torstaina, 20. joulukuuta 2018, klo 13.10

Suomalaisen evoluutiotieteen farsseja

Pekka Reinikainen

Kun valetta ryhdytään osoittamaan todeksi tieteen arvovallalla, tuloksena on farssi

Wikipedian mukaan farssi on komedia, jonka viihdyttävyys perustuu väärinkäsityksiin, yhteensattumiin, absurdeihin tilanteisiin, verbaaliin huumoriin ja nopeaan, loppua kohden kiihtyvään juoneen. Kirurgi Mikko Tuuliranta on analysoinut useita evoluutiotieteen farsseja. Hän on muun muassa leikellyt tyylikkäästi palasiksi lukion biologian evoluutio-opetuksen kirjassaan BIOS-1 - Evoluutio-osion analyysi BIOS-1 on välttämätön eloonjäämispakkaus kaikille lukion biologian pakolliselle evoluutio-aivopesulle altistuville. Tuuliranta on myös arvioinut tuoreen teoksen Evoluutio – Miten lajit kehittyvät? (Juha Valste, SKS, 2018). Seuraava teksti on Tuulirannan arvio kirjasta:

Juha Valste on biologi ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut ihmisen evoluutioon, josta hän on kirjoittanut kolme kirjaa. Syksyllä 2018 häneltä kuitenkin ilmestyi evoluution koko kenttää käsittelevä yleisluontoinen kirja Evoluutio – Miten lajit kehittyvät? (238 sivua).

Tänään evoluutioon kuuluu hyvin paljon muutakin kuin Darwinin havainto lajien muuntelusta. Nykyistä evoluutiokäsitystä voitaisiin kutsua ”totaalidarvinismiksi”. Se väittää antavansa ”järkiperäisen ja johdonmukaisen selityksen” maailmankaikkeuden ja aurinkokunnan synnystä, elämän ja ihmisen synnystä ja kehityshistoriasta, hänen vaistojensa, moraalinsa, kulttuurinsa ja yhteiskuntiensa kehityksestä.

Niinpä, jos yksittäinen henkilö kirjoittaa kirjan, jolla maallikko koetetaan saada vakuuttuneeksi totaalidarvinismin todellisuudesta, hän ei kirjoita asiantuntijana; evoluutioissa ei ole asiantuntijoita: Evoluutio ei ole itsenäinen ja tunnustettu tieteenala; et voi suorittaa yliopistollisia arvosanoja pääaineena evoluutio. – Kuitenkin, jos viitsii nähdä vaivaa, voi oppia tietämään, mitä evolutionistit eivät tiedä, vaikka väittävät tietävänsä.

Totaalidarvinismin popularisoinnissa ongelma on, että kun asiat yksinkertaistetaan (ja yksipuolistetaan) riittävän pitkälle, ne eivät enää ole tosiasioita. Popularisoinnissa virhemarginaalit jätetään pois ja usein myös kaikki varaukset, kuten ”tämä hypoteesi perustuu sille ja sille olettamukselle, ja ennen kuin nämä kysymykset on selvitetty, emme voi olla varmoja…”.

Valsten kuvaama ”totaalinen evoluutio” on ”teoria”, joka ottaa kantaa liian suuriin kysymyksiin. Näin se ei voi olla falsifioitavissa oleva tieteellinen teoria, vaan kuvausta kaukaisen menneisyyden oletetuista, mutta todeksi uskotuista tapahtumista. Teoria väittää vastaavansa kysymