Kristinuskon vapaa tahto? Oletus: Jumala on kaikkitietävä, kaikkivoipa, hyväntahtoinen ja läsnä kaikkialla. Oletus: Taivas, Helvetti ja synnit ovat todellisia käsitteitä. Oletus: Ihmisen elämänsä aikana tekemät teot päättävät joutuuko hän Helvettiin (se, onko tämä siirtymä pysyvä vai tilapäinen ei ole relevanttia.) Oletus: Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon. Konteksti: Jos Jumala on kaikkitietävä, hän tietää etukäteen miten kukin tulee elämänsä elämään. Päätelmät: 1. Ihmisen ei tarvitsisi elää jotta Jumala voi hänet sijoittaa Taivaaseen tai Helvettiin. 2. Jos 1. ei ole totta, Jumala ei ole kaikkitietävä. 3. Jos 3. on totta, Jumala ei ole Jumala. 4. Vapaan tahdon tulokset ovat ennalta tunnetut. Näin ollen, elämä on ennalta määrätty, koska kaikkivoipa Jumala on sen hyväksynyt sellaisena kuin se on. Muuten hän olisi muuttanut jotain. Kummassakaan tapauksessa 'vapaa tahto' ei ole totta. Mikä on kreationistien näkemys.

Vastaus:

19.02.2009

 Kiitos kysymyksestäsi, ohessa eräs ratkaisumahdollisuus ongelmaan.

Oletus: Jumala on kaikkitietävä, kaikkivoipa, hyväntahtoinen ja läsnä kaikkialla.

Tätä voidaan muuten pitää totena, mutta täytyy ottaa huomioon, että Jumala vapaaehtoisesti rajoittaa kaikkivoipaisuuttaan niin, ettei hän toimi oman luonteensa tai antamiensa lupausten vastaisesti. Tämä tietysti sisällyttää myös sitoutumisen logiikkaan, jolloin hän ei voi kaikkivoipaisuutensa turvin esimerkiksi toimia lupauksiansa vastaan rikkomatta niitä. Myös ihmisen vapaa tahto edellyttää sitä, että Jumala rajoittaa toimivaltuuksiaan niin, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus valita vastoin Jumalan tahtoa. Tämä on välttämätön edellytys esimerkiksi sille että voisi aidosti rakastaa, koska olisimme tahdottomia koneita jos meillä ei olisi realistista mahdollisuutta valita toisin.

Oletus: Ihmisen elämänsä aikana tekemät teot päättävät joutuuko hän Helvettiin (se, onko tämä siirtymä pysyvä vai tilapäinen ei ole relevanttia.)

Käytännössä Aadamin lankeemuksen seurauksena jokainen ihminen on erossa Jumalasta ja on menossa syntiensä takia Helvettiin. Jumalan pelastussuunnitelma ratkaisee kuitenkin tämän pattitilanteen niin, että ihmisellä on mahdollisuus pyytää syntejään anteeksi ja siirtää korvausvastuu Jeesukselle, joka on synnittömänä kuollut maksaakseen meidän syntimme. Ihmisen vapaasta tahdosta tietysti edelleen riippuu, haluaako hän ottaa pelastuksen vastaan vai pysytellä ylpeässä itseriittoisuudessaan.

Päätelmät: 1. Ihmisen ei tarvitsisi elää jotta Jumala voi hänet sijoittaa Taivaaseen tai Helvettiin.

Sekoitat nyt ilmeisesti ennaltamääräämisen ja ennaltatietämisen käsitteet. Jumala tietää ennalta miten mekanistiset kappaleet tulevat reagoimaan ja minkälaisiin lopputuloksiin tämä johtaa. Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että kvanttimekaniikan mukaan hiukkasten liike on pohjimmiltaan tilastollista, olisi kaikkitietävän Jumalan periaatteessa mahdollista laskelmoida kaikkien hiukkasten tila satunnaisella hetkellä X, koska hän tietää niiden tilan nyt. Kaikkitietävä Jumala tietää kuitenkin jokaisen hiukkasen tilan millä tahansa hetkellä vaikka emme olettaisikaan mekanistista predestinaatiota.

Jumala tietää siis esimerkiksi ennalta milloin kivi putoaa jyrkänteeltä luonnonlakien mukaisesti. Kivi saattaa sitten pudota ohitse kulkevan ihmisen päähän, jolloin ihminen voi kuolla. Kivellä ei ollut vapaata tahtoa, vaan se on täysin luonnonlakien armoilla, joten sitä ei voida pitää moraalisena toimijana, eikä sen voida myöskään sanoa toimineen väärin, vaikka se tuottikin kuoleman ihmiselle. Ainoastaan teot jotka tapahtuvat vapaasta tahdosta, voivat olla hyviä tai pahoja. Tämän takia vapaa tahto edellyttää sitä, ettei mieli ole seurausta pelkästään aivojen fysikaalisista, kemiallisista ja informatiivisista prosesseista, jotka toimivat orjallisesti luonnonlakien mukaan. Vapaata tahtoa ei voida myöskään perustella sillä, että kvanttimekaanisella tasolla prosessit ovatkin tilastollisia, sillä tämä lisäisi ainoastaan satunnaisuutta muuten täysin mekanistisesti ennaltamäärättyyn järjestelmään. Vapaa tahto edellyttää siis aineesta riippumatonta mieltä, joka voi kuitenkin vaikuttaa aineelliseen ihmiseen hermoston kautta.¹

