Fyysikko Stephen Hawking on jälleen otsikoissa kirjoitettuaan Leonard Mlodinowin kanssa kirjan Suuri suunnitelma (Grand Design). Helsingin sanomien nostotekstinä kirja-arvostelun yhteydessä lukee: ”Maailma ei voi luonnonlakeineen olla ihmistä varten. Siksi multiversumi.”¹

Kirja-arvostelu toteaa kirjasta myös: ”… kirja on hyvä katsaus kokeellisen menetelmän historiaan… Loppua kohti, kuin yllättäen, näistä kvanttien sanelemista ehdoista nousee esiin joukko arvoituksia.

Yksi on se, että luonnonlait tuntuvat olevan kuin meitä varten viritetyt. Jos yhtäkin lakia muuttaa hitusen, maailma hajoaa. Tähtiä ei olisi syntynyt, ei raskaita alkuaineita, eikä siten hiiltäkään… Koska luonnonlait eivät voi olla ihmistä varten, seuraa siitä väistämättä se, että universumeja on monia. Me elämme siinä maailmassa, jossa on meille sopivat luonnonlait.

Monista universumeista syntyy multiversumi… Fyysikot tarvitsisivat nyt multiversumista havaintoja. Yhtäkään ei vielä ole… Multiversumeja pohtimalla kosmologia menee alueelle, josta ei saa kokeellista tietoa. Ja se on hyvin epätieteellistä.”¹

Fysikaalisesta kemiasta väitellyt Jonathan Sarfati kirjoittaa kirja-arvostelussaan Hawkingin kirjasta: ”Multiversumien oletetaan selittävän oman [universumimme] olemassaolo erikoispiirteineen… Ajattele, jos löytäisimme rannalta sarjan merkkejä, joissa olisi kirjoitettuna nimesi. Tekisit siitä luonnollisesti johtopäätöksen, että älykäs toimija on kirjoittanut sen. Tämä on uskottavampaa kuin ajatella, että tuulen ja aaltojen aiheuttama eroosio [maanpinnan kuluminen] jotenkin saivat tämän sarjan aikaan sattumalta, vaikka tämän tapahtumiseen on olemassa erittäin pieni todennäköisyys.

Multiversumijärkeilyssä on kuitenkin ääretön määrä rinnakkaisia universumeita [maailmankaikkeuksia], jotka sisältävät jokaisen mahdollisen kvanttitilan, ’Äärettömässä avaruudessa jopa epätodennäköisimpien tapahtumienkin täytyy tapahtua jossakin.’

Niinpä jos henkilöllä olisi ennakkoasenne, ettei kukaan ole voinut kirjoittaa nimeäsi, hän voisi väittää, että me vain satumme olemaan yhdessä niistä pienen pienestä osasta maailmankaikkeuksia, joissa tämä epätodennäköinen eroosiosarja syntyi sattumalta. Jos tämä kuulostaa täysin järjettömältä, niin samalla logiikalla myös se, että ateistit asettavat äärettömän määrän maailmankaikkeuksia Luojan edelle, on järjetöntä.”²

Kerrataanpa siis vielä : ”… kirja on hyvä katsaus kokeellisen menetelmän historiaan… Multiversumeja pohtimalla kosmologia menee alueelle, josta ei saa kokeellista tietoa. Ja se on hyvin epätieteellistä.”¹

Kokeellinen ja toistettava tiede ei tue multiversumia, mutta koska maailmankaikkeus näyttää Jumalan luomalta, niin jotain täytyy yrittää keksiä, jotta ateismista ei tarvitsisi luopua.

Genetiikan professori Richard Lewontin on kirjoittanut: ”Me olemme tieteen puolella siitä huolimatta, että jotkut sen ajatusrakennelmat ovat selvästi järjettömiä, siitä huolimatta, että se on epäonnistunut täyttämään monia sen liioiteltuja lupauksia terveydestä ja elämästä, siitä huolimatta, että tiedeyhteisö sietää toteen näyttämättömiä ’se nyt vaan on niin’ -tarinoita, koska meillä on ennakkositoutuminen, sitoutuminen materialismiin.

Kyse ei ole siitä, että tieteen menetelmät ja vakiintuneet tavat jotenkin pakottavat meidät hyväksymään aineellisen selityksen ilmiömaailmasta, vaan päinvastoin me olemme jo ennakkoon aineellisiin syihin sitoutumisemme johdosta pakotettuja luomaan tutkimuskoneiston ja käsitekokonaisuuksia, jotka tuottavat aineellisia selityksiä …  materialismi on ehdoton, sillä emme voi päästää Jumalan jalkaa oven väliin.”³

Toisin sanoen osa tiedemiehistä ei halua hyväksyä Jumalaa selitykseksi mihinkään tieteelliseen kysymykseen, mutta syy tähän ei ole tieteellinen vaan materialistiseen maailmankatsomukseen perustuva maailmankatsomuksellinen eli uskonnollinen syy. Loppujen lopuksi luomiseen uskovien tiedemiesten on helpompaa olla tieteen puolella.  ”Moni ei-kristitty väittää, että kristinusko ja tiede ovat olleet vihollisia toisilleen jo vuosisatojen ajan. Asia on todellisuudessa päinvastoin… On joitain keskeisiä piirteitä, jotka tekevät tieteen mahdolliseksi, ja näitä piirteitä ei yksinkertaisesti ollut olemassa ei-kristillisissä kulttuureissa.”⁴

Hawking on aiemmin myöntänyt alkuräjähdykseen liittyvän joitakin ongelmia.² Jotkut maalliset asiantuntijat ovat nostaneet esille alkuräjähdykseen liittyvät valtavat ongelmat ja kuitenkin yhtä aikaa on olemassa parempi vaihtoehto, joka sopii havaintoihin, mutta on ateistisessa maailmankatsomuksessa mahdoton hyväksyä.⁵

Lähdeluettelo

1. Paukku, T., Universumista multiversumiin, Helsingin Sanomat s. D2, 20.9.2011.
2. Sarfati, J., Hawking atheopathy – Famous physicist goes beyond the evidence, <creation.com/stephen-hawking-god>.
3. Lewontin, R., Billions and billions of demons, The New York Review, p. 31, 9 January 1997.
4. Sarfati, J., Miksi tiede yleensäkään toimii?, Luominen nro 8, s. 12-14.
5. <www.luominen.fi/enqvist-ei-ole-kuullut>.