Ajoitusmenetelmt

Perinnöllinen muuntelu (8)

Vastaukset, joissa käsitellään perusryhmätason alapuolella tapahtuvia muutoksia käsitteleviä kysymyksiä

ANTIBIOOTTIEN keksiminen oli eräs lääketieteen tärkeimmistä edistysaskelista. Se on parantanut merkittävästi ihmiskunnan terveyttä. Ihmisiä tappaneet bakteeritulehdukset, kuten tuberkuloosi ja haavojen tulehdukset, on nyt mahdollista hoitaa, ja tämä on pelastanut miljoonia ihmishenkiä.

Antibioottien tultua käyttöön 1930-luvulla, vuosittaiset kuolemantapaukset esimerkiksi USA:ssa vähenivät käyttöä seuranneiden noin 15 vuoden aikana 220 kuolemalla sataatuhatta ihmistä kohti. Kaikki muut lääketieteelliset teknologiat vähensivät seuraavien 45 vuoden aikana vuosittaisia kuolemia yhteensä vain noin 20 kuolemalla sataatuhatta ihmistä kohti.1

Vastustuskyky antibiooteille uhkaa kuitenkin tätä suotuisaa kehitystä. Monille tai kaikille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat tulehdukset lisääntyvät maailmanlaajuisesti. Lisäksi yhä harvemmat lääkeyritykset kehittävät uusia antibiootteja. Vuonna 1990 antibiootteja kehittäviä lääkeyrityksiä oli vielä 18, mutta vuonna 2011 alalla toimi enää neljä yritystä.2 Tämä johtuu siitä, että vastustuskyky uudelle antibiootille tulee nopeasti esiin sen markkinoille tulon jälkeen, ja uusien antibioottien kehittäminen on hyvin kallista. Kun vuonna 2015 ilmoitettiin uuden antibioottien ryhmän keksimisestä, tämä tapahtui ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1987.3

Koulujen ja yliopistojen biologian oppikirjat väittävät yleensä, että vastustuskyky antibiooteille olisi esimerkki ”toimivasta evoluutiosta” ja tämä todistaisi, että mikrobit voisivat muuttua mikrobiologeiksi miljardien vuosien kuluessa. Ilmiön taustalla olevien biokemiallisten mekanismien tutkiminen osoittaa kuitenkin, että vastustuskyvyn ilmaantuminen ei tue väitetyn kaltaisia suuren mittaluokan evoluutiomuutoksia. Havaitut muutokset tukevat luomisopin mukaista näkemystä eliömaailmasta, missä tapahtuvat luonnolliset muutokset ovat rajallisia, eivätkä voi johtaa eliöiden muuttumiseen yhdestä luodusta lajityypistä toiseksi.

Populaatiogenetiikan ydin perustuu Fisherin luonnonvalinnan perusteoreemaan (fundamental theorem of natural selection, Fisher´s Theorem), jonka hän esitti The Genetical Theory of Evolution-nimisessä julkaisussaan vuonna 1930. Sen mukaan tietyn populaation, jonka sisällä esiintyy geneettistä muuntelua (eli Mendelin alleeleja), keskimääräinen kelpoisuus kasvaa. Eikä ainoastaan kelpoisuus, vaan myös kelpoisuuden tahti kasvaa sitä nopeammin, mitä suurempaa populaation muuntelu on (eli mitä enemmän siinä on erilaisia alleeleja). Ja näin asianlaita onkin. Palaan tähän pikapuoliin.

Vuoteen 1935 mennessä Fisher oli mielestään todistanut teoreemansa matemaattisesti ja loi sen perustalle tilastotieteellisen mallin, jonka mukaan kelpoisuuden kasvu on yhtä suuri kuin mitä on populaation geneettinen muuntelu, varianssi (erilaisten alleelien määrä). Ja mutaatiot – totta kai, nyt kun ne oli löydetty – oli nimetty geneettisen muuntelun lähteeksi. Mutta: Fisher ei sisällyttänytkään mutaatioita matemaattisiin yhtälöihinsä! Hän ainoastaan oletti – tai piti itsestään selvänä, että jatkuva uusien mutaatioiden virta joka tapauksessa synnyttää uutta varianssia, joka kasvattaa kelpoisuutta tasaisesti! Tämä oli täysin perusteeton ja väärä oletus. – Mutta siitä tuli modernin synteesin perusta.

YLE uutisoi 26.11. sivuillaan Galapagossaarille syntyneestä uudesta lintulajista evoluution jättipottina.1 YLE:n juttu perustuu BBC:n uutiseen2, joka edelleen pohjautuu Science-julkaisun artikkeliin.3

Todellisuudessa tämä evoluution riemuvoittona rummutettu uutinen on vahva todiste Raamatullisen luomisen puolesta.

Ihmisen evoluution” todisteina käytettyjen ”apinaihmisten” fossiileista on esitetty useita, täysin vastakkaisiakin, tulkintoja. Näitä ”hominideja” pidetään esi-isinämme, välimuotoina apinoiden ja ihmisten väitetyn yhteisen esi-isän ja meidän välillä.1 Aina kun viimeisimpiä ”löytöjä” markkinoidaan, ihmetellään, kuinka kukaan enää voi epäillä polveutumistamme apinankaltaisista esi-isistä. Loppujen lopuksi, eikö jokainen uusi löytö olekin uusi linkki evoluution ketjussa?

