tiistaina, 10. lokakuuta 2023, klo 17.20

Dinosauruksia ja Raamattu

Pekka Reinikainen

Raamattu puhuu lohikäärmeistä, lentävistä käärmeistä, Behemotista ja Leviatanista. Raamattu ei tietenkään käytä dinosaurus-sanaa, joka otettiin käyttöön vasta 1800-luvulla sen jälkeen kun dinosaurusten fossiileja oli löydetty. Olisivatko nämä viittauksia dinosauruksiin sekä lento- ja joutsenliskoihin? Vai oliko Darwin oikeassa ja nämä pedot olisivat kuolleet sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten?

Hämmästyttävät tuoreet dinosauruslöydöt ovat ongelma darvinismille

Kun ”68 miljoonan” vuoden ikäisestä dinosaurusfossiilista löytyy pehmytkudoksia ja valkuaisaineita, vaatii tämä selityksen.

Iänmääritystä kehäpäätelmän avulla

Darvinismin mukaan maakerrostuman ikä määritetään ”johtofossiilien avulla”. Toisin sanoen, jos maakerrostumasta löydetään tietyn dinosauruksen fossiili, joka on darvinismin mukaan elänyt 68 miljoonaa vuotta sitten, niin tämä määrittää kerrostuman iäksi ”68 miljoonaa vuotta”.

Entä radiometrinen iänmääritys?

Radiometrisesti suoraan fossiilista voidaan määrittää ikä radiohiiliajoituksella, jolla päästään varmoihin lukemiin vain noin 6 000 vuoden päähän kuten menetelmän löytämisestä Nobelin saanut professori Libby itse totesi. Yli 50 000 vuoden yli mentäessä tulokset ovat jo varsin epävarmoja. Mielenkiintoista onkin, että dinosauruksen luissa on radiohiiltä, joka osoittaa luut vain joidenkin vuosituhansien ikäisiksi: Triceratops soft tissue

Miten kauan eläinten pehmytkudokset säilyvät huokoisessa hiekkakivessä?

Pehmytkudokset ja valkuaisaineet eivät säily maaperässä vuosimiljoonia Ne rakentuvat pääosin valkuaisaineista, jotka voivat säilyä maaperässä korkeintaan joitakin tuhansia vuosia. Tämän ymmärtää maallikkokin. Jos kudos ei kokonaisuudessaan kivety nopeasti, maaperän mikrobitoiminta tuhoaa sen. Maaperän pieneliöt käyttävät energiarikkaat valkuaisainemolekyylit ravinnokseen välittömästi. Näin tapahtuu tietysti myös hapettomissa oloissa anaerobisten bakteerien toimesta. Vettähän maaperässä on varmasti, ainakin huokoisessa hiekkakivessä, mistä kyseiset pehmytkudokset on löydetty. Se että ne olivat kivettyneen luun sisällä, ei muuta asiaa. Vaikka luun sisältö olisi steriili, vesi ja molekyylien lämpöliike hajottaa aminohappoketjun, josta valkuaisainemolekyyli rakentuu.
Dinosaurusten jäännöksiä on löydetty hyvin monilta alueilta aina Alaskaa, Etelämannerta ja Huippuvuoria myöten. Monien muinaiskansojen toisiaan muistuttavat kertomukset suurista eläimistä, kuten ”lohikäärmeistä” voivat perustua silminnäkijähavaintoihin.

Raamatussa Jobin kirjan 40. luvussa kerrotaan Behemotista

Sillä oli "häntä kuin setripuu ja lujiksi punotut jänteet". Punottu jänne oli välttämätön, sillä mikään muu biologinen rakenne ei olisi pystynyt kannattamaan suuren dinosauruksen tuhansien kilojen painoista häntää ja tekemään sen liikuttelua mahdolliseksi. Uudessa raamatunkäännöksessä puhutaan virheellisesti virtahevosta, jonka häntä ei todellakaan muistuta setripuuta.
Eräs merkittävimmistä fossiilien asiantuntijoista, edesmennyt Harvardin yliopiston professori Stephen Jay Gould totesi, että Jobin kirjan kuvaus Behemotista sopii kuvaukseksi dinosauruksesta (Job 40:10-19). Stephen Jay Gould oli vakaumukseltaan marxilainen ateisti. Gould arveli Jobin kirjan kirjoittajien löytäneen dinosaurusten fossiileja ja niiden perusteella laatineen kuvauksensa Behemotista. Raamatussa kyse on kuitenkin Jumalan puheesta: "Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin" (Job 40:10).
Ihmisen käyttämiä kivityökaluja on myös löydetty samoista kerrostumista kuin dinosaurusten jäänteitä (Vergessene Archäologie, Michael Brandt). Missä ovat ihmisten fossiilit? Pohdintaa tästä asiasta on osoitteissa: Where are all the human fossils? ja Where are all the human fossils? Tyrannosaurus rexin pehmytkudokset (Dinosaur Soft Tissue Issue is Here to StayDuodecim 2005; 121:1371 joka on suomalainen lääketieteellinen julkaisu, raportoi pehmytkudoslöydöksistä.

