Print this page

Darwinin todellinen viesti, oletko ymmärtänyt sen?

darwin”Materialismilla” hän ei tarkoita pyrkimystä omistaa enemmän ja enemmän aineellisia asioita vaan filosofista uskomusta, jonka mukaan materia on ainoa todellisuus. Tässä uskomusjärjestelmässä materia tuotti itsekseen kaiken, mukaan lukien ihmisaivot. Sitten nämä aivot sepittivät käsitteet yliluonnollisesta, Jumalasta, ikuisesta elämästä ja niin edelleen.

Vaikuttaa päivänselvältä, miksi kristityt, jotka haluavat tehdä kompromisseja kehitysopin kanssa sekä erityisesti ne, jotka kannustavat muita tekemään näin, eivät haluaisi kohdata tätä asiaa darvinismin todellisena tarkoituksena. Tällaiset ”teistisen kehitysopin kannattajat” uskovat, että he voivat hyväksyä kehitysopin ”vauvan” (pelastaen näin kasvonsa maailmalta) samalla, kun heittävät pois materialismin ”pesuveden”. En mene tässä yhteydessä niihin moniin syihin, miksi ”evoluutio-/pitkät geologiset ajanjaksot”- käsitys on niin syövyttävä Raamatulliselle evankeliumille2 (vaikka evoluutio nähtäisiinkin jonkin ”jumalan” suunnitelmana ja päämääränä).

Tarkoituksenani on (kuten Gouldilla, mutta eri motiivilla) saada ihmiset tietoiseksi tästä hyvin yleisestä filosofisesta sokeasta täplästä, tästä kieltäytymisestä herätä siihen, mistä Darwin todellisuudessa paasasi. Myös Gould ihmettelee sitä, miksi Darwinin teoriaan liittyvää täydellistä päämäärättömyyttä ei halua kohdata edes kehitysoppiin uskovien ei-kristittyjen valtava enemmistö. Tällöinhän he eivät enää voisi lohduttautua tunteella, että olemassaolollamme on jonkinlainen päämäärä tai tarkoitus.3

Credit: Kathy Chapman Online

Stephen Jay Gould.
Kuvan credit: Kathy Chapman Online

Yleinen asia, johon tämä ihmisten enemmistö hämärästi uskoo (hyväksyessään samanaikaisesti kehitysopin) on jonkinlainen samea, yliaistillinen, haihtuva jumalolemus. Tämä jumalolemus on samantapainen kuin Tähtiensota-elokuvan ”olkoon voima kanssasi”-ajatus eikä suinkaan Raamatun persoonallinen Jumala. Yleensä he saavat hiukan lohdutusta epämääräisestä uskostaan siihen, että on olemassa ainakin mahdollisuus jonkinmoiseen tuonpuoleiseen elämään. Tämä auttaa selittämään joidenkin elokuvien menestyksen, kuten Raja tuntemattomaan ja Ghost – Näkymätön rakkaus.4

Gould tuntuu surkuttelevan näitä yleisiä käsityksiä valitettavina, epäloogisina ja tarpeettomina kulttuurisina pakkomielteinä. Luonnollisesti hänen lähtökohtanaan on väittämä, jonka mukaan evoluutio on totta. Hän tietää, että Darwinin todellinen viesti on: ”Ei ole mitään muuta – vain eliöitä kamppailemassa geeniensä siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Ja sillä selvä.” Näin ollen ihmisten olisi aika hylätä lohduttavat sadut ja herätä tähän evoluution materialistiseen johtopäätökseen.

Pidän tällaisia käsityksiä (kosmisesta tarkoituksesta darvinistisessa maailmassa ja kuolemanjälkeisestä elämästä ilman uskoa Raamatun Pyhän Jumalan olemassaoloon) järkyttävinä satuina monestakin syystä. Ne johtavat ihmisiä pois Raamatun ratkaisevien, paljastettujen totuuksien luota, esitettyjen tosiasioiden, jotka maailmankaikkeuden Luoja on ilmoittanut. On myös järkyttävää, että tunnustavat kristityt voidaan houkutella omaksumaan filosofia (evoluutio), joka on luonnostaan kristillisyyden ydintä vastaan ja joka on tehnyt hyvin paljon vahinkoa kirkolle ja yhteiskunnalle.

