Print this page
keskiviikkona, 20. heinäkuuta 2022, klo 8.52

Webb-teleskooppi todistaa: taivaat julistavat Jumalan kunniaa

Pekka Reinikainen

Psalmissa 19 todetaan: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanavaruus ilmoittaa hänen kättensä tekoja - se ei ole puhetta eikä sanoja, joiden ääni ei kuuluisi.” James Webb peilikaukoputken mykistävät kuvat kertovat Jumalan kaiken ylittävästä kunniasta. Havaitsemme ennen näkemättömiä asioita, joita kaikkia ei suinkaan ymmärretä. Näemme kuitenkin vain 5% maailmankaikkeuden aineesta ja siellä olevan energian vaikutuksista, 95% pysyy yhä pimeänä aineena ja energiana, jonka olemus on arvoitus. Tutkijat totesivatkin realistisesti, että nyt menevät kaikki oppikirjat uusiksi! Webbin rakentaminen kesti yli 20 vuotta, siihen osallistui tuhansia tiedemiehiä ja hintalappu nousi yli 10 miljardiin euroon.

Kampasimpukka rakentaa Webbiä paremman peilikaukoputken

Simpukan silmissä on mustuaiset, jotka laajenevat tai supistuvat niihin tulevan valon määrästä riippuen. Niiden optiikka poikkeaa täysin ihmissilmistä. Kun valo tulee simpukan silmiin, se matkustaa ensin sarveiskalvon ja mustuaisen läpi, läpäisee sitten linssin, kaksi verkkokalvoa (distaalisen ja proksimaalisen) ja tavoittaa tämän jälkeen silmän pohjassa sijaitsevan, guaniinikiteistä rakennetun peilin. Kovera peili heijastaa valon takaisin verkkokalvojen sisäpinnoille, joista lähetetään hermojen välittämiä viestejä hermosolujoukkoon, jonka pääasiallinen tehtävä on ohjata simpukan lihasjärjestelmiä. Koska peilikaukoputkissa kuva on ylösalaisin ja peilikuva, simpukan hermoston on käännettävä kuva oikein päin ja tulkittava se todellisuutta vastaavaksi!

Simpukan optiikka edustaa huippuluokan suunnittelua

Silmä on läpimitaltaan vain 1 millimetrin suuruinen, mutta se on pakattu täyteen edistynyttä teknologiaa. Siinä tapahtuva kuvankäsittely on pitkään ollut kova pähkinä purtavaksi tutkijoille, koska hallitseva, proksimaalinen verkkokalvo on liian lähellä peiliä, jotta saataisiin tarkka kuva. Järjestely vaikuttaa ensi silmäyksellä huonolta. Tuore tutkimus on kuitenkin tuonut valoa ongelmaan. Tutkijat ovat todenneet, että simpukan mustuaiset pystyvät laajenemaan ja supistumaan noin 50 -prosenttisesti. Niillä ei ole silmään pääsevää valoa säätelevää värikalvoa, kuten meillä, mutta simpukan sarveiskalvon solut voivat muuttaa muotoaan ohuista ja litteistä paksuiksi ja pitkiksi. Tällöin sarveiskalvo voi taittaa valoa voimakkaammin ja proksimaaliselle verkkokalvolle muodostuu tarkempi kuva ympäristöstä.

Pystyykö kampasimpukka säätelemään peilinsä koveruutta tai koko silmän muotoa?

Säädetäänkö niitä myös, kuten auton taustapeilejä? Se auttaisi suuntaamaan ja tarkentamaan kuvan vieläkin paremmaksi. Tämä antaisi vihjeen Webbiäkin parempien peilikaukoputkien rakentamiseksi.

Peilisilmän etu on, että se kerää enemmän valon aallonpituuksia ja näin tietoa saadaan enemmän ja myös kuva on terävämpi.

Tutkijat toivovat pystyvänsä parantamaan peilikaukoputkia

kampasimpukan silmistä oppimalla. Ne ovat todella kuin voimakkaimpien peilikaukoputkien pienoismalleja. Kampasimpukan peili on paraboloidi, jossa peilin pinnan eri kohtiin osuvat säteet heijastuvat aina samaan pisteeseen, polttopisteeseen, ja se toimii kuten kaukoputki. Peilit rakentuvat 20–30:sta päällekkäisestä kerroksesta rakennetusta kidepinnasta.

Webbin peili rakentuu 18 hiotusta berylliumpeilistä. Sen rakentaminen vei vuosia ja kuvan terävöittämiseen meni aikaa avaruudessa kuusi kuukautta.

