
Russell Humphreys
Luomista tutkivan RATE-projektin (Radioisotopes and the Age of the Earth, suom. radioisotoopit ja maan ikä)1 kriitikko2 tuli äskettäin tahattomasti auttaneeksi minua löytämään uuden todistelinjan, joka tukee raamatullista maailman 6 000 vuoden ikää.3 Journal of Creation -julkaisun viimeisimmässä numerossa oli teknisiin asioihin keskittyvä artikkeli4, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti tässä tekstissä esittelemistäni uusista todisteista. Todistusaineisto on peräisin kohteesta, jota RATE-projektissa oli tutkittu aiemmin. Kyseessä on kairausreikä, joka ulottuu kilometrien syvyyteen graniittikalliossa lähellä erästä vulkaanista kraatteria New Mexicon osavaltion pohjoisosassa USA:ssa (otsakekuva).
Porausnäytteistä rikastetut pienet radioaktiiviset zirkonikiteet sisältävät uraani-238:aa ja sen hajoamistuotetta, lyijyn isotooppia 206. Nykyisten hitaiden hajoamisnopeuksien perusteella uniformitarianistiset5 geotieteilijät arvioivat kallion muodostuneen 1,5 miljardia vuotta sitten. Mutta luomistutkijat havaitsivat zirkonien säilyttäneen yllättävän suuria pitoisuuksia heliumia, jonka uraani-lyijy-hajoaminen olisi tuottanut. Jos edelleen oletetaan, että kiven lämpötila menneisyydessä oli suurin piirtein sama kuin nykyään, heliumin vuotonopeudet näistä zirkoneista antoivat tulokseksi vain 6 000 ± 2 000 vuoden iän.6
Tulos osoittaa, että nykyisellä hajoamisnopeudella mitattuna yli miljardia vuotta vastaava ydinhajoaminen tuotti zirkoneissa olevan heliumin vain muutamissa tuhansissa vuosissa. Tämä on sopusoinnussa RATE:n hypoteesin kanssa nopeutuneesta ydinhajoamisesta ja tästä aiheutuvan lämmön nopeutuneesta poistumisesta.7 RATE löysi muitakin hypoteesia tukevia todistelinjoja.8 Uniformitarianistit eivät tietenkään hyväksy tätä ajatusta, joten he ovat sen sijaan yrittäneet uudelleentulkita RATE:n dataa säilyttääkseen pitkät geologiset ajanjaksot.
Tämän artikkelin alussa mainittu kriitikko halusi lisätä heliumvuodon ikää yli miljardiin vuoteen ehdottaen, että kallioperä oli hyvin paljon nykyistä viileämpi. Tämä olisi hidastanut vuotoa. Perusteluissaan hän oli vahvasti riippuvainen vuoden 1986 Journal of Geophysical Research9 -lehden jutusta, jossa kirjoittajina oli geotieteilijöitä kolmesta yhdysvaltalaisesta yliopistosta. Ryhmä mallinsi kallioperän muinaisia lämpötiloja käyttäen porausreiän argondataa rajoittavana tekijänä. Vaikka kyseinen artikkeli oli yksi kolmesta käyttämästäni kallioperän lämpötilan vertailuaineistosta, se näytti minusta epäselvältä, enkä tutustunut siihen tarkasti. Uusi kritiikki kuitenkin sai minut tutkimaan artikkelia paljon tarkemmin.
Vuoden 1986 artikkeli ei ottanut huomioon läheistä tulivuorta

Kuva 2. Vallesin suuri kraatteri avaruussukkulasta kuvattuna. GT-2 on RATE:n porausreikä. Merkinnät kirjoittajan.
Yllätyksekseni vuoden 1986 julkaisu jätti tyystin huomiotta lämmön, joka olisi siirtynyt kallioperään läheisestä tulivuoresta väitetyn miljoonan vuoden aikana purkautumisensa jälkeen (kuva 2). Sen sijaan artikkelissa oletettiin, että kallioperän lämpötila oli hämmästyttävän matala vielä suhteellisen äskettäin, minkä heliumkriitikko otti tervetulleena vastaan, koska se tuki hänen näkemystään. Kaksi muuta viittaamaani artikkelia olivat ristiriidassa matalan lämpötilan oletuksen kanssa – toinen huomattavasti järkevämpien lämpömallien ja toinen varsinaisen datan takia.