Porras portaalta eteenpäin

Kaipaus nähdä tarkoitus ja suunnitelma evoluution suunnittelemattomuudessa, on levinnyt kaikille koulutustasoille. Professori Gould toteaa tämän todisteena olevan sen, että evoluutiouskovien keskuudessa on pyrkimys nähdä Darwinin sanoma kehityksenä. Evoluutiota on usein kuvattu (jopa joidenkin Stephen Gouldin kirjojen vieraskielisten käännösten kansissa, paljolti hänen harmikseen) ”kehityksen portaina” tai muuna sellaisena.

Miksi näin?

Mieti tätä. Jos kehitysopillinen tapahtumasarja on totta, silloin ihminen on tullut kuvaan mukaan vasta sanoinkuvaamattoman pitkän tapahtumaketjun lopussa. Olisi esimerkiksi vienyt 99,999 % maailmankaikkeuden historiasta, jotta olisi päästy ihmiseen asti. Elämän ilmestyessä maapallolle kahden kolmasosan ajan sen historiasta se ei pääse bakteereista eteenpäin ja puolet jäljelle jäävästä ajasta kehitys jää yksisoluiselle asteelle! Paetakseen ilmeistä (eli ettei tällaisessa kehitysopillisessa maailmankaikkeudessa ihmisellä ole minkäänlaista mahdollista merkitystä, ja että ihminen on vain ilmestynyt sattumalta) on kulttuurimme täytynyt pitää näitä valtavia ajanjaksoja jonkinlaisena valmistautumiskautena lopulta tapahtuvalle ihmisen ilmaantumiselle, Gould pohtii. Tämä toimii, jos takerrutaan ajatukseen kehittymisestä. Maailmankaikkeus ja sen jälkeen eliöt vain tulivat ”paremmiksi ja paremmiksi”, kunnes lopulta me ilmaannuimme.

Kolaus myyteille

Kuitenkaan Darwinin ”suurenmoisessa ideassa” ei ole merkkiäkään tästä suositusta ”evoluutio kehityksenä”-mytologiasta. Muuntelua tapahtuu sattumalta. Luonnonvalinta suosii niitä eliöitä, jotka sattuvat olemaan sopivimpia paikalliseen ympäristöönsä, jolloin niillä on parempi mahdollisuus siirtää geenejään seuraavalle sukupolvelle. Siinä kaikki. Teorian mukaan kirahvi, joka kehittää pidemmän kaulan, ei ole parempi kirahvi – sillä on vain pidempi kaula. Kun ympäristössä tapahtuu tiettyjä muutoksia, tuo pitkä kaula voi yhtä hyvin olla epäedullinen.

Totta puhuen ihmisen tai älykkäiden, itsestään tietoisten olentojen ilmaantuminen ei siis ole mitenkään ”väistämätön” tapahtuma. Lisäisin Gouldin kommentteihin mielipiteeni: usko evoluution ”eteenpäin ja ylöspäin” vievään voimaan historiallisena väistämättömyytenä, joka olisi lopulta johtanut meihin ja sitten suurempaan älykkyyteen, tekee monet asialle omistautuneet evolutionistit kovin varmoiksi siitä, että jossakin tuolla täytyy olla älykkäitä avaruusolentoja.

Radikaali

"Idea siitä, ettei ole olemassa suunnittelijaa, ei tarkoitusta… nämä eivät ole myöhempiä lisäyksiä Darwinin evoluutioon."

”Idea siitä, ettei ole olemassa suunnittelijaa,
ei tarkoitusta… nämä eivät ole myöhempiä
lisäyksiä Darwinin evoluutioon.”

Mutta eikö Gould mene hieman liian pitkälle esittäessään, että Darwin tiesi, miten radikaalisti Jumalan vastainen hänen filosofiansa oli? Eikö Darwin sittenkään ollut hyväntahtoinen, höperö naturalisti, joka sattui vain olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja joka vakuuttui näkemästään Galapagoksella?