”Kokonaiskuva” on kuitenkin täysin toisenlainen ja sopusoinnussa raamatullisen kreationismin kanssa. Monien vuosikymmenten aikana tehdyistä löydöistä on rakentunut johdonmukainen tulkinta, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.2

Tässä artikkelissa esitellään kreationismin mukainen malli eliöissä tapahtuvasta muutoksesta. Esitämme, että se vastaa paremmin havaintoja kuin kilpailevat teoriat.

Informaatiota lisäävistä mutaatioista ei ole havaintoja, mutta sen sijaan tunnetaan paljon informaatiota tuhoavia mutaatioita, jotka tuottavat samalla valintaedun.

Koska geneettisen informaation trendi on laskeva, ajassa taaksepäin kuljettaessa se on tietysti nouseva, eli virheiden määrä on vähenevä.

Rappeutumisteoria on mielestäni mielenkiintoinen, koska sehän periaatteessa jonkintasoista evoluutiota. Toki tässä tapauksessa, lajiutuminen olisi tapahtunut vedenpaisumuksen jälkeen, mutta joka tapauksessa käytätte samaa perusideaa, kun evoluutiossakin. Eikö vain?

Tässä on kyseessä termin "evoluutio" epäselvästä määrittelystä. Perinnöllisen muuntelun perusidea on kyllä sama.

Tästä päästään varsinaiseen kysymykseeni, eli onko evoluutio ja Jumala pakko erottaa toisistaan? Olen aina ollut Raamatun kirjaimellista tulkintaa vastaan, se on ihmisten kirjoittama, ja sen kirjoitusaikana tiede oli vielä kovin kehittymätöntä. 

Evoluutioteorian ja kristinuskon suhdetta käsitellään esimerkiksi artikkelissamme Evoluution kumoaminen 2. Luku 2: Väitös: Evoluutio on yhteensopiva Kristinuskon kanssa. Raamattu on ihmisten kirjoittama, mutta Jumalan siten inspiroima, ettei kirjoittajan rajallinen ymmärrys estä ilmoittamasta totuutta.

Miten eri ihmisrodut ovat "syntyneet"? Ja missä vaiheessa vedenpaisumuksen jälkeen?

Kiitos kysymyksestäsi,

Raamatun kertomuksen mukaan kaikki nykypäivän ihmiset ovat Nooan ja hänen perheensä jälkeläisiä. Ja luonnollisesti Nooa perheineen oli puolestaan ensimmäisen miehen Adamin ja ensimmäisen naisen Evan jälkeläisiä.

Maapallon väestö koostuu nykyisellään useista niin kutsutuista "roduista". Eri "roduilla" on usein omat tunnusomaiset ominaispiirteensä joista yksi selkeimmistä on ihonväri.

Joidenkin henkilöiden mielestä nämä näennäisesti mittavatkin erot eri "rotujen" ominaispiirteiden välillä herättävät kysymyksiä Raamatun kuvauksen luotettavuudesta koskien nykyisten eri "rotujen" periytymisestä Nooasta perheineen. Syynä tähän näkemykseen on se, että monien on vaikea kuvitella kuinka tietyiltä ominaispiirteiltään näennäisesti niin merkittävästi eroavat "rodut" voisivat olla lähtöisin vain muutamasta tulvasta selviytyneestä ihmisestä.

Heidän näkemyksenään on, että sen kaltaiset ulkoisesti merkittäviltä vaikuttavat eroavaisuudet voisivat olla seurausta vain toisistaan erillään olleiden populaatioiden kymmeniä tuhansia vuosia kestäneestä kehityksestä käsin. Biologiset todisteen eivät kuitenkaan edellytä tällaista näkökantaa.

Tas Walker

Epäselvä kielenkäyttö johtaa epäselvään ajatteluun.

1. Evoluutiota? KYLLÄ ja EI

Havaitsemme elävissä eliöissä muuntelua, mutaatioita ja luonnonvalintaa. Evolutionistit kutsuvat tätä ”evoluutioksi” ja siksi he väittävät evoluution olevan totta. Näemme kuinka ympäristö vaikuttaa eri eläinten hengissä säilymiseen. Näiden prosessien seurauksena näemme jopa uusien lajien [engl. species, kyse on siis biologian lajimääritelmistä, ei Raamatun luoduista lajeista] syntymistä.

Nämä ilmiöt ovat tieteellisesti havaittuja ja dokumentoituja. Kreationistit ovat samaa mieltä kaikista näistä havainnoista. Itse asiassa tämän kaltaiset muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti. Lajiutumista voi tapahtua muutamien sukupolvien aikana.1 Mutta koirat pysyvät koirina, sammakot sammakoina ja hevoset hevosina. Emme näe kalojen muuttuvan sammakoiksi tai liskojen linnuiksi.