Katsoessaan kukkamaljakkoa kukaan ei ehdottaisi, että lasinen maljakko olisi tehnyt itsensä luonnollisten prosessien kautta. Kukaan ei ajattelisi, että salamanisku hiekkakasaan synnyttäisi maljakon.
Charles Darwin teki myös hyvää tiedettä. Osa hänen tutkimuksistaan, kuten korallin kasvuun, meriatolleihin ja kastematojen tärkeyteen liittyvät, ovat vielä tänäkin päivänä paikkansa pitäviä.
Työskennellessäni lääkärinä viidakkosairaalassa Tansaniassa, Itä-Afrikassa, monet hoitamistani potilaista kärsivät skistosomiaasista eli halkiomatotaudista. Tämän loisperäisen taudin aiheuttavat useat imumatojen tai laakamatojen lajit [engl. species] Schistosoma-suvusta.
Raamattu kertoo, että luomisviikon kuudentena päivänä Jumala loi kaikki maalla elävät eläimet. Hän teki tämän käskemällä: ”Tuottakoon” maa maaeläimet, ja niin tapahtui.
NASAn ohilennot Saturnuksen kuun Enceladuksen ohi Cassini-luotaimella paljastavat lisää todisteita aktiivisesta maailmasta, jotka yhä hämmentävät tieteentekijöitä.
Toissa vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin (1809–1882) syntymästä. Monet hänen ideoistaan syntyivät hänen vierailullaan Galapagossaarille.
Elämä on riippuvainen uskomattomasta ATP-syntaasiksi kutsutusta entsyymistä, maailman pienikokoisimmasta pyörivästä moottorista.
Moni ei-kristitty väittää, että kristinusko ja tiede ovat olleet vihollisia toisilleen jo vuosisatojen ajan. Asia on todellisuudessa päinvastoin.
Kehitysopin mestari Richard Dawkins esittää kiehtovan rinnastuksen sille, kuinka kehitysopillinen prosessi toimii – hän vertaa sitä vuorelle kiipeämiseen, Epätodennäköisyyden vuorelle.
Ei ollut yllätys, että Darwinin 200-vuotisjuhlavuoden toukokuussa syntyi suuri kohu hyvin säilyneestä fossiilista, josta puhuttiin niin sanottuna puuttuvana renkaana. Tämän Idaksi nimetyn fossiilin ”lanseerasi” eräässä konferenssissa New Yorkin pormestari Michael Bloomberg.
Tutustu tähän asti julkaistuihin Luominen-tiedelehtiin. Täältä näet upeasti kuvitettujen numeroiden kannet sisällysluetteloineen.
Kasvigeneetikko Dr John Sanford aloitti uransa tutkijana Cornellin yliopistossa vuonna 1980. Hän oli mukana keksimässä ”geenipyssy”-menetelmää, jota käytetään kasvien geenimanipulaatioon.