Aineeton mieli voi toimia moraalisena toimijana, jonka tulee oikeudenmukaisuuden takia myös vastata moraalisista valinnoistaan. Ei olisi kuitenkaan oikeudenmukaista tuomita ketään teosta jota hän ei ole koskaan tehnyt, eikä tule koskaan tekemäänkään. Vaikka ihminen tietääkin nyt mitä teki eilen, teot on silti tehty vapaasta tahdosta ja niistä tulee kantaa moraalinen vastuu. Jumala taas on universumin ja ajan luojana näistä riippumaton ja näiden ulkopuolinen entiteetti, joten siinä mielessä hän ei tiedä asioita varsinaisesti "etukäteen" jostain tietystä ajan hetkestä käsin, vaan hän tarkastelee koko ajallista historiaa kokonaisuutena. Siinä mielessä se että hän tietää meidän moraaliset valintamme on rinastettavissa siihen että me tiedämme menneet valintamme. Jos ihminen tietäisi mitä tulee tekemään tulevaisuudessa, vapaa tahto antaisi hänelle mahdollisuuden valita toisin ja muuttaa tulevaisuuttaan. Silloinkin Jumala kyllä tietäisi miten lopulta tulee käymään. Vaikka Jumala tietääkin mitä moraalisia valintoja kukin tulee tekemään, Jumala ei ole millään tavoin pakottanut ihmisiä tekemään juuri niin. Kun ihminen tekee vapaan tahdon omaavana moraaliagenttina murhan, teko on väärin vaikka Jumala olisikin tiennyt jo ennalta murhasta.

Täytyy myös muistaa ettei ihmisiä ole luotu menemään Helvettiin, eikä Helvettiä ole luotu ihmisiä varten, vaan se on luotu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Kenenkään ihmisen elämän tarkoitus ei siis ole mennä Helvettiin, vaan elämän tarkoitus on rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. Jo ensimmäisestä ihmisparista lähtien on ihminen kapinoinut Jumalaa vastaan ja ansainnut näin kadotustuomion. Ainut teko jolla ihminen pelastuu ja välttää tuomion on ottamalla vastaan Jeesuksen sovitus ja luovuttamalla syntinsä hänen kannettavakseen. Jumalan tahto on että kaikki pelastuvat, mutta Jumala ei pakota ketään yhteyteensä väkisin. Toisin sanoen ihminen kääntää itse selkänsä Jumalalle ja hylkää armon ja anteeksiannon. Täten ihmiset tuomitaan sen mukaan ovatko he ottaneet Jeesuksen elämäänsä vai eivät. Raamattu opettaa selkeästi, että kaikki ovat Jumalan kirkkautta vailla, eikä kukaan voi ylpeillä teoillaan. Nämäkin asiat kuuluvat tietysti Jumalan ennaltatietämisen piiriin, mutta ovat täysin riippuvaisia ihmisen vapaasta tahdosta. Voidaan väittää, ettei ihmisen tarvitse olla elänyt päivääkään jotta Jumala voi tietää yksilön "loppusijoituspaikan", mutta Ihmisen täytyy kuitenkin itse tehdä valintansa. Jotta voisit kuolla tulee sinun ensin elää.

Näin ollen, elämä on ennalta määrätty, koska kaikkivoipa Jumala on sen hyväksynyt sellaisena kuin se on. Muuten hän olisi muuttanut jotain. Kummassakaan tapauksessa 'vapaa tahto' ei ole totta.

Elämän olosuhteet voivat olla ennalta määrättyjä, mutta ihmisen tahto ei. Joissain elämän tilanteissa olosuhteet voivat painostaa tietynlaisiin ratkaisuihin tai jättää ylipäätään hyvin vähän valinnan varaa, mutta ihmisellä on aina mahdollisuus tehdä tilanteeseen ja ymmärrykseensä nähden oikein tai väärin. Jumalan ei tarvitse muuttaa mitään sen takia että ihmiset voivat valita väärin, koska silloinhan ei olisi realistista valita väärin. Esimerkiksi syntiinlankeemus tapahtui koska ihmisellä oli vapaa tahto. Jumala tiesi jo ennalta että niin tulee tapahtumaan, mutta ei mennyt sörkkimään olosuhteita varmistaakseen ihmisten tottelevaisuuden.