Luominen

Carl Wieland

Jeesus kertoi maailman olevan nuori, mutta johtavat teistiset evolutionistit sanovat Hänen olleen väärässä

Evankelisen kristikunnan jäsenten pääosa hyväksyy ei-hengellisessä yhteydessä normina pidetyn aikajanan, jonka mukaan alkuräjähdys tapahtui noin 15 miljardia vuotta sitten, vaikka monet heistä kiistäisivätkin evoluution. Jotkut voivat jopa sanoa, että miljardien vuosien kiistäminen asettaa tarpeettoman kompastuskiven kaikkien tieteellisesti ajattelevien mahdollisten käännynnäisten tielle.

Tämä on vastoin Herran Jeesuksen Kristuksen, lihaksi tulleen Luojan,¹ sekä useiden Raamatun kirjoittajien opetusta,² joka tekee selväksi, että tämä aikamäärittely on väärä – ihmisiä oli olemassa luomakunnan alusta. Evolutionistisessa aikajanassa ihmiset ovat sitä vastoin olleet olemassa vain yhdestä kahteen miljoonaa vuotta, mikä asettaa heidät aikajanan loppuosaan. Näin ollen Jeesus vakuuttaa vuorenvarmasti, että maailma ei voi olla miljardeja vuosia vanha.

Esimerkiksi käsitellessään oppia avioliitosta, Jeesus sanoo Markuksen evankeliumissa (Mark 10:6, lihavointi lisätty):

”Mutta luomakunnan alusta Jumala on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.”³ Luukkaan evankeliumissa (11:50-51) Jeesus sanoo myös: ”että tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettain veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti, hamasta Aabelin verestä Sakariaan vereen saakka…”. Ja Roomalaiskirjeessä (1:20) apostoli Paavali sanoo Jumalasta: ”Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa.”

Paavali sanoo selvästi, että ihmiset ovat voineet havaita nämä Jumalan ominaisuudet Hänen luomistyöstään aina maailman luomisesta, ei ihmisten luomisesta alkaen.

Ihmisen ilmestymisajankohtien vertailu oikeassa mittasuhteessa olevissa aikajanoissa (alla) on opettavaista. Jeesus, joka puhui noin 4 000 vuotta luomisen jälkeen,⁴ oli oikeassa sanoessaan, että kuudes päivä - jolloin ihmiset luotiin - oli tuhansien vuosien päästä nähtynä tosiasiassa luomakunnan alussa. Sekulaarin aikajanan viisitoista miljardia vuotta sitten tapahtunut luominen laittaisi ihmiset täysin päinvastaisesti aikajanan loppuun. Vertailu osoittaa selvästi, miten sekulaarin aikajanan hyväksyminen on täydessä ristiriidassa Jeesuksen sanojen kanssa.

Nykyään kristittyjen suuri enemmistö, ei pelkästään sekulaareissa yliopistoissa, vaan myös teologisissa oppilaitoksissa, raamattuopistoissa jne. uskoo - ja moni opettaakin - että sekulaarit ”miljardit vuodet” ovat tosiasia. Kun yrittää ottaa selville, kuinka he käsittelevät näitä toistuvia mainintoja, vastaukset vaihtelevat. Mutta ”pois selittäminen”, jota tapahtuu (ellei ongelmaa vain jätetä huomiotta), osoittaa poikkeuksetta, että auktoriteetti, johon mukaudutaan, ei ole Jumalan Sana vaan tämänhetkinen maallistunut mielipide.

Silmiinpistävin (ja surullisin) tiedossani oleva esimerkki tästä auktoriteettitahon vaihdosta perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Useita vuosia sitten olin sopinut Melbournessa, Australiassa, kuuluisan yliopistoprofessorin - kristityn, mutta hyvin tunnetun Genesiksen suoraviivaisen tulkinnan vastustajan - kanssa tapaamisesta kuuman juoman äärellä.⁵ Tuohon aikaan hän itse asiassa johti kristittyjen yliopisto-oppineiden ryhmittymää, joka oli perustettu avoimesti vastustamaan järjestömme [Creation Ministries International] tekemiä aluevaltauksia.⁶ Vuosien aikana tämä ryhmä on valitettavasti ollut hyvin tehokas vakuuttaessaan useimmat kristityt oppilaitokset siitä, että raamatullisesta luomisesta tinkiminen maallistuneen ajattelun (evoluutio, pitkät ajat) hyväksi on ainoa ”kunniallinen” kanta.

