Artikkelit

Artikkelit (306)

Artikkelit-osiosta löydät mm. käännettyjä artikkeleita kuten esimerkiksi Evoluution kumoaminen -artikkelisarja, joka on käännetty kirjasta Refuting Evolution 2.

Koulun biologiaa -sarjassa käydään läpi erinäisiä oppilaitosten tuoreimman opetussuunnitelman mukaisia biologian oppikirjoja ja niiden esittämiä väitteitä ja teorioita liittyen yleiseen evoluutioteoriaan. Kommenttimme pohjautuvat aina kyseessä olevien oppikirjojen esittämiin väittämiin.

Children categories

Evoluution kumoaminen

Evoluution kumoaminen (7)

Usko luomiseen on ”tyhmyyttä.” Luominen on ”uskonnollinen näkökanta, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.” Sanomalehdet ja radioaallot ovat päivittäin täynnä tämän kaltaisia kiihtyneitä otsikoita. Uusien argumenttien ja tieteellisten ”todisteiden” pato, joka ”todistaa” evoluution, voi Jumalan sanaan uskovista vaikuttaa musertavalta. Heitä pilkataan hulluiksi uskonnollisiksi kiihkoilijoiksi, jotka edelleen asuvat keskiajalla ja uskovat Raamatun ”satuja” luomisesta. Siksi onkin tärkeämpää kuin koskaan, että uskovaiset ovat ”valmiita” puolustamaan uskoaan (1 Pie. 3:15).

Tämä artikkelisarja (joka on suomennos kirjasta Refuting Evolution 2) kokoaa yhteen voimakkaimmat argumentit, joita kristityt luultavasti kuulevat tämän päivän johtavilta evoluutiotiedemiehiltä. Nämä argumentit ovat lähtöisin kahdelta median mahtitekijältä – PBS-TV:ltä ja Scientific American julkaisulta – jotka ovat ottaneet tehtäväkseen evoluutiota edistävän ristiretken, julistaen sanomaansa maailman laajoille markkinoille. PBS summasi nykyaikaiset evoluutiota tukevat argumentit ylellisessä kahdeksan tunnin sarjassaan ”Evolution”, jota televisioidaan edelleen ja jota esitetään kouluissa läpi Amerikan. Kyseinen sarja on esitetty myös Australiassa. Scientific American koosti yhteen omat parhaat argumenttinsa taistelunhaluisessa etukannen lööpissään ”15 vastausta kreationistien älyttömyyksiin”.

View items...

Norjan Mannen-vuori1 sijaitsee 320 kilometriä luoteeseen pääkaupungista Oslosta. Vuori on ollut useasti otsikoissa jopa täällä Suomessa. Se ei kuitenkaan johdu sen kunnioitettavasta 1 300 metrin korkeudesta, sillä Norjassa lähes 300 huippua kohoaa yli 2 000 metriin.2 Kyse on ollut siitä, että Mannen-vuorta pidetään ”epävakaana vuorena”.3

Tägit

Englantilaiset siskokset, Lucy ja Maria Aylmer, vahvistavat upeasti, että kaikki ihmiset ovat lähisukulaisia. Maria on ”musta” ja Lucy ”valkoinen”, vaikka he ovat kaksosia, joiden äiti on puoliksi jamaikalainen ja isä valkoihoinen.1 Raamatun historian pohjalta odottaisimmekin juuri tällaista.

Olen väittänyt vuosien aikana kosmologiaa ja astrofysiikkaa tutkiessani, että pimeä aine on eräänlainen ”aukkojen jumala”1, ”tuntematon jumala”. Pimeää ainetta ehdotetaan pääasiallisesti pelastamaan big bang -standardimalli ongelmista, kun todetaan yhteensopimattomuus teorian ja joidenkin kokeellisten havaintojen välillä. Maalliset kosmogonit (maailmankaikkeuden alun tutkijat) tavallisesti kuitenkin uskovat big bang -maailmankuvan oikeaksi, kuten siihen liittyvän astrofysiikankin. Niinpä heidän tulee olettaa jotakin näkymätöntä selittääkseen ristiriidat. Tämä ”jotakin” on pimeää ainetta, hypoteettista ainetta, joka ei säteile valoa eikä muuta säteilyä, joten sitä ei voida nähdä.

Useita vuosia sitten tähtitieteilijät väittivät, että heillä on nyt suoraa kokeellista todistusaineistoa pimeän aineen olemassaolosta.2 Populaarimediassa tätä toistettiin tunnollisesti.3 Väitettiin, että havainto murskaa ”pimeän aineen epäilijöiden” kritiikit. Tietolaatikko selittää asiaa tarkemmin, ja osoittaa, että samalle todistusaineistolle on useita kilpailevia selityksiä.