Pieleen meni. Jos seuraava kuulostaa liian revisionistiselta, niin muista, että Gould (kiistaton älyn jättiläinen, joka on tehnyt hyvin tarkkaa tutkimusta) ei ole yksin päätelmissään. Gouldilla on lisäksi ollut pääsy Darwinin julkaisemattomiin muistikirjoihin, jotka ovat siltä ajalta, kun Darwin oli nuori mies. Näyttää siltä, että:

1. Myyttiä ”hyväntahtoisesta, hidasjärkisestä naturalistista, joka löytää sattumalta evoluution” on edistänyt Darwinin kirjoittama omaelämäkerta, jonka hän kirjoitti tarkoituksella vaatimattomaksi moraalisaarnaksi lapsilleen, ei julkaistavaksi. Tällainen oli yleistä kuningatar Viktorian aikana. Darwinin muistikirjat kertovat erilaista tarinaa kunnianhimoisesta nuoresta miehestä, joka tiesi, että hänellä oli mielessään historian radikaaleimpia ajatuksia.

2. Darwinin idea ei syntynyt Galapagoksen peipoista – Gould sanoo jopa, että ”hän ei selvästi tiennyt niiden olevan peippoja”. Galapagoksen kilpikonnista Gould sanoo, että Darwinin ”päätelmät eivät osuneet oikeaan niidenkään kohdalla ja hän vain uudisti tarinaansa myöhemmin.” Saiko hän ideansa tarkkailemalla eläinjalostuksen tuloksia? Peter Bowler kirjoittaa Naturessa (vol. 353, October 24, 1991, p. 713): ”monet hyväksyvät nykyään, että Darwinin rinnastus keinotekoisen valinnan ja luonnonvalinnan välillä oli jälkiviisauden tulosta”. Joten, mistä ideat sitten tulivat?

Juuri ennen kuuluisaa ”oivallustaan” Darwin vietti kuukausia tutkimalla Adam Smithin kansantaloudellisia teorioita. Smithin äärimmäisen vapaan kilpailun käsitykseen kuuluu, että yksilöiden kamppailu henkilökohtaisesta voitosta vapailla markkinoilla (esimerkiksi eliminoimalla tehottomat) pitäisi johtaa hyvin järjestäytyneeseen, tehokkaaseen talousjärjestelmään. Vaikka mikään ei ohjaa sitä, vaikuttaa siltä kuin paikalla olisi ”näkymätön ohjaava käsi”. ”Hyödyt” tulevat tämän itsekkään kamppailun sattumanvaraisena sivutuotteena.

Luonnollisestikaan ei ole vaikea nähdä, mistä lähteestä Darwin sovelsi tätä ideaa luontoon. Ilmeinen suunnittelu ja järjestys luonnossa ovat sattumanvaraista sivutuotetta itsekkäästä kamppailusta, jonka tarkoituksena on jättää jälkeensä enemmän jälkeläisiä.

3. Miksi Darwin odotti 20 vuotta ennen ideoidensa julkaisua? Se ei johtunut hänen vaatimattomuudestaan (lisää Gouldin paljastamia yleisiä myyttejä), joten on selvää, että hän pelkäsi tuoda ilmi jotakin. Oliko se hänen uskonsa evoluutioon sinänsä? Ei. Evoluutio oli melko yleinen käsite Darwinin päivinä. Se johtui siitä pommista, jonka hän tiesi olevan teoriansa takana, nimittäin sen ilmiselvän, radikaalin materialismin. Nuorena miehenä hän tiesi, että hänellä oli ”avain erääseen historian suurimmista uudistuksellisista ideoista ja järjestelmällisesti hän muotoili uudelleen jokaisen oppialan psykologiasta filosofiaan ja historiaan.”5 Ilmeisen suunnittelun selittäminen ilman suunnittelijaa – tämä on avain Darwinin teoriaan, ei idea ”evoluutiosta” (yhteinen syntyperä) sinänsä.

HMS Beagle

Maalaus HMS Beaglesta.

