Luominen artikkeliarkisto

Gavin Cox

Amerikan kultaryntäyksen ajoilta on jäänyt elämään sanonta, jonka piirroshahmo Viiksi-Vallu teki kuuluisaksi: ”Siellä on kultaa kukkuloilla!” (engl. There’s gold in them thar hills!) Aivan niin, mutta miten, milloin ja kuinka nopeasti kulta joutui sinne? Tutkimukset ovat viime vuosikymmeninä yhä useammin viitanneet siihen, että termi ”kultaryntäys” koskee yhtä paljon kultaesiintymien nopeaa muodostumista kuin aarteenetsijöitä, jotka kiirehtivät varaamaan valtauksia.¹ Todisteista voidaan päätellä, että ”miljoonien vuosien” sijasta vedenpaisumus oli vastuussa joidenkin rikkaimpien tunnettujen kultasuonien muodostumisesta.²

Raamatussa kulta mainitaan ensimmäisen kerran 1. Moos. 2:11–12:ssa puhuttaessa Havilan maasta. Kullan sanotaan olleen ”hyvää”, ja se oli osa erittäin hyvää luomakuntaa ennen syntiinlankeemusta (1. Moos. 1:31). Vedenpaisumus hautasi 1 656 vuotta myöhemmin vanhan luomakunnan mukaan lukien kaiken kullan. Koska monet kultaesiintymät löydetään vedenpaisumuksen aiheuttamista kerrostumista, esiintymät ovat todennäköisesti muodostuneet vedenpaisumuksen aikana siihen liittyneissä monimutkaisissa geologisissa prosesseissa. Siksi nämä vedenpaisumuksen kultaesiintymät eivät ole samaa kultaa kuin 1. Moos. 2:ssa mainittu vedenpaisumusta edeltänyt kulta.

Kultaa löydetään erilaisina esiintyminä, usein hyvin pieninä pitoisuuksina. Joskus sitä kuitenkin esiintyy paksuina, korkealaatuisina ja pieniä halkeamia täyttävinä muodostelmina. Niitä kutsutaan ”bonanza-suoniksi”, ja ne ovat arvostettuja kullankaivajien keskuudessa, jotka haaveilevat löytävänsä niitä. Sellaisten kultasuonten on pitkään uskottu muodostuneen hydrotermisistä nesteistä (syvältä maan alta tuleva kuuma vesi) saostuneista hitaasti kerääntyneistä kultahiukkasista. Tämä ajatus on kuitenkin viime aikoina haastettu. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä [Kansallisen tiedeakatemian julkaisu, suom. huom.] vuonna 2021 julkaistu tutkimus tarjoaa uusia todisteita kullan nopealle muodostumiselle.

Tutkimus keskittyy korkeapitoisiin kultaesiintymiin Brucejack-kaivoksella, joka sijaitsee Kanadan Brittiläisen Kolumbian luoteisosassa noin kilometrin verran maan alla.³ Nyt on tunnustettu, että Brucejack-kaivoksen bonanza-suonien kultapitoisuus on yksinkertaisesti liian korkea, jotta se voitaisiin selittää hydrotermisten nesteiden kuljettamalla kullalla, joka saostuu liuoksesta pitkien aikajaksojen aikana. Hydrotermiset nesteet voivat sisältää vain 10–30 miljardisosaa liuennutta kultaa, kun taas Brucejack-kaivoksen suonissa on vähintään 5 miljoonasosaa kultaa ja pienissä suonissa joskus jopa 50 % puhdasta kultaa painon mukaan. Tutkijat ovat määritelleet, että näillä pitoisuuksilla sekä geomekaanisista syistä näiden arvometallin suonien kertymiseen olisi kulunut epärealistisen pitkä aika:

”Sellaisten bonanza-suonien muodostuminen malminesteiden kullan tai elektrumin⁴ suoralla saostumisella vaatii sitä, että yksittäiset halkeamakohdat pysyvät avoinna kohtuuttoman pitkiä ajanjaksoja (>>50 000 vuotta, mikä ylittää monen porfyyri-epitermisen⁵ kerrostuman kokonais­elinajan ja ylittää merkittävästi arviolta noin 1 400 vuoden ajan, joka vaaditaan metrin levyisen suonen sinetöimiseen, jonka pitoisuus on 20 g/t Au [kultaa grammoina tonnia kohden] aktiivisessa geotermisessä järjestelmässä) tai että nestevirtaus on poikkeuksellisen suuri.”⁶

Uusi tutkimus on osoittanut, että kulta kulkeutuu hydrotermisissä nesteissä kolloidina sen sijaan, että se liukenisi niihin, kuten aiemmin ajateltiin. Eräs tunnettu kolloidi on maito, jossa on rasvapallosia suspensiossa [heterogeeninen seos]. Kun maito juoksettuu, palloset tarttuvat toisiinsa suuremmiksi kasautumiksi. Sama tapahtuu kultahiukkasille, jotka leijuvat hydrotermisten nesteiden seassa. Todisteita siitä nähdään tutkijoiden julkaisemista trans­missioelektronimikroskoopin (TEM) valokuvista. Niistä voidaan päätellä, että bonanza-kullan muodostumisen aikana pienet kultahiukkaset tarttuivat toisiinsa, putosivat sitten nopeasti pois suspensiosta ja kerrostuivat muiden mineraalien kanssa suoniksi. Tätä prosessia kutsutaan flokkulaatioksi [hiutaloitumiseksi], ja se on hyvin nopea.

