Raamattu (77)
Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmisille. Raamattuun kirjatun todellisen historian valossa tehty tiede pohjautuu totuuteen.
Ihmiskunnan historia on moraalin ja tuomion historiaa
Richard Dawkins pohtii kirjassaan Jumalharha: ”Jos Jumala halusi antaa meille syntimme anteeksi, miksei Hän vain tehnyt sitä tarvitsematta itse kärsiä lunastuksen hintana kidutusta ja teloitusta – – ?”
VUONNA 2008 haastattelin Johan Huibers -nimistä hollantilaismiestä Creation-lehteen. Hän oli rakentanut kelluvan Nooan arkin jäljennöksen, jota useimmat sen nähneistä pitivät valtavana, vaikka se oli vain puolet täysikokoisesta arkista (jotta sillä pystyisi kulkemaan pitkin Hollannin kanavia).
Suomalaisen sananlaskun mukaan ”luulo ei ole tiedon väärti. Sama sanonta voisi kuulua: ”Ilman tarkkoja tietoja on turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.”
CMI:n luennoitsijat ovat viime aikoina panneet merkille, että vanha kunnon ”aukkoteoria” (tai joku sen monista muunnelmista) nostaa silloin tällöin edelleen päätään yllättävissä yhteyksissä, vaikka Raamatun tosiasioihin perustuva tulkinta torjuu ne täysin.
Monet kirjoittavat meille ja kysyvät: ”Miten Raamatun perusteella voidaan tietää, että maapallo on 6 000 vuotta vanha?”
Miksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan tulisi merkitä mitään kenellekään kristitylle, joka lukee tai tutkii Uutta testamenttia? Siksi, että 1. Mooseksen kirja oli tärkeä Uuden testamentin (UT) kirjoittajille.
Dr Adamthwaite on valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi Melbournen yliopistosta, pääaineinaan filosofia, historia, tieteen filosofia ja sivuaineenaan heprean kieli. Hän on opiskellut antiikin ja muinaisen Mesopotamian historiaa sekä akkadin ja heprean kieltä London School of Oriental and African studies:ssa.
Arkeologia voi todella herättää intohimoja. Eritoten näyttää siltä, että kuumimmat väittelyt käydään silloin, kun arkeologia on sopusoinnussa Raamattuun kirjoitetun historian kanssa.
George Smith (1840–1876) oli vaatimattomista oloista. Hän syntyi köyhään perheeseen viktoriaanisen ajan Englannissa, jätti koulun 14 vuoden iässä ja hänen koulutuksensa jäi vähäiseksi. Hän oli kuitenkin monella tavalla lahjakas ja pääsi oppipojaksi seteleiden painolevyjen kaiverrustyöhön.
Kirurgi Mikko Tuulirannan kirjauutuus haastaa valtavirran teologiset ja tieteelliset näkemykset varhaisesta ihmiskunnan historiasta ja Vanhan testamentin alkuperästä.
Monien museoissa esillä olevien muinaisten esineiden joukossa on pieniä sylinterimäisiä esineitä, joita lävistää keskiakselin suuntainen pieni reikä. Sylinterin ulkokehälle on kaiverrettu erinäisiä kuvia. Kun niitä pyöritetään märän, muotoutuvan saven päällä, ne jättävät painauman samalla tavalla kuin rullattavat leimasimet jättävät mustejäljen paperille.
Ihmiset haastavat Raamattuun uskovat luomisopin kannattajat usein sellaisilla lausumilla kuin: ”Jumala olisi voinut käyttää luomiseen miljardeja vuosia, joten miksi tehdä niin suuri numero maailman iästä?”
Usein oletetaan, että orjuus sisällissotaa1 edeltäneessä USA:ssa johtui valko- ja tummaihoisten keskinäisestä rasismista. Todellisuus oli täysin päinvastainen – orjuus pahensi rasismia.
Kristinuskon vastustajat sanovat usein jotakin tämän kaltaista: ”Te kristityt väitätte, että Raamattu on pyhä, mutta muiden uskontojen pyhät kirjat eivät ole!
Harva väittää vastaan, kun sanotaan, että 1900-luvun tunnetuin tieteilijä oli Albert Einstein (1879–1955).
Monet kristityt, jotka eivät usko raamatulliseen (”nuoren maan”) luomiseen väittävät, että se haittaa evankeliumin kertomista ateisteille. Siten heidän mukaansa tulisi välttää sellaisia mielipiteitä jakavia aiheita kuin luomiskertomusta ja ”julistaa vain evankeliumia”.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa luomisjärjestys näyttäisi eroavan ensimmäisen luvun järjestyksestä siinä, että eläimet luodaan (2:19) Aadamin (2:7) jälkeen. Eikö Raamattu ole tässä itsensä kanssa ristiriidassa?
Suurimman osan kirkon historian ajasta niin juutalaiset kuin kristitytkin oppineet ovat ymmärtäneet, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa puhutaan kirjaimellisista luomispäivistä.
Ennen taivaaseen nousemistaan Herra Jeesus Kristus ei esittänyt toivetta tai suositusta vaan antoi lähetyskäskyn (Matt. 28:18–20).