4. On todennäköistä, että tällä suunnittelua vastaan kohdistuneella hyökkäyksellä oli yhteys Beaglella kapteeni Fitzroyta6 vastaan kohdistuneeseen reaktioon. Kapteenin mielipiteet lähes kaikista poliittisista aiheista olivat täysin vastakkaisia Darwinin mielipiteille. Darwin oli esimerkiksi kiihkeä orjuuden vastustaja, kun taas Fitzroyn mielestä orjuus oli hyvä asia. Ilmeisestikin kapteeni puhui pitkällä aikavälillä taitavasti Paleyn suunnittelua koskevista väitteistä,7 joita hän käytti myös oikeuttamaan monia näkemyksiään. Mikään ei olisi voinut suuntautua kuolettavammin Paleyn väitteisiin kuin Darwinin käsitys siitä, että suunnittelu on umpimähkäisten muutosten sattumanvaraista sivutuotetta.8

5. Darwin tiesi, ettei hänen käsityksensä kertakaikkisesta suunnitelmattomuudesta voisi mitenkään sisältää minkäänlaista tarkoituksellista kehitystä. Tämä idea onkin vain romantisoitu käsitys kehitysopista. Monet tähän ideaan uskovista (etenkin teistit) pitävät siitä nykyään vahvasti kiinni. On itse asiassa todennäköistä, että juuri tämän vuoksi hän ei itse käyttänyt sanaa ”evoluutio” ennen kuin viimeisessä kirjassaan vuonna 1881, kun hän antoi periksi jo tuolloin suosituksi tulleelle termille, jota sovellettiin hänen käsitykseensä. Yleinen sanan ”evoluutio” merkitys viittasi tuohon aikaan etenemiseen. Darwin kirjoitti kirjeessään paleontologi Hyattille: ”… en voi välttää johtopäätöstä, ettei etenevälle kehitykselle ole olemassa luontaista taipumusta.”

Ernst Mayr

Ernst Mayr

6. Darwinin sivuhuomautus ”luojasta” Lajien synnyn aikaisemmissa painoksissa näyttää olleen vain temppu, jonka tarkoitus oli pehmentää hänen materialistisen teoriansa johtopäätöksiä. Ernst Mayr’n Darwinista kertovassa kirjassa: One Long Argument: Charles Darwin and the Genesis of Evolutionary Thought, Harvard, 1991, myönnetään samaten, että Darwinin viittaukset tarkoitukseen olivat tarkoitetut rauhoittamaan sekä yleisöä että hänen vaimoaan. Hänen aikaisemmat, yksityiset muistikirjansa osoittavat hänen vakiintuneen materialisminsa. Eräässä muistikirjassaan Darwin esimerkiksi puhuttelee itseään seuraavasti: ”Voi sinua materialisti!” ja sanoo: ”Miksi on ajatus, ollen aivojen erittämä, paljonihmeellisempi kuin painovoima aineen ominaisuutena?” Hän uskoi jo selkeästi, että ajatus erillisestä henkimaailmasta oli roskapuhetta, kuten selviää siitä, kun hän varoittaa itseään olemaan paljastamatta uskomuksiaan:

”Välttääkseni sanomasta miten pitkälle materialismiin uskon, sanon ainoastaan, että tunteet, vaistot ja lahjakkuuden määrä, jotka ovat periytyviä, ovat seurausta siitä, että lapsen aivot muistuttavat hänen vanhempiensa aivoja.”

Vuonna 1837, kun Darwin oli vasta 28-vuotias, hän kommentoi yksityisessä muistikirjassaan Platonin käsitystä, jonka mukaan mielikuvituksemme ideat nousevat sielun aikaisemmasta olemassaolosta. Darwin kirjoitti: ”lue ’aikaisemmasta olemassaolosta’ kohdalla: apinasta”. Vaikuttaa siltä, että hän on vastustanut kiivaasti Alfred Wallacen ehdotusta siitä, että ihmisen evoluution taustalla olisi ”jumalallinen tahto”.9

Lyhyesti sanottuna Darwin oli siis täysin tietoinen siitä, että hänen ideansa oli suora hyökkäys juuri sitä käsitystä kohtaan, jonka mukaan maailman takana on älykäs Suunnittelija. Itse asiassa hän on saattanut muotoilla ideansa tarkalleen tätä tarkoitusta varten. Ajatus henkimaailmasta ja materiasta erillisinä vaikuttaa olleen Darwinille jo nuorena miehenä pannaan julistettu. Luonnon tarkkaileminen ei ollut tärkein innoituksen lähde hänen luonnonvalintateorialleen. Ehkä ei ole sattumaa, että Darwinin kirjoitukset paljastavat myös vilahduksia tietystä vastenmielisyydestä Raamatun Jumalaa kohtaan, erityisesti mitä tulee Hänen oikeuteensa tuomita ei-uskovat ikuisuudessa.

