Print this page
keskiviikkona, 10. helmikuuta 2021, klo 14.02

Kuka saa olla mitäkin mieltä?

Pekka Reinikainen

Matti Leisolan julkaisematon mielipidekirjoitus

Emeritusprofessori Matti Leisola lähetti 28.1 oheisen kirjoituksen Helsingin Sanomiin. Julkaisen sen hänen luvallaan:

"Jokaiseen kulttuuriin ja historian ajanjaksoon on kuulunut hyväksyttyjä ja ”mahdottomia” asioita. Esimerkiksi avoliitot, aviorikos, abortti ja homoliitot olivat nuoruudessani 'mahdottomia'. Moniavioisuus, eutanasia, huumeet, vammaisten surmaaminen, pedofilia ja eläimiin sekaantuminen ovat edelleenkin 'mahdottomien' listalla.

Millä perusteella sitten päädymme pitämään jotakin käsitystä oikeana ja toista vääränä? Onko edes olemassa mitään ihmisen ulkopuolista kriteeriä, joka auttaisi meitä valitsemaan. Edesmenneen Chicagon yliopiston filosofi Richard Rortyn mukaan olemme 'yhtä paljon sattuman tuotetta kuin mutatoituneet virukset' ja vaikka filosofit ovat yrittäneet löytää 'perusteita pitää sosiaalidemokratiaa natsismia parempana, niitä ei ole löytynyt'. Rorty väittää, 'ettei ole olemassa mitään neutraalia, kulttuurirajat ylittävää epähistoriallista kriteeriä erilaisten arvostusten luokitteluun'. Jotkut filosofit pitävät etiikkaakin vain geenien aiheuttamana harhana.

Miksi sitten esimerkiksi Puolan päätös kieltää abortit herättää jyrkkiä reaktioita? Olisikohan yksi syy siinä, että monien mielestä päätös loukkaa ihmisen vapautta? Yhteiskunnassamme eettinen tunto rakentuu humanistiselle näkemykselle, jonka mukaan ihminen löytää itsestään käsin oikeat arvot. Ne muuttuvat kuitenkin nopeasti, koska ei ole olemassa mitään lopullista syytä kieltää mitään. Ainoaksi ehdottomaksi arvoksi on noussut yksilön täydellinen vapaus. Eurooppalaisista arvoista puhutaan, vaikka niillä ei ole enää mitään objektiivista todellisuuspohjaa. Mitä seurauksia tällaisella käsityksellä on?

Eettisten kriteerien puuttuessa ketään ei voi enää aidosti arvostella moraalittomista teoista, koska ei ole olemassa mitään absoluuttista moraalia. Aviopuolisoa voi pettää, seksipartnereita voi vapaasti vaihtaa, itsensä myyminen on hyväksyttyä, huumeet voi vapauttaa, partneria voi etsiä alastomien rivistä ja sukupuolen voi itse valita. Tällaisessa maailmassa viholliseksi tulee henkilö, jonka mukaan on olemassa todellisia perusteita oikealle ja väärälle.

Koska yhteiskuntamme eettiset perusteet ovat suhteellisia jää ainoaksi keskusteltavaksi asiaksi 'Yhteiskuntamme oikea ja väärä seuraavien vuosien aikana'. Tämän jälkeen perusteet oikealle ja väärälle ovat varmasti toiset. Keskustelun tulokset määräytyvät ennustettavasti enemmistön toiveiden (halujen) ja mielipiteiden mukaan – niin kirkossa kuin lakituvissakin. On epäloogista syyttää Hussein Al-Taeeta tai Päivi Räsästä heidän mielipiteistään, koska syyttäjillä ei ole mitään todellisia perusteluja mielipiteilleen. Jos Räsänen ei saa perustella mielipiteitään, niin miksi hänen vastustajansa saavat perustella omiaan? Objektiivisten kriteerien puuttuessa yhteiskuntamme on ajautumassa illuusioihin, jossa todellisuudenkin rajat hämärtyvät ja miehetkin alkavat synnyttää".