Kulta vedenpaisumuksessa

Lisäksi tutkimusartikkeli selittää, miten syvyydessä oleva merivesi on olennainen ainesosa kullan flokkulaatiossa. Sen aikaansaamat kemialliset reaktiot tarjoavat ”Midaan kosketuksen”⁷ eli otolliset olosuhteet kullan muodostumiselle. Tutkimusartikkelissa todetaan:

”Kohtalaisen emäksisen meriveden (pH 7,5–8,5) sekoittuminen hydrotermisen nesteen kanssa, joka on hapanta tai lähes neutraalia, suosii kationisten [positiivisesti varautuneet ionit] flokkulanttien saostumista pH-arvon kasvamisen vuoksi mutta myös lisää kationisia flokkulantteja (esim. positiivisesti varautunutta natriumia, Na⁺) ja kiihdyttää jäähtymistä, joka puolestaan edistää flokkulaatiota.”⁵

Toisin sanoen tutkimusartikkeli tunnustaa, että Brucejack-kaivoksessa oli oikeanlaiset kemialliset olosuhteet meriveden sekoittumisen, kiehumisen ja syvien maan alaisten kolloidisten virtausten paineen alenemisen ansiosta. Toisaalta artikkeli toteaa:

”– – suurin osa flokkulaatiosta johtui meriveden sekoittumisesta – –”⁵

Todisteet viittaavat siihen, että merivesi tuli sykäyksittäin (purkautui heidän mallissaan yläpuolisesta muinaisesta merestä, missä kerrostuma silloin lepäsi) ja sekoittui kolloidiseen kultaan, joka leijui hydrotermisissä nesteissä:

”Seismiset purkaukset, jotka olivat seurausta maanjäristyksiin liittyvästä jaksottaisesta kallion halkeilusta, – – muuttivat halkeamat asteittain hyperrikkaiksi kultasuoniksi ja olivat siten viimeinen ja kriittinen tekijä bonanza-kultamalmin muodostumisessa Brucejackiin.”⁵

On helppo nähdä tämän kaiken tapahtuneen vedenpaisumuksen yhteydessä, jossa oli mukana merivettä, melkoisesti maankuoren liikettä (Ps. 104:8) ja välttämättä valtavat määrät kuumuutta tuottavaa tulivuoritoimintaa. Asian ydin on tietenkin se, että uuden tutkimuksen esittelemästä todistusaineistosta päätellen kulta tuli nopeasti. Tämä liittyy kasvavaan listaan geologisia prosesseja, joiden on ennen ajateltu kestävän hyvin pitkän ajan, mutta näin ei ajatella enää. Kolloidinen suspensio ja meriveden kemia ovat selittäneet myös, kuinka juovikkaat rautamuodostumat syntyivät nopeasti. Ennen niiden uskottiin muodostuneen miljoonien vuosien aikana – mutta nyt tämä aika on lyhentynyt päiviin tai tunteihin!⁸

Tutkijat odottavat lisätutkimusten ympäri maailmaa osoittavan, että heidän uudet löydöksensä, jotka koskevat Brucejack-kaivosta, ovat kullan muodostumisen normaalitapaus – eli se oli nopeaa. Näyttää siltä, että mitä bonanza-kultaan tulee, niin ”kaikki mikä kiiltää” ei olekaan niin muinaista kuin vanhan Maan geologit uskovat.

Uskokaa Raamattuun – ja etsikää kultaa!

Johtava tutkija Duncan McLeish (maaperätieteiden tohtoriopiskelija Montrealin McGill-yliopistosta) sanoi:

”Olemme ensimmäiset ihmiset, joiden saama kuva käytännössä todistaa, että – – [kulta]na­no­hiuk­ka­si­a – – kolloideja, on olemassa [geotermisissä järjestelmissä] – – Tämä on ollut pitkäaikainen ongelma, joka on ollut merkittävä kysymys talousgeologeille – – Jos et käsitä, miten suonet muodostuvat, mahdollisuutesi etsiä niitä hyvin ja tehokkaasti sekä löytää ja kaivaa niitä ovat rajoittuneet – –”⁹

Kullan löytäminen ei vaadi uskoa miljooniin vuosiin. Itse asiassa evolutiivinen maailmankuva voi haitata ”kultasuoneen iskemistä”. Brucejack-kaivoksesta saadut uudet todisteet tukevat Raamattua ja saattavat auttaa löytämään lisää kultaa ympäri maailmaa.

Johtopäätös

Tämä uusi tutkimus osoittaa, miten aikaisemmat teoriat kullan muodostumisesta eivät osu oikeaan, kun ne on rakennettu hitaan ja asteittaisen muodostumisen periaatteelle. Sen sijaan todisteet sopivat yhteen niiden olosuhteiden kanssa, jotka vallitsivat vedenpaisumuksessa – kuumat kolloidiliuokset, jotka sekoittuivat syvällä meriveteen – ja niiden ansiosta kulta kerrostui nopeasti. Evoluutioajattelu tuottaa ”katinkultaa” – mutta Raamattu tarjoaa ”kultaisen mahdollisuuden” löytää todellisia, ikuisia rikkauksia (Matt. 6:20–21).

GAVIN COX DI (kaivostekniikka), TM (Raamatun tutkimus), FM (egyptologia)Gavin Cox on kaivostekniikkaan pätevöityneenä työskennellyt öljyn ja maakaasun etsintäprojekteissa 14 maassa. Hänellä on maisterintutkinnot sekä raamatuntutkimuksessa että egyptologiassa. Vuodesta 2018 lähtien hän on toiminut Creation Ministries Internationalin Euroopan toimiston täysipäiväisenä puhujana.