Darwin tiesi, ja käytännössä kaikki hänen ideaansa kannattavat maailmanluokan oppilaat tietävät, että usko hänen käsitykseensä tarkoittaa materialismia isolla alkukirjaimella. Idea siitä, ettei ole olemassa suunnittelijaa, ei tarkoitusta, ei ohjaavaa älykkyyttä, ei etenevää suunnitelmaa – nämä eivät ole myöhempiä lisäyksiä Darwinin evoluutioon, vaan ne muodostavat juuri asian ytimen. Kun hyväksyy Darwinin ”vauvan”, on ”pesuvedellä” ikävä tapa tulla mukana. Osoituksena tästä on se, että usko vähenee rajusti niissä kirkoissa, jotka ovat tehneet kompromissin evoluution kanssa.

Voi vain rukoilla, että yhä useammat evoluution kanssa kompromisseja tekevät ihmiset heräisivät näkemään evoluutio-hedelmän myrkyllisen sisuksen, jota he eivät ainoastaan itse niele vaan kannustavat muitakin tekemään niin. Ja että monet niistä, jotka eivät usko Kristukseen, ymmärtäisivät, että kehitysopillisessa maailmassa ei ole tarkoitusta. Lisäksi nykyisin on olemassa runsain mitoin todisteita kehitysoppia vastaan. Elämän todellinen tarkoitus voidaan löytää vain Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on ei-kehitysopillinen, ihmeitä tekevä Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuvaama Luoja, jonka iankaikkinen Sana on ”kokonansa totuus” (Ps. 119:160 [engl. KJV = ”totta alusta alkaen”]).