Simpukan silmässä guaniinikiteistä on tehty taitavasti tiivis mosaiikkipinta. Kidekerros toimii peilinä vain siksi, että se on oikealla tavalla aseteltu, muuten se päästäisi valon läpi. Jokainen peili on tarkkaan säädetty halutulle valon aallon pituudelle. Näin syntyy kirkas kuva.

Peilisilmän verkkokalvossa on kaksi kerrosta – miksi?

Simpukan kaksisataa peilisilmää tarkkailevat lähiympäristöä joka suunnalta vaanivien vaarojen varalta, ja samalla yhtä aikaa ääriympäristöä tarkkaavat silmät auttavat purjehtimaan sameissa vesissä oikeaan suuntaan.

Mukautuvat peilit eivät ole silmien ainoa mysteeri

Kampasimpukalla on silmissään kolminkertainen määrä opsiineja meihin verrattuna. Opsiinit ovat solukalvoon upottautuneita proteiineja, joissa on kromoforina toimiva molekyyli, jonka avulla opsiinit aistivat tietyn aallonpituuden fotoneita, kuten valoa tai uv-säteilyä. Ihmissilmien tappisoluissa on tyypillisesti 3 opsiinia, jotka vastaavat värinäöstä. Opsiinit muuttavat fotonien tuoman tiedon sähkökemialliseksi viestiksi, joka viedään hermosoluille. Voi olla, että simpukan 200 silmästä jotkut ovat erikoistuneet tiettyjen aallonpituuksien käsittelyyn, koska kampasimpukalla on peräti 12 opsiinia tai sitten kaksi eri verkkokalvoa sisältävät eri opsiineja.

Eläinkunnassa erilaisia silmiä on 50-60 kappaletta

Jokainen niistä vaatii oman evoluutiotarinansa. Tämän ohella keskeinen ongelma on opsiinien alkuperä ja näkemisen arvoitus- mitä näkeminen oikeastaan on? Valon muuttaminen sähkökemialliseksi viestiksi, joka aistitaan kuvana. Korvasta sähkökemiallisesti tuleva viesti aistitaan äänenä jne. Kukaan ei tiedä, miksi yksi sähkövirta edustaa kuvaa, toinen ääntä! Tiedämme aivojen rakenteesta paljon, mutta emme tiedä, miten ne toimivat ja mitä tietoisuus on!

Jumalan kunnia taivaanavaruudessa ja pienimmässäkin luomiseen yksityiskohdassa

on yhä ilmeisempää ja nykyään myös tieteellisesti perusteltavissa oleva tosiasia. James Webb peilikaukoputki on upea suoritus, mutta kalpenee Herramme luomistöiden rinnalla. On hämmästyttävää, että akateeminen maailma voi yhä väittää, että luonnossa ei ole älykästä suunnittelua, vaan opetetaan, että sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat aineiston, mistä luonnonvalinta rakentaisi kampasimpukalle peilisilmät!

LÄHTEET: Kuusi päivää (TV7 kustannus)

What scallops’ many eyes can teach us about the evolution of vision

KELVOTTOMASTI HOIDETTU KORONA

STM:ssä ja THL:ssä on tuhat toisiinsa törmäilevää virkamiestä, joiden laiminlyönnit ovat tappaneet tarpeettomasti tuhansia ihmisiä tänä vuonna. Presidentti Sauli Niinistö on kiirehtinyt neljättä rokotuskertaa. Hän sai sairaalahoitoa vaatineen koronan, kun ei saanut pyytämäänsä 4. rokotusta! Mtv3:n haastattelussa 15.7 hän muistutti tautia vastaan suojautumisesta ja kehui Krista Kiurun hyviä neuvoja.

On merkillistä, että korkeasti palkatut "kotikutoiset asiantuntijamme" tilasivat epidemian alussa 20 000 euroa maksaneen "tutkimuksen", joka "osoitti" että maskeista "ei olisi hyötyä". Tämän jälkeen he eivät ole pystyneet edes yksinkertaisimpaan mahdolliseen viestintään eli eivät ole selkokielellä sanoneet, että FFP2 -maskia on käytettävä sisätiloissa, yleisissä kulkuneuvoissa, väentungoksessa ja riskiryhmäläisiä kohdattaessa. Myös vaikka et kuulu riskiryhmään, sinun tuskin kannattaa kokeilla pitkittyneen koronan mahdollisuutta. Riskiryhmien neljäs rokotuskierros tulisi käynnistää välittömästi eurooppalaisten asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti. Jälkipolvien analyysi tulee osoittamaan, että käynnissä oleva pienimuotoinen boomereiden ja riskiryhmäläisten massamurha olisi ollut vältettävissä. Kun taudin nyt annetaan vapaasti riehua kesälläkin, syksystä voi tulla erittäin epämiellyttävä.



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.