoiden kronologioita vastaan oman kronologian rakennusvaiheessa. Tästä seuraa 'virtuaalista' samankaltaisuutta.
2. Samojen menetelmien käyttö kronologioiden rakennusvaiheessa. Esimerkiksi radiohiiltä käytetään yleisesti esiajoituksessa ja radiohiili taas kalibroidaan dendrokronologian avulla samalle ajalle. Dendrokronologista sarjaa saatetaan myös esiajoittaa jääkairausten tai syvän meren sedimenttien avulla.
3. Tulosten valikointi saman esiymmärryksen perusteella.

Eli ei ole mitenkään selvää, että juuri mikään alan aikasarja olisi muista riippumaton, jolloin myös samankaltaisuuden käyttö luotettavuuden todisteena on arveluttavaa. Ainoa riippumaton iänmääritysmenetelmä näyttäisi olevan radiometriset kellot (toisaalta, nämäkin voisivat olla synkronissa mutta käydä eri tahtiin kuin nyt). Huomautettakoon, että riippuvuus ei tarkoita täyttä riippuvuutta, eri kronologioiden luottavuuden arviointi vaatisi enemmän tutkimusta, mutta riippuvuudet ovat aina vaarallisia eikä juuri ole mielekästä puhua luotettavista aikasarjoista ennen kuin tällainen systemaattinen tutkimus on tehty.

Takaisin varsinaiseen kysymykseen, johon liittyy suoraan myös Nooan aikainen Vedenpaisumus. Mikäli tehty tutkimus on tehty uniformitarismiin nojautuen (mikä lienee nykyään liian usein de facto tapa tehdä mitä tahansa alkuperätutkimusta), niin on perusteltua epäillä Vedenpaisumuksen aiheuttaneen suuren virheen tulokseen. Esimerkiksi jos tutkimuksessa oletetaan, että tutkimuksen lähteenä käytetyt puut ovat samalta alueelta (vaikka jopa puut samalta alueelta voivat tuottaa erilaisia vuosirenkaita¹), ja näin muodostetaan kasvukausien perusteella kronologiaa, niin eikö Vedenpaisumus voi sekoittaa tutkimuksen koska se on voinut kuljettaa puita jopa eri puolelta maapalloa?

On myös syytä huomata, että puiden tiedetään nykyään tekevän jopa viisi vuosirengasta per kasvukausi (vieläpä sillä tavalla, että joskus ”valevuosia” ei voi erottaa mikroskoopillakaan)¹. Lisäksi olosuhteet ennen Vedenpaisumusta olivat todennäköisesti nykyistä suotuisammat, joten renkaita on voinut tulla monia per vuosi. Eli ”8000 vuoden” tulos voisi kutistua jopa 1600 vuoteen. Pelkästään tällä voi perustellusti pitää todennäköisenä, että todellinen tulos mahtuu hyvin Raamatun ilmoittamaan maapallon ikään (jonka tulisi tietysti olla itsestään selvää).