Print this page
tiistaina, 31. lokakuuta 2017, klo 10.16

31.10.2017 Lasten kynästä luet totuuden - evoluutiokriittinen piirros oli opettajalle liikaa

Saimme yhteydenoton Etelä-Suomesta, neljättä luokkaa käyvän koululaisen vanhemmalta. Nelosluokan oppilas oli kuvaamataidon tunnilla piirtänyt sarjakuvan, jossa kaksi sammakkoa keskustelee. Ensimmäinen sammakko toteaa: "Kouluopetuksen ja nykytieteen mukaan minä tiedän, että minusta kehittyy ihminen sadassa miljoonassa vuodessa, ja syön sammakon reisiä ja ohjelmoin tietokoneita ja lennän raketilla kuuhun." Toinen sammakko vastaa: "Noh, satukirjojen mukaan minä tiedän, että kaunis prinsessa tulee ja suutelee minua, ja minä muutun silmänräpäyksessä uljaaksi prinssiksi, ja sitten elämme onnellisina elämämme loppuun asti."

Tämä totuuden siemenen sisältävä evoluutiokriittinen piirros oli opettajalle liikaa ja se heitettiin roskiin. Onneksi piirros saatiin pelastetuksi roskakorista. Julkaisemme piirroksen ja kiitämme taiteilijaa lahjoittamalla Luominen-tiedelehden vuosikerran.

Aurinkokunnallinen ratkottuja Rubikin kuutioita

Kuvittele tilanne, jossa koko aurinkokunta on täynnä sokeita ihmisiä ratkomassa Rubikin kuutiota täysin satunnaisesti kuutiota pyöritellen. Kuvittele, että he kaikki saavat ratkaistuksi kuution täsmälleen samanaikaisesti. Tämä on Fred Hoylen laskema todennäköisyys, että yksi elämälle välttämätön proteiini syntyisi.1 Ja huomaa, että tämä käsityskykyämme koetteleva epätodennäköisyys koskee vain yhtä proteiinia, joita evoluutioon uskovien laskelmienkin mukaan tarvittaisiin elävään soluun vähintään 256 ja todellisuudessa moninkertaisesti enemmän.2 "Yksinkertaisin" tunnettu itseään kopioiva organismi, Mycoplasma genitalium -bakteeri, sisältää 482 geeniä - ja nämä vaativat toimiakseen valmiin monimutkaisen solukoneiston.3

Tätä sulaa mahdottomuutta olisi vielä pitänyt edeltää elottoman aineen muuttuminen eläväksi. Lisäksi eliöllä on heti alusta pitäen oltava kopiointi- ja virheenkorjausalgoritmit esiasennettuna ja toteuttettuina solukoneistoina.4

Nelosluokkalainen on onnistunut tiivistämään sarjakuvaansa evoluutio-uskomuksen perimmäisen mielettömyyden. Lapsikin tajuaa, että mahdoton asia ei muutu mahdolliseksi sillä, että hatusta vedetään kuvitteellisia miljoonia ja miljardeja vuosia.

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. Hoyle, F., ‘The big bang in astronomy’, New Scientist, 92(1280):527, 1981. Viitattu lähteessä 2.
  2. Batten, D., Cheating with chance, Creation 17(2):14-15, creation.com/cheating-with-chance.
  3. Sarfati, J., How Simple Can Life Be?, creation.com/how-simple-can-life-be.
  4. Ibid.