Tägit

Yleisesti hyväksytyn alkuräjähdysmallin (Big Bang) pitäisi selittää maailmankaikkeuden historia tarkasti (katso Kaavio 1). Kuitenkin tehdäkseen tämän malli on täytetty todistamattomilla korjaustekijöillä. Tämä saattaa vaikuttaa liioitellulta väitteeltä, mutta tämä todellakin vaikuttaa olevan kosmologian nykytila.

Tägit

Julkaisimme Luominen-tiedelehden numerossa 27 kirja-arvion Andreas Wagnerin kirjasta "Kelpoisimman synty - Evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu".

Alta voit ladata Mikko Tuulirannan laatiman kirjan laajemman analyysin, jota voit käyttää ja hyödyntää täysin vapaasti.

Kelpoisimman synty – evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu
Andreas Wagner, Terra Cognita 2015.
Alkuperäisteos: Arrival of the Fittest, Solving Evolution´s Greatest Puzzle, 2014, Suomennos Kimmo Pietiläinen
Kirjan analyysi + suppea ”tietoisku” modernin synteesin ongelmista
Mikko Tuuliranta (11/2017, päivitetty 1/2018)

Lataa analyysi (465 kt)

CHARLES LYELL (1797–1875) tunnetaan parhaiten teoksen Principles of Geology [Geologian periaatteet] kirjoittajana. Darwin luki sen kaksi ensimmäistä osaa kuuluisalla matkallaan HMS Beagle -laivalla. Kirjat saivat Darwinin uskomaan pitkiin geologisiin aikakausiin, joista hän sai tarvitsemansa pitkät aikajaksot (miljoonia tai miljardeja vuosia), jotta hänen evoluutioteoriansa toimisi.

Luotamme palvelutyössämme Raamatun arvovaltaan sen ensimmäisestä jakeesta alkaen. Eräät raamatullisen (”nuoren maan”) luomisen vastustajat väittävät myös luottavansa Kirjoitusten arvovaltaan, vaikka sanovat 1. Mooseksen kirjan lukujen 1–11 olevan joko runoutta tai vertauskuvallista tekstiä. Jotkut toiset moittivat meitä sanomalla: ”1. Mooseksen kirja ei ole tieteellinen oppikirja.” Jos olen leikkisällä tuulella, vastaan heille: ”Onneksi ei ole, sillä tieteelliset oppikirjat vanhenevat muutamassa vuodessa.” Yleensä kuitenkin totean, että 1. Mooseksen kirja on aitoa historian kuvausta tapahtumista, jotka todella tapahtuivat menneisyydessä.1

On tärkeää, että tämä väite perustellaan osoittamalla, mikä 1. Mooseksen kirjan kirjallinen tyylilaji on.2 Se tapahtuu vertaamalla Raamattua Raamattuun.

JAMES HUTTON (1726–1797) oli skotlantilainen kemisti, lääkäri, maanviljelijä ja valistuksen ajan humanisti.1 Hänen isänsä oli varakas edinburghilainen kauppias, joka kuoli Jamesin ollessa kaksivuotias. Näin James kasvoi ainoana miehenä perheessä, johon kuului hänen lisäkseen äiti ja kolme siskoa.

Richard Dawkinsin kaltaiset evoluution kannattajat ovat vuosikausia väittäneet, että silmämme on asennettu ”nurin perin”. He väittävät, että älykäs suunnittelija ei tekisi niin, koska heidän käsityksensä mukaan aistisolujen edessä olevat hermot haittaavat valon kulkua niille.

Muutama vuosi sitten tutkijat kuitenkin osoittivat, että valo ei kulje hermoverkon läpi, vaan se kanavoidaan aistinsoluille Müllerin hermotukisolujen (gliasolujen) läpi.1

Fysiikan alalla, jolla itsekin työskentelen, on kahdentyyppisiä tiedemiehiä. Fyysikkoja, jotka tekevät kokeita laboratorioissa ja astrofyysikkoja (tai kosmologeja), jotka käyttävät maailmankaikkeutta ”laboratorionaan”. Molemmat rakentavat matemaattisia malleja kuvatakseen havaintojaan. Molemmat testaavat, sopivatko havainnot heidän malleihinsa.

Laboratoriokokeita tekevä (tyyppi 1) voi kuitenkin säädellä kokeitaan tavalla, joka on mahdotonta astrofyysikolle. Laboratoriossa voi esimerkiksi lähettää valosignaalin ja mitata vasteen järjestelmässä, eli nähdä, mitä tapahtuu. Astrofyysikot (tyyppi 2) eivät voi olla samalla tavalla vuorovaikutuksessa maailmankaikkeudesta tekemiensä havaintojen kanssa.

Tägit