Ari Takku
Ensimmäinen Luominen-lehti ilmestyi vuonna 2006, jossa pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomio siihen, miten kristinuskon ”hälytyskellot” soivat Suomessa. Vuodet ovat vierineet, mutta kellot soivat yhä – kenties kovemmin kuin koskaan ja erityisesti Raamatun arvovallan kohdalla.
Meillä on vain kaksi vaihtoehtoa suhteessamme Raamattuun. Me voimme asettaa sen ihmisjärjen yläpuolelle, jolloin kaikki tulee koetelluksi Raamatulla. Järkeilyt, pohdinnat, opit, aatteet – sanalla sanoen kaikki asetetaan Raamatun kokonaisvaltaisen kuvan tuomaan valokeilaan. Ainoa toinen suhtautumistapa on alistaa Raamattu ihmisen aivoituksille. Raamatun alusta voimme lukea, että ihminen lankesi syntiin ja joutui eroon Luojastaan. On äärimmäinen virhe antaa ”langenneen lanttumme” määrittää, mikä osa Raamattua on kulloinkin totta.
Alkoiko tämä surullinen trendi juuri Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellisuuden hylkäämisellä? Kaikki kristinuskon keskeiset opinkappaleet perustuvat todellisiin tapahtumiin. Herramme Jeesus ja apostolit perustivat opettamansa asiat todelliseen historiaan (s.4). Ei ole ihme, että kaikkein suurin hyökkäys kohdistuu juuri 1. Mooseksen kirjan alkuun. Vihollinen hyökkää sinne, missä vahinko on kaikkein suurin.
Eräs vakavimmista eksytyksistä on teistinen evoluutio eli ajatus siitä, että hyvä ja rakastava Jumala olisi ”luonut” mudasta minuksi -evoluution kautta. Termithän ovat täysin toisensa poissulkevia! Suurin ongelma tässä eksytyksessä on väite siitä, että kuolemaa on ollut aina ja myös ennen syntiinlankeemusta. Raamattu opettaa selvästi, että kuolema on synnin seurausta ja että se kukistetaan vihollisista viimeisenä (Room. 5, 1. Kor 15). Jos kyseenalaistamme syntiinlankeemuksen historiallisuuden, olemme pelastuskysymyksessä hyvin vaarallisilla vesillä ja lähellä haaksirikkoa.
Herramme Jeesus uskoi Kirjoitusten selvän kuvauksen maailman synnystä ja myös opetti nuorta maailmaa (s. 25). Jos Hän, joka oli paikalla luomassa ja jonka kautta kaikki on luotu, uskoo ja opettaa nuorta maailmaa, eikö meidän kristittyjen tulisi tehdä samoin?
Vaikka pelkän Raamatun selvän ilmoituksen tulisikin riittää, usko kirjaimelliseen kuuden vuorokauden luomisviikkoon noin 6 000 vuotta sitten ei ole sokeaa. Luojamme ei ole jättänyt meitä ilman todisteita. Päinvastoin, niitä on enemmän kuin koskaan!
Monet nykytieteen mysteerit ratkeavat kuin itsestään, kun niitä tutkitaan Raamattuun kirjoitetun todellisen historian pohjalta. Esimerkiksi Saturnuksen Titan-kuun sileä pinta (s. 34) ja elävät fossiilit (kuten kortteet, s. 39) on helppo tulkita äskettäisen luomisen näkökulmasta. Sama pätee dinosaurusten pehmytkudoslöytöihin verisuonineen ja verisoluineen (s. 22), joiden luulisi olevan viimeinen naula vuosimiljoonien arkkuun. Näin varmasti olisikin, ellei kyseessä olisi modernin alkuperätieteen uskonnollinen sitoutuminen siihen, että kaikki tulee selittää vain materiatason prosesseilla.
Usko pitkiin ajanjaksoihin syntyi filosofisesta tarpeesta tehdä pesäero Raamatun ilmoitukselle. Uniformitarismiksi kutsuttu uskomus on jo ennalta sitoutunut pitkiin ajanjaksoihin ja niiden aikana tapahtuneisiin suhteellisen pieniin muutoksiin. Se on jyrkässä ristiriidassa Raamatun kuvaaman globaalin noin 4 500 vuotta sitten tapahtuneen vedenpaisumuksen kanssa, joka on avain maapallon geologian oikealle ymmärtämiselle. Kiven muodostumiseen ei tarvita pitkiä aikoja (s. 20) – oikeat olosuhteet riittävät.
Uskoa hiukkasista henkilöksi -evoluutioon ja miljardeihin vuosiin tuputetaan kaikin keinoin kaikenikäisille. Näin on synnytetty illuusio, jonka mukaan kukaan ajatteleva yksilö ei voi kyseenalaistaa pitkiä aikoja tai mikrobista mikrobiologiksi -evoluutiota. Moni esimerkiksi luulee, että radioaktiivisuuteen perustuva iänmääritys todistaisi miljardit vuodet. Ydinfyysikko kertoo (s. 30), että näin ei todellakaan ole!
Maailma ja maailmankaikkeus julistavat Luojansa kunniaa (Ps. 19:2), ja Herramme iankaikkinen voima ja jumalisuus ”ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä” (Room 1:20). Ennakkoluuloton todisteiden arviointi johtaa Raamatun totuuteen, kuten evoluutioantropologian opettaja Dr. Neil Huber (s. 12) osoittaa.
Luominen ry levittää ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta raamatullisen luomisen kautta ja on mukana ”kilisyttämässä kelloja” myös Luominen-lehden avulla niin kauan kuin Herramme Jeesus suo. Olet tervetullut mukaan toimintaan, katso lisätietoja kotisivuiltamme www.luominen.fi.
Antoisia ja siunattuja lukuhetkiä Luominen-lehden parissa!
Used with permission. Käytetty luvalla.
Kuvat ©: creation.com