Vastauksessani10 heliumkriitikolle katsastin kaikki kolme julkaisua huolella ja vedin johtopäätöksen, että uniformitarianistisessa katsantokannassa kallioperän menneet lämpötilat olisivat olleet nykyistä merkittävästi korkeammat ja tarpeeksi korkeat hävittääkseen lähes tyystin kaikki heliumjäämät zirkonikiteistä. Tämä taas merkitsee, että RATE:n oletus vakiolämpötilasta on itse asiassa aika suosiollinen uniformitarianisteille. Mutta Harrison et al.9 halusivat nykyistä paljon matalampia lämpötiloja suurimmalle osalle väitetyistä miljoonista vuosista tulivuoren purkautumisen jälkeen. Miksi he tahtoivat jättää sen lämmön huomioimatta?
Miljoonan vuoden ikäinen tulivuori tuhoaisi argonin
Vastaus liittyy siihen tosiasiaan, että heliumin lisäksi myös argon voi vuotaa mineraaleista. Mitä kuumempi mineraali, sitä nopeammin se vuotaa.11 Maasälpä on yleinen mineraali graniittikalliossa (kuva 3) ja sisältää paljon kaliumia, josta noin 0,01 % on kaliumin radioaktiivista isotooppia 40. Nykyoloissa se hajoaa hyvin hitaasti pysyväksi isotoopikseen argon-40:ksi. Näitä kahta isotooppia vertaamalla ja olettamalla nykyinen hajoamisnopeus muodostuu perusta tutulle kalium-argon-ajoitusmenetelmälle.

Kuva 3. Maasälpää Coloradosta, samantyyppistä (mikrokliinia) kuin RATE:n porausreiässä. Epäpuhtaudet tässä muodossa (amatsoniitissa) värjäävät normaalisti valkoiset kiteet sinivihreiksi. Mustat kiteet ovat savukvartsia.
Harrison et al. havaitsivat, että porausreiän syvimmässä ja kuumimmassa osassa yli 20 % ydinhajoamisen tuottamasta argonista on vuotanut ulos maasälpäkiteistä. He myös mittasivat, kuinka nopeasti argon vuotaa maasälvästä porausreiän eri syvyyksissä. Tätä havaintoaineistoa käyttäen osoitan, että vaikka oletettaisiin syvimmän näytteen säilyneen samanlämpöisenä kuin nykyisin, se olisi menettänyt lähes kaikki argoninsa jo miljoonassa vuodessa.12 Tämän takia Harrison et al. olivat pakotettuja olettamaan lämpötilan olleen hyvin alhainen vielä suhteellisen hiljattain. Seuraavaksi he olettivat, että jokin tuntematon ja määrittelemätön lämmönlähde nosti lämpötilan nopeasti nykyiseensä vain 20 000 vuodessa. Luomiseen uskova geofyysikko Dr John Baumgardner kertoi minulle, että ”graniitin heikon lämmönjohtavuuden vuoksi kyseessä olevan kohteen lämpötilaskenaario ei ole puolustettavissa, koska se rikkoo yksinkertaista ja hyvin tunnettua lämpödiffuusion lakia”.
Argonaineisto kertoo, että tutkimuskohde on nuori
Porausreiän kallio on kuivaa, mikä yhdessä sen pienen lämmönjohtavuuden kanssa tarkoittaa, ettei kallioperän lämpötila voi muuttua nopeasti. Vaikka olettaisimme Harrisonin et al. tavoin, että äskettäinen (ja kuitenkin täysin havaitsematon) laavavyöry hyvin lähellä porausreikää olisi tapahtunut, lämpötila ei olisi voinut muuttua enempää kuin 50°C viimeisen viidentuhannen vuoden aikana.13 Tämä on verrattain pieni muutos. Järkevämmät uniformitarianistiset lämpömallit14 Los Alamos National Laboratory -tutkimuskeskuksesta antavat tulokseksi paljon pienempiä muutoksia. Tämä sallii meidän olettaa (laskutoimituksen yksinkertaisuuden vuoksi), että kallion lämpötila on ollut karkeasti ottaen vakio näiden viimeisten tuhansien vuosien ajan.
Sitten, käyttäen Harrisonin omaa dataa ja laskukaavoja, laskin, että kallioperän maasälpäesiintymä olisi menettänyt havaitun argoninsa jo 5 100 vuodessa (plus miinus muutama tuhat vuotta mittausepätarkkuudesta johtuen). Tämä aika on yhdenmukainen Harrisonin et al. julkaisun tulosten kanssa, vaikka he käyttivät dataa osoittaakseen vain olettamansa lämpöpulssin keston väittämänsä pitkän ja uskomattoman kylmän aikakauden jälkeen.
