Pekka Reinikainen
Päiväkorentoa pidetään elämän lyhyyden symbolina
Sen toukka elää munasta kuoriuduttuaan vedessä jopa 4 vuotta. Toukkavaiheessa se tekee osittaisen muodonvaihdoksen jopa 35 kertaa. Lopulta toukka halkaisee suojakuorensa, esiaikuinen ponnistelee aukosta ulos ja ui sukelluspuvussa veden pinnalle. Se täyttää siipensä nesteellä hydraulisesti ja pääsee sen jälkeen lentoon. Tämä lentokykyinen esiaikuinen eli subimago on ainutlaatuinen vaihe vedessä elävän toukan ja lyhytikäisen aikuisen välissä. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja. Esiaikuinen eroaa aikuisesta sameiden siipiensä ja haaleiden värien perusteella. Lentovaiheita on näin poikkeuksellisesti kaksi. Esiaikuinen jättää vesitiiviin sukelluspukunsa, joka jää usein roikkumaan rantakasvien pinnalle.
Aikuinen elää päivän tai joskus vain muutamia minuutteja
Parveiltuaan ja pariuduttuaan urokset kuolevat, samoin naaraat muutama tunti veteen munimisen jälkeen. Aikuiset eivät pysty syömään ja niiden suoli täyttyy ilmalla.
Uroksilla voi olla varsin kookkaat verkkosilmät
Verkkosilmä rakentuu lukuisista osasilmistä. Siinä valoa aistivat solut ovat silmän ulkopinnalla. Verkkosilmän eläimelle välittämä kuva on epätarkka, jokaisen näkösolun ”katsoessa” omaan suuntaansa. Se kerää kuitenkin tietoa ympäristön valosta laajemmalta alueelta kuin silmä, jossa on linssi.
Silmiä tarvitaan vain hetken verran
Päiväkorentouroksella on kuitenkin tarkka näkö, jolla se havaitsee naaraan. Sen verkkosilmä on kaksiosainen, kuvaa voi katsoa lopussa olevasta linkistä. Kaksiosaisuus ilmenee silmän osien erilaisesta värityksestä. Eri osilla on erilainen tehtävä. Toisen osan tehtävä on havaita liike ja toinen osa erottaa yksityiskohdat. Näin uros pystyy tarrautumaan pitkien eturaajojensa avulla naaraaseen oikealla tavalla. Molemmilla aikuisilla on lisäksi kolme pientä pistesilmää eli ocellia, joiden arvellaan auttavan lennon säätelyssä.
Primitiivinen hyönteinen?
Päiväkorentojen fossiileja on runsaasti. Vanhimmat ovat evoluution mukaan hiilikaudelta yli ”350 miljoonan” vuoden takaa. Ne ovat toisin sanoen ”eläviä fossiileja”, jotka näin tosiasiallisesti vahvistavat, että mitään evoluutiota ei tapahdu. Tämä muuttumattomuus kumoaa evoluutioteorian ja osoittaa, että päiväkorennot ovat hautautunet vedenpaisumuksessa tai sen jälkikatastrofeissa. Hyönteisten fossiileja ei tällaisessa määrin synny nykymaailmassa! Päiväkorentojen nerokas elinkaari osoittaa, että ne on luotu ja varustettu ainutlaatuisilla rakenteellisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla, joiden ”evoluutio” on täysin hämärän peitossa. Evolutionistien tarina ”silmän evoluutiosta” kaatuu myös siihen tosiasiaan, että kaikilla eläinkunnan kymmenillä erilaisilla silmillä pitäisi olla ”oma evoluutiopolkunsa”.
Miksi näin lyhyt elämä?
Taiteilijat ja runoilijat ovat maalanneet ja kirjoittaneet päiväkorennoista. Niistä on tullut vertauskuva maanpäällisen elämän lyhyydestä tässä langenneessa maailmassa. Päiväkorento on kuitenkin nerokkaalla tavalla välttämätön osa luomakuntaa. Se kertoo Luojan ylivertaisesta älykkyydestä.
Rooli ravintoketjussa
Päiväkorentojen rooli energian virtauksessa veden ja maan ekosysteemien välillä on ensiarvoisen tärkeä. Kasvit keräävät nanoantenneillaan auringonvalon fotonit ja valmistavat aurinkoenergialla hiilihydraatteja, joiden avulla päiväkorentojen valtavat toukkajoukot kasvavat. Aurinkoenergia muuntuu niiden kehoissa kemialliseksi energiaksi. Niistä tulee ravintoa kaloille, lepakoille, linnuille ja linnunpojille, jotka näin pääsevät välillisesti hyödyntämään aurinkoenergiaa. Samalla ne puhdistavat vesiä ravinteista, jotka siirtyvät lannoittamaan maata. Jumala on suunnitellut täydellisen kierrätysjärjestelmän!
Tästä linkistä voit ihailla joitakin Jumalan luomia ihmeellisiä silmiä, ensimmäisessä kuvassa on päiväkorennon seitsemän silmää: Male mayfly
Kuvat nähtyäsi pystyt varmasti itse tekemään oikean johtopäätöksen. Ovatko kaikki 50 erilaista eläinsilmien rakennetyyppiä kulkeneet oman ”evoluutiopolkunsa” sokeiden ja sattumanvaraisten perimän mutaatioiden ja luonnonvalinnan taluttamina vai onko ne suunniteltu? Vai oletko Darwinin kannattaja, jonka perusolettamus on, että evoluutio on ”totta”, ja uskot akateemiseen tarinointiin (HS tiede 6.4.2017), jonka mukaan ”näön terästyminen sai meidät kömpimään merestä… tassuja tarvittiin, kun maissa alkoi näkyä ruokaa”. Valinta on sinun.
MATTI LEISOLA puhuu aiheesta "Filosofian vaikutus tieteeseen":
Matti Leisola: Filosofian vaikutus tieteeseen
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.
