tiistaina, 20. helmikuuta 2024, klo 13.38

Ovatko muistot aivoissamme pelkkiä molekyylejä?

Pekka Reinikainen

Michael Egnor pohtii asiaa Evolution News -lehdessä. Ihmiset ajattelevat, että yleinen aivotutkijoiden käsitys muistoistamme, pelkkinä aivoihin varastoituina molekyylikasoina on totta. Käsitys ei ole vain väärä, vaan se on järjetön!

Muisto edustaa tallennettua tietoa, jota ei unohdeta. Muistot ovat psyykkeeseen liittyviä asioita, ne eivät ole aineesta koostuvia asioita. Muistoja ei voi tallentaa aivoihin samaan tapaan kuin haaveita tai unelmia povitaskuun. Väite, jonka mukaan muistoja voisi varastoida, aivoihin tai vaikkapa "sydämeen", on täysin järjetön. Kyseessä on vain kätevä kielikuva, mutta väite ei edusta tieteellistä kuvausta mielen ja aivojen välisestä suhteesta.

Muistojen säilyminen edellyttää luonnollisesti aivojen normaalia toimintaa. Tietoa on voitava vastaanottaa ja pitää muistissa. Suuri aivoalueiden poistokaan ei aina pyyhi muistoja pois. Tämän ei pitäisi yllättää, sillä psykologisia kokemuksia tuskin voi poistaa kirurgin veitsellä.

Kuinka aivot todellisuudessa toimivat

Vaikka muistoja ei arkistoida aivoihin kuten kansioita kaappiin, aivoja kuitenkin tarvitaan tavallisten tapahtumien tallentamiseen, samaan tapaan kuin opetuksen ja tiedon mieleen painamiseen. Uusien muistojen tallentaminen edellyttää toimivaa hippokampusta. Se on aivojen osa, joka sijaitsee temporaali- eli ohimolohkojen sisäosissa korvien lähellä. Kummankin temporaalilohkon hippokampus on yhteydessä toiseen ja hypotalamukseen aivokaaren (fornix) välityksellä. Hippokampuksella on keskeinen rooli muistitoiminnoissa. Toisen hippokampuksen menettäminen ei vielä vaikuta muistiin, mutta molempien puuttuminen on katastrofi ja aiheuttaa muistojen tallentamisen täydellisen puuttumisen, Korsakoffin syndrooman.

Mistä muistoissa on kysymys, sitä ei lopullisesti ymmärretä. Kyseessä ei kuitenkaan ole "arkistoitu tieto", jota käytetään, paremman tiedon puuttuessa, vain mielikuvana. Sitä käytetään, vaikka mitään loogisia tai tieteellisiä perusteita ei ole.

Voiko aivojen ulkopuolisia muistoja olla olemassa?

Elvytettyjen ihmisten kokemuksia on paljon. Ne ovat usein selkeitä ja täsmällisiä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että ne olisi tallennettu aineettomaan ihmisen sieluun. Ne viittaavat kuitenkin kiistattomasti sieluun, joka jatkaa olemassaoloaan kuoleman jälkeen. Muistoja kuolemanjälkeisistä tapahtumista säilyi.

Lähde: Are Memories “Stored” in the Brain?



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.