Tämä 5 100 vuoden mittainen argonin diffuusioikä sopii yhteen RATE-projektin heliumin diffuusioiän (6 000 ± 2 000 vuotta) kanssa samassa kallioperässä. Nyt meillä on toisin sanoen kaksi erilaista ikämittausta, joissa on käytetty kahta eri kaasua kahdesta eri ydinhajoamisketjusta kahdessa eri mineraalissa – ja nämä kaksi menetelmää antavat saman tuloksen mittaustarkkuuksiensa rajoissa. Sitä vastoin uniformitarianistisessa pitkien ajanjaksojen skenaariossa kallioperässä pitäisi olla vain vähän tai ei lainkaan heliumia ja vain vähän argonia, mikä on ristiriidassa sekä RATE-projektin että Harrisonin et al. havaintojen kanssa.
Raamatussa, kuten kohdassa 2. Kor. 13:1, sanotaan että ”jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan suulla”. RATE:n porausreikä on jo osoittanut, että Maa on vain tuhansia, ei miljardeja, vuosia vanha. Nyt samalta paikalta peräisin oleva argon on tullut toiseksi ”jalokaasutodistajaksi”, joka vahvistaa raamatullisen nuoren maailman.
- Wieland, C., RATE group reveals exciting breakthroughs, 21. elokuuta 2003, creation.com/rate. See various resources on the Institute for Creation Research website at www.icr.org/rate.
- Loechelt, G.H., Critics of helium evidence for a young world now seem silent? J. Creation 24(3):34–39, joulukuu 2010.
- Sarfati, J., Biblical chronogenealogies, J. Creation 17(3):14–18, 2008, creation.com/biblical-chronogenealogies.
- Humphreys, D.R., Argon diffusion data support RATE’s 6,000-year helium age of the earth, J. Creation 25(2):74–77, 2011.
- Uniformitarianismissa oletetaan, että ”… onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta” (2. Piet. 3:4), mikä jättää huomiotta mahdollisuuden Jumalan laajamittaisesta ja konkreettisesta puuttumisesta luonnonhistoriaan.
- Humphreys, D.R., Young helium diffusion age of zircons supports accelerated nuclear decay, in Radioisotopes and the Age of the Earth, Volume II: Results of a Young-earth Creationist Research Initiative, Institute for Creation Research, El Cajon, CA, and Creation Research Society, Chino Valley, AZ, L. Vardiman, A.A. Snelling, and E.F. Chaffin, editors, 2005, ch. 2, pp. 25–100. Chapter 2 archived at www.icr.org/i/pdf/technical/Young-Helium-Diffusion-Age-of-Zircons.pdf.
- Humphreys, D.R., Accelerated nuclear decay: a viable hypothesis? in Radioisotopes and the Age of the Earth: a Young-earth Creationist Research Initiative, Institute for Creation Research, El Cajon, CA, and Creation Research Society, St. Joseph, MO, L. Vardiman, A.A. Snelling, and E.F. Chaffin, editors, 2000, ch. 7, pp. 334–379. Archived at www.icr.org/i/pdf/research/rate-all.pdf.
- Katso loput RATE II -kirjasta, johon viitataan viitteessä 6.
- Harrison, T. M., Morgan, P., and Blackwell, D. D., Constraints on the age of heating at the Fenton Hill site, Valles Caldera, New Mexico, Journal of Geophysical Research 91(B2):1899–1908, 10. helmikuuta 1986.
- Humphreys, R., Humphreys replies, J. Creation 24(3):35–39, joulukuu 2010.
- On hyvin tunnettua fysiikkaa, että diffuusionopeus riippuu molekyylien keskimääräisestä nopeudesta, joka taas kasvaa lämpötilan mukana. Tietyllä energiatasolla painavammilla partikkeleilla on matalampi nopeus yhtälön E=½mv2 vuoksi. Koska argonatomit ovat kymmenen kertaa heliumatomeja painavampia, heliumin pitäisi diffusoitua noin kolme (√10) kertaa nopeammin samassa lämmössä.
- Humphreys, 2011 (viite 4 edellä), katso loppuviite 16.
- Humphreys, 2011 (viite 4 edellä), katso loppuviite 13.
- Kolstad, C.D., and McGetchin, T.R., Thermal evolution models for the Valles Caldera with reference to a hot-dryrock geothermal experiment, Journal of Volcanology and Geothermal Research 3:197–218, 1978.
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Kuvat ©: US National Park Service,
NASA, Wikipedia