Kyseinen professori oli itse - sekulaarin tieteen alalla ansioitumisen ohella - myös hyvässä maineessa teologisella kentällä ja arvostettu etenkin raamatuntuntemuksestaan. Hän oli jo tuolloin toiminut säännöllisenä vierailevana luennoitsijana useissa Australian johtavissa evankelisissa oppilaitoksissa.

Ystävällisen tapaamisemme aikana kysyin häneltä yllä mainituista Jeesuksen kommenteista maailman ikään liittyen. Kysyin: ”Eikö ole selvää, että Jeesus opetti ja uskoi, että maailma on nuori?”

Tyrmistyttävä vastaus

Odotin hänen tekevän kuten toiset kristittyt evolutionistit ovat tehneet – yrittävän löytää keinoja väännellä tekstiä paetakseen asian ilmiselviä seurauksia. Tämän sijaan hän sanoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että Jeesus uskoi kaikkien asioiden äskettäiseen luomiseen.

Jokseenkin yllättyneenä sanoin: ”No, kuinka sitten ratkaiset sen ristiriidan?” (Hän olisi tietysti voinut olettaa - täysin oikein - että olin tietoinen tämän huomattavan teististen evolutionistien organisaation pitkiin ajanjaksoihin nojaavasta kannasta.) Lievästi sanottuna hänen vastauksensa kerrassaan tyrmäsi minut. Hän sanoi:

”Jeesus ei tiennyt niin paljon tieteestä kuin me tiedämme nykyään.”

Vaikka muistikuvat vastauksestani ovat jonkin verran hälvenneet, hänen sanansa syöpyivät lähtemättömästi mieleeni. Mutta muistan sanoneeni jotain sellaista kuin että Jeesus on Luoja, lihaksi tullut Jumala; Hän oli paikalla luomisessa, Hän ei valehtele. Professorin vastaus tähän oli jälleen kerran unohtumaton:

”Voi, mutta tässä kohden asia tulee erittäin monimutkaiseksi—se liittyy teologiaan inkarnaatiosta [Jumalan ihmiseksi tuleminen], jossa Jeesus tarkoituksella asetti syrjään monia hänen inkarnaatiota edeltävään jumaluuteensa liittyviä asioita.”

Keskustelumme oli joka tapauksessa lähestymässä sille varatun ajan loppua, mutta muistan olleeni tästä niin poissa tolaltani, että vei hyvän aikaa, ennen kuin olin onnistunut täysin käsittelemään sen seurauksia.

Mitä tämä kaikki merkitsee

Ensinnäkin, ja mikä tärkeintä, professorin kommentit olivat selvä tunnustus siitä, että Herran Jeesuksen Kristuksen itsensä sanat, sellaisena kuin ne Raamatussa ovat, vahvistavat Hänen uskoneen kaiken olleen äskettäin luotua.

Muista, että tämä professori oli tuohon aikaan huomattavin kaikista tunnustavista evankelisista yliopisto-oppineista, joka toivotettiin innostuneesti tervetulleeksi raamattuopistoihin ja -seminaareihin — kertomaan niissä, miksi oli oikein uskoa evoluutioon ja pitkiin ajanjaksoihin. Hän ilmeisesti näki toivottomana yrittää väittää muuta kuin mitä Herra selvästi tässä Raamatun tekstissä sanoo. Näin huolimatta toisten monista yrityksistä ”selittää pois” tämä pitkiin ajanjaksoihin uskovien valtava kompastuskivi.

Hänen tapansa pystyä pitämään kiinni teistisen evoluution näkemyksestään oli väittää, ettei Jeesus valehdellut, vaan Hän oli vain puutteellisesti informoitu. Tämän syynä oli Hänen lihaksi tulonsa Jumalan Poikana, jolloin Hän luopui jumaluuteensa kuuluvista asioista, mukaanluettuna kaikki tieto siitä, mitä todella tapahtui, kun Hän oli luonut kaiken.