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. Monet tämän artikkelin tiedoista (ja kaikki viitteettömät lainaukset) ovat peräisin Dr Gouldin pitämän puheen jäljennöksestä. Hän piti puheen otsikolla ”Darvinistinen vallankumous ajatuksissa” 6.6.1990 Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa, Victorian yliopistossa.
  2. Lisätietoja Ken Hamin kirjassa: Valhe: Evoluutio, Luominen-kustannus, 2007.
  3. Kokemukseni mukaan aidot ateistit ovat siltikin hyvin harvinaisia niiden keskuudessa, joita kutsuttaisiin minkä tahansa yleisen määritelmän mukaan ei-uskoviksi. Useimmat ihmiset ovat tietenkin hyvin kärkkäitä torjumaan Pyhän Jumalan, joka on Luoja ja Tuomari (katso Roomalaiskirjeen 1. luku) ja he tarttuvat innokkaasti evoluutioon voidakseen tehdä näin. Evoluution myötä he voivat olla omia tuomareitaan ja tehdä ”omia juttujaan”. Kuitenkin he ovat hyvin vastahakoisia vastaanottamaan evoluution sen loogisine päätelmineen, mikä tarkoittaisi, että heidän täytyisi hylätä kaikki usko kaikkeen olemassaolon tarkoitukseen, kuten tästä artikkelista selviää.
  4. Kun populaarikulttuuriin päästetään viittauksia jonkinlaisesta tuonpuoleisen elämän rangaistuksesta, se on vääristymä Raamatullisesta opetuksesta, jonka mukaan kaikki ovat syntyneet syntisinä, ja että katumus ja usko Jeesukseen Kristukseen on ainoa tapa välttää tuleva tuomio. Näin esimerkiksi elokuvassa Ghost – Näkymätön rakkaus. Siinä meille annetaan selkeä vaikutelma, että sankari menee jonkinlaiseen taivaaseen (huolimatta Jumalanpilkasta, haureudesta ja siitä, ettei hänessä näy merkkiäkään kristillisestä uudestisyntymisestä), kun taas pahaenteiset ja hämäräperäiset olennot vetävät pahan roiston kuolemanjälkeisiin kauhuihin. Sanoma on, että sinun täytyy olla todella, todella paha kaveri, tehdä jopa murha, jotta joutuisit vastaamaan millään tavalla teoistasi.
  5. Tämä Gouldin kuvaus voi helposti johtaa vääristettyyn kuvaan ulospäin suuntautuneesta Darwinista, jolloin ei huomioida hänen muita persoonallisuutensa piirteitä. Hän oli ujo ja kunnianhimoinen. Tämä näkyy hänen 20 vuoden viivyttelyssään (joka olisi voinut olla pidempikin, ellei uhkaamassa olisi ollut Wallacen julkaisu samasta ideasta). Hänen salamyhkäiseen sairauteensa (jonka on kauan uskottu olleen jokin ahdistusneuroosin muoto) on saattanut myötävaikuttaa ristiriita näiden hänen luonteenpiirteidensä välillä. Tietenkin lisäksi oli henkisesti hirvittävää päästää sellainen idea maailmalle, jonka hän tiesi, kuten tästä artikkelista selviää, pyyhkivän koko käsitteen Raamatullisesta Jumalasta miljoonien ihmisten mielestä.
  6. Darwin ei ollut laivan naturalisti, kuten yleisesti luullaan – se oli laivan kirurgi nimeltä McCormack. Darwin oli otettu palvelukseen kapteenin herrasmiesseuralaiseksi (hän teki hyväksyttynä sivutyönä tieteellistä työtä), koska hänellä oli riittävä sosiaalinen asema aristokraattiselle Fitzroylle, jonka olisi tuon ajan yleisten sopivuussääntöjen mukaisesti muutoin täytynyt syödä yksin ja kärsiä suuresta eristyneisyydestä. Hinta, joka Darwinin täytyi maksaa, oli kuulla jatkuvasti määräilevän Fitzroyn mielipiteitä kaikkien noiden vuosien ajan. Ei ollut myöskään sopivaa väittää avoimesti kapteenia vastaan.
  7. William Paley oli aikansa vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita. Hän on kuuluisa klassikostaan Natural Theology. Hänen tunnetuin perustelunsa käsittää elävien eliöiden konemaisen tarkkuuden ja ihmisen tekemien koneiden välisen vertailun. Jos siis kello edellyttää älykästä kelloseppää, miten paljon enemmän luonto edellyttääkään älykästä Luojaa? Ikävä kyllä tällaisia perusteluita käytettiin myös oikeuttamaan deistisiä näkemyksiä maailmankaikkeudesta, mikä taas oikeutti kaikenlaisen sosiaalisen sortamisen, joka oli olevinaan jumalallisesti välttämätöntä. Paley ei varsinaisesti puolustanut Ensimmäistä Mooseksen kirjaa eikä Raamattua.
  8. Tämä tapahtumasarja myönnetään yleisesti teististä kehitysoppia kannattavassa teoksessa: Portraits of Creation, Van Till, Snow, Stek, and Young, William B. Eerdmans Publishing Company, Grand Rapids, Michigan, 1990, p. 22.
  9. William Fix, The Bone Peddlers, Macmillan Publishing Company, New York, 1984, p. 213. Fix kertoo Darwinin kirjoittaneen Wallacelle: ”Olen vakavasti erimieltä kanssasi… Toivon, että et ole kokonaan ottanut hengiltä meidän lastamme.” (Wallace oli mukana esittämässä luonnonvalintaa evoluution mekanismiksi.)

Etusivun kuvan credit: Stephane Raymond / Foter.com / CC BY-NC-SA

CARL WIELAND, Lääkäri
Dr Wieland on Creation Ministries International-järjestön toimitusjohtaja Brisbanessa, Australiassa. Hän on myös perustanut Creation-lehden, jonka suomalainen versio Luominen-lehti on.

Copyright © Creation Ministries International. http://www.Creation.com
Used with permission. Käytetty luvalla.

Katso myös