Pekka Reinikainen
Tieteen jumalointi vie toivottomuuteen
Ihminen ei voi elää ilman toivoa. Jos nykyinen sukupolvi hylkää Luojan, se hylkää samalla toivon paremmasta tulevaisuudesta ja kuolee vailla vastausta olemassaolonsa tarkoitukselle.
Kosmista yksinäisyyttä kompensoidaan tieteistarinoilla
Ufot ovat palanneet "tieteen ilta-sanomiin" ja kaupallisille science fiction -kanaville. Tästä kerromme dvd -elokuvassa Avaruusolentojen tunkeutuminen. Tiedeuskovaiset, jotka hylkäävät Jumalan, hyväksyvät ufot hanakammin kuin kristityt, koska he etsivät selitystä maailmankaikkeuden olemassaololle. Nämä tahot ajavat usein "tajunnan laajentamista" ja kannattavat kannabiksen laillistamista.
Ateistit palvovat tiedettä enemmän kuin Luojaa
Useimpien aikamme älykköjen mielestä tiede kumoaa perinteisen kristinuskon, jonka mukaan on olemassa maailmankaikkeuden ulkopuolinen Luoja, joka loi ihmisen omaksi kuvakseen, ainutlaatuiseksi kuolemattomaksi sieluksi. Monien älykköjen käsitys maailmasta on materialistinen, eikä siihen mahdu Jumalaa, ihmiselämän tarkoitusta, mieltä, sielua tai vapaata tahtoa. Tieteellinen materialismi torjuu kaikki todisteet suunnittelusta luonnossa sekä ihmisen erityisaseman luomakunnassa. Bertrand Russel totesi, että ihmisen olemassaololla ei ole mitään perimmäistä merkitystä ja hän on pelkkä lopputulema päämäärättömästä tapahtumasarjasta, jolla ei ollut ihmistä tavoitteena, ja kaikki loppuu lopulta aurinkokunnan tuhoon.
Kaksi tieteen vuosisataa
On täysin johdonmukaista, että monet älyköt ovat samaa mieltä Russelin kanssa. Tiede ja filosofia ovat luopuneet juutalaiskristillisestä maailmankäsityksestä. Tästä on professori Matti Leisola käyttänyt merkittävän tuoreen puheenvuoron kirjassaan Darwin erehtyi - erehtyikö Einsteinkin?
Materialistiset alkuperäkertomukset tuhosivat kristinuskon
Tieteelliseen kaapuun verhottu tarina itse itsensä kokoavasta, äärettömästä kosmoksesta, tyhjästä ilmestyneestä vetykaasusta tiivistyvistä galakseista ja aurinkokunnista, teki painovoimasta luojan. Maapallon pinnan kerrostumat olisivat tulosta vuosimiljoonien eroosiosta ja vesien virtauksesta. Ja tärkeimpänä tarina luonnonvalinnasta, joka poimisi, myyttisen alkusolun sattumanvaraisista mutaatioista, koko luomakunnan ilman minkäänlaista suunnittelua, joka Darwinin mukaan on vain näennäistä. Luonnon perusvuorovaikutukset olisivat todellinen luoja ja Jumalaa ei tässä tarinassa tarvittaisi.
Aukoton vai näennäisesti aukoton tarina?
Tapahtuiko kaikki mutkattoman automaattisesti, aineen ja energian saumattoman vuorovaikutuksen ansiosta? Näin tieteen vakuutetaan todistavan ja samalla kumoavan kaiken jumalallisen olemassaolon.
Tiede ei älykköjen mukaan tarvitsisi enää juutalaiskristillistä käsitystä ikuisesta Jumalasta, joka olisi luonut kaiken. Ainetta olisi aina ollut olemassa ja se järjestelisi itse itsensä kosmokseksi ja erilaisiksi elämän muodoiksi, eikä tähän tarvittaisi suunnittelijaa tai luojaa. 1900-luvun lopussa näytti siltä, että Jumala oli lopullisesti poissuljettu maailmankäsityksestä ja tätä tukisi logiikka ja saatavilla oleva todistusaineisto.
Jumalan poissulkeminen luomakunnastaan ja materialistisen maailmankäsityksen esiinmarssi aikaansai perinpohjaisen muutoksen tieteen ja kristinuskon suhteeseen. Tieteellisen materialismin vallankaappaus sai monien mielissä aikaan vastakkainasettelun, joka erotti tieteen ja kristinuskon täydellisesti toisistaan, sotajalalle toisiaan vastaan. Toiset ratkaisivat asian siirtämällä tieteen ja uskon eri aihepiireihin, jotka tuli pitää visusti erossa toisistaan. Toiset peräänkuuluttivat rauhanomaista rinnakkaiseloa siten, että tieteessä ei saa puhua uskosta eikä uskoa saa todistaa tieteen avulla, vaan ne on pidettävä todellisuuden eri osina. Monet siteeraavat Galileo Galileita (1615), jonka mukaan Raamattu ei kerro kuinka taivaat toimivat vaan kuinka taivaaseen päästään. Monilta on valitettavasti unohtunut, että modernin tieteen kulmakivet, kuten Kepler, Boyle ja Newton totesivat tulostensa tukevan juutalaiskristillistä maailmankäsitystä.
Ympyrä sulkeutuu
Moderni tiede on nyt kuitenkin tehnyt näyttävän paluun takaisin juutalaiskristilliseen maailmankuvaan. Alkuperätarinat itsestään ilmestyvästä aineesta ja kosmoksesta, jonka painovoima luo, ovat kaatuneet epätieteellisinä ehdotuksina. Jokainen biokemisti tietää, että väite solujen spontaanista synnystä on epätieteellinen. Jokainen valistunut evoluutiobiologi tietää, että sattumamutaatiot ja valinta eivät paranna eliöitä, vaan vievät ne sukupuuttoon. Tämä selviää mm. kirjoista Eliömaailma rappeutuu ja Epigeneettinen informaatio ja kadonnut evoluutio
Raamattu osoittautuu todeksi modernin tieteen valossa
Meidän elämällämme on tarkoitus ja päämäärä. Nyt on aika kertoa se kaikille, alkaen lapsista ja nuorista. Jos haluat kertoa heille ilouutisen Raamatusta, joka on totta, anna heidän käteensä uutuuskirjamme Herra Hip tutkii dinosauruksia. Se on mainio teos, joka saa lapset ja nuoret kiinnostumaan Jumalan Sanasta ja palauttaa mielekkyyden ja toivon elämään, jolla on iankaikkinen tarkoitus.
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.