Hussein Al-Taee selvisi syytteistä. Nähtäväksi jää, miten Päivi Räsäsen käy.

Olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa oikeuslaitos on muuttumassa poliittiseksi mielipidepoliisiksi. Taustalla on perusteeton teokratian pelko. Tämä johtuu siitä, että ateismi on kuolemanvaarassa, koska DNA-tutkimus vahvistaa, että ihmiset eivät ole mutatoituneita viruksia, vaan Jumalan kuviksi luotuja. DNA osoittaa, että miehet on luotu miehiksi ja naiset naisiksi. Luomisjärjestys vahvistaa, että abortin tekeminen on murha. Tämä asia tulee taas Suomessakin päivänpolttavan ajankohtaiseksi, kun eduskunta joutuu pohtimaan abortin sallimista pyynnöstä.

PROFESSORI EIJA KALSO POHTII MASKIKYSYMYSTÄ LÄÄKÄRILEHDESSÄ 10. HELMIKUUTA

Professori Kalso on huolissaan riskiryhmään kuuluvien turvallisuudesta, hän kirjoittaa lääkärilehdessä: "Kysyin ministeriltä, miksi maskien käyttöä ei voi tehdä pakolliseksi, jos suosituksiin perustuvia ohjeita ei noudateta eikä niihin siksi voi puuttua. Sain ministeriöstä seuraavan vastauksen:

'STM:ssä tehdyn arvion mukaan laajasta väestötason maskipakosta säätäminen puuttuisi yksilön perustuslaillisiin oikeuksiin erittäin rajoittavasti. On arvioitu, että tällaisen lain säätäminen edellyttäisi painavia perusteita ja laajaa valmistelua perusoikeuksien näkökulmasta. Maskipakon säätäminen lailla vaatisi myös vahvoja välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden perusteita, joita perustuslakivaliokuntakin on edellyttänyt. Lisäksi olisi tarpeen pystyä erittelemään tilanne- ja henkilötasoilla täsmällisesti maskin käytön periaatteet ja perusteet poikkeuksille sekä säätää lain mukaisen toiminnan valvonnasta. Kyseessä olisi huomattavan laaja valmistelutyö.'

Olemme tilanteessa, jos COVID–19-pandemia jatkaa leviämistään, helpommin tarttuvaa muuntovirusta odotetaan olevan toukokuuhun mennessä enemmän kuin alkuperäistä, rokotukset edistyvät hitaasti ja alkaa jo olla epävarmuutta joidenkin rokotteiden tehosta muuntuneisiin viruksiin. Kasvomaskit on osoitettu tehokkaiksi, jos niitä käytetään. Miten maskipakon määrääminen on onnistunut muissa maissa nopealla aikataululla? Onko perustuslaissamme tai päättäjiemme ideologiassa valuvika, jos vaarallisen pandemian estoksi tarkoitetun maskin määräämistä pakolliseksi pidetään erittäin rajoittavana perustuslaillisiin oikeuksiin puuttumisena?

Asiaa tulee pohtia myös edellä mainittujen riskiryhmäläisten kannalta. Eikö juuri heidän perustuslaillisiin oikeuksiinsa puututa erittäin merkittävästi? Riskiryhmän potilaalla on kolme vaihtoehtoa: lopettaa hoitonsa yliopistosairaalassa, ottaa riski matkustaa maskittomien seurassa tai ostaa kallis lippu ekstravaunuun, jossa on maskipakko ja viereinen paikka varmasti tyhjä. Pitäisikö ikäihmisen mennä maskittomien joukossa julkisilla kulkuvälineillä kauemmas ruokaostoksille vai tilata kallis ruokakuljetus kotiovelle? Toteutuuko tässä yhdenvertaisuus?



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.