Sitaatti Duodecim-lehden artikkelista:

“Tutkijat löytävät ikivanhan Tyrannosaurus rexin luurangon pohjoisilta Kalliovuorilta. He demineralisoivat aseptisissa oloissa reisiluun palan ja onnistuvat eristämään läpinäkyviä, taipuisia ja onttoja verisuonia.
Suonia voi venyttää useita kertoja niin, että ne palautuvat alkuperäiseen kokoonsa. Suonet muodostavat luulle tyypillisen haarautuvan Haversin kanavien näköisen rakenteen. Suonen sisäpinnalla näkyy endoteelisolun tuman kaltaisia pullistumia ja mahdollisesti endoteelisolujen välisiä liitoksia. Suonten sisältä löytyy punaruskeita verisoluja tumanmuotoisine rakenteineen. Immunologisissa kokeissa tyrannosauruksen luujauho reagoi evoluutiossa hyvin säilyneisiin antigeeneihin (kanan kollageeni ja lehmän osteokalsiini) kohdistuvien vasta-aineiden kanssa osoittaen, että näyte sisältää jonkin verran liskon alkuperäisiä proteiineja. Tutkijat jäävät selvittämään, onko tästä poikkeuksellisen hyvin säilyneestä fossiilista eristettävissä liskon DNA:ta.
Kyseessä ei ole uuden tieteiselokuvan prologi vaan paleontologiryhmän Science-lehdessä julkaisema raportti. Pehmytkudosten, kuten taipuisien suonten ja verisolujen näin erinomainen säilyminen viittaa siihen, että näytteissä olisi jäljellä alkuperäisiä proteiineja ja jopa DNA:ta. Tästä olisi kuitenkin vielä pitkä matka siihen huikeaan mahdollisuuteen, että nämä orgaaniset molekyylit olisivat todella säilyneet ehjinä. Kuusikymmentäkahdeksan miljoonaa vuotta vanhat verisuonet ja -solut näyttävät kuvissa kuitenkin niin samanlaisilta kuin nykyisin laboratoriossa eristetyt tuoreet vastineensa, että mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan.“ Science 25.3.2005

Dinosaurusten pehmytkudosten valkuaisaineiden säilyminen on osoitettu tieteellisesti

Tyrannosaurus rexin valkuaisaineiden säilyminen on osoitettu hiljan: J. Proteome Res., 2009, 8 (9), pp 4328–4332 Orgaanista kollageenia ym.: T. rex, triceratops, hadrosaurus jne. Dinosauruksen jäänteet, joissa oli vielä ”muumioitunutta” lihaa, löydettiin Yhdysvalloissa. Näin tiedemiehille avautui ennen näkemätön tilaisuus tutkia pehmytkudoksia, jotka miltei aina ovat hävinneet näiden suurten eläinten kivettyessä. Eläinten pehmytkudokset tuhoutuvat nopeasti kuoleman jälkeen, koska mikrobit käyttävät valkuaisaineet ravinnokseen. Tämä koskee tietysti myös luita, jotka rakentuvat kollageeni-valkuaisaineen muodostamalle verkostolle. Tutkijat arvelevat, että Dakotaksi ristityn fossiilin on täytynyt hautautua nopeasti ja juuri oikeissa olosuhteissa jotta sen nahka säilyi. "Kivettymiseen johtava tapahtumasarja oli nopeampi kuin kudoksen hajoaminen ja näin monet pehmytkudoksen rakenteet säilyivät”, tutkija Manning totesi. Leonardon kivettynyttä luurankoa peittävät pehmytkudokset 90-prosenttisesti – nahkaa, kynsikudosta, nahkaa, suomuja, lihasta, jalan anturoita – jopa sen nauttima viimeinen ateria eläimen vatsalaukussa. Dinosauruksen pehmytkudoksia: Science 1 May 2009: Vol. 324. no. 5927, pp. 626 – 631 DOI: 10.1126/science.1165069
Myös Tieteen kuvalehti (11/2005) raportoi, että tyranniliskon fossiilista löytyi soluja ja suonten kappaleita. Artikkelissa kerrotaan kuinka Mary Schweitzerin johtama tutkijaryhmä pääsi käsiksi luun pehmytkudoksiin liuottamalla sitä miedossa happoliuoksessa, joka vähitellen hajotti luun mineraalit. Jäljelle jäi kimmoisaa kudosta, joka osoittautui verisuonten seinämien kappaleiksi ja myöhemmin löydettiin myös soluja.

Darvinismi on tänä päivänä menettänyt uskottavuutensa

Dinosaurukset ovat osoittautuneet hirmuliskoiksi, jotka tuhoavat evoluutioteorian."Katso Behemotia, se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä", toteaa Jumala itse (Job 40:19). Lisätietoja voi lukea uutuuskirjoista Herra Hip tutkii dinosauruksia ja Dinosaurukset - muinaiset lohikäärmeet. Dinosauruskirjat ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille ja niiden lukeminen torjuu darvinistisen aivopesun ja vahvistaa heidän luottamustaan Raamattuun. Tärkeä uutuuskirja Peli on pelattu, Darwin - Jeesus voitti! osoittaa, että darvinismia ei enää nykyään voi pitää tieteellisenä teoriana, vaan kyseessä on ateistien uskonto.



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.