Jos olisin tuolloin ollut nopeaälyinen, olisi sopiva vastaus voinut olla kysyä jotakin seuraavan tapaista:

”OK, jos nyt leikitellään ajatuksella, että ensinnäkin luominen tapahtui evoluution kautta miljoonien kärsimystä ja kuolemaa sisältävien vuosien aikana, ja että Jeesus todella suoritti itselleen jonkinlaisen lobotomian⁷, eikä voinut enää muistaa, mitä todella tapahtui. Niinpä Hän vain ymmärsi 1. Mooseksen kirjan kaikkein luontevimmalla suoraviivaisella tavalla, eikä käsittänyt, mikä oikea totuus oli. Tässä tapauksessa väitteesi merkitsee kaikkea seuraavaa: Isä Jumala, tietäen oikean totuuden, ei sallinut vain apostolien, vaan myös Hänen rakkaan Poikansa maan päällä ollessaan uskoa ja opettaa asioita, jotka olivat täydellistä valhetta. Tämän lisäksi se tarkoittaa, että Isä salli näiden valheellisten opetuksien esiintyä — toistuvasti — Hänen ilmoitetussa Sanassaan. Tämän seurauksena laajaa enemmistöä kristityistä on johdettu vakavasti harhaan noin 2 000 vuotta, eikä pelkästään sellaisissa seikoissa kuin luomisen aika ja tapa, vaan myös evankeliumin kannalta ratkaisevissa asioissa kuten synnin, kuoleman ja kärsimyksen alkuperässä.”

Tämä kaikki tekee yhden asian erittäin selväksi. Nimittäin sen, että kaikkein vakavin haaste raamatulliselle arvovallalle ja siten uskolle yleensä, joka kristikuntaa on kohdannut, on virheellinen usko siihen, että ”tiede” vaatii evoluution ja pitkien aikojen olevan ”tosiasioita”. Jos edes Jeesuksen sanoihin ei Kirjoituksissa voi joissakin asioissa luottaa, miten voimme luottaa yhtään mihinkään Raamatussa? Lue myös loppukirjoitus ”kenoottisesta harhaopista”.

Toiset johtavat teistiset evolutionistit ovat samankaltaisesti tehneet selväksi uskomuksensa siihen, että Jeesus erehtyi. Esimerkiksi amerikkalaisella teististä evoluutiota tukevalla Francis Collinsin johtamalla internet-sivustolla BioLogos luki seuraavasti:

”Jos Jeesus äärellisenä ihmisolentona erehtyi aina silloin tällöin, ei ole mitään syytä olettaa, että Mooses, Paavali ja Johannes kirjoittivat Raamattua virheettä. Pikemminkin olemme viisaita olettaessamme, että raamatulliset kirjoittajat ilmaisivat itseään ihmisolentoina kirjoittaen omista äärellisistä, vajavaisista käsityskyvyistään käsin.”⁸

Tämä on aina vakavampaa, koska Jeesus ja apostolit perustivat opettamansa teologian opettamalleen historialle. Ylösnousemus (1. Kor 15), avioliitto (Mark 10:1-12), sovitus (Room 5:12-21) ja Taivas (Ilm 21-22:5) ovat vain muutamia alueita, joilla Raamatun arvovallan vaarantaneet kristityt ovat teologisesti raajarikkoja, koska heillä ei ole samaa vahvaa perustaa 1. Mooseksen kirjassa, mikä Jeesuksella ja apostoleilla oli, kun he opettivat näistä alueista.

Mikä tragedia, että niin monet kristityt johtajat on harhautettu ja peloteltu olettamaan, että todistusaineiston maallistuneiden tulkintojen tulisi sanella heidän ymmärryksensä Jumalan Sanasta.

Ja juuri sellaisena hetkenä historiassa, jolloin Raamattuun luottamisen täydellistä järkevyyttä evolutionistisiin johtopäätöksiin luottamisen sijasta, on vahvistamassa enemmän tieteellisiä syitä kuin koskaan.

CARL WIELAND, Lääkäri
Dr Wieland on  Creation Ministries International -järjestön toimitusjohtaja Brisbanessa, Australiassa. Hän on myös perustanut  Creation-lehden, jonka suomalainen versio  Luominen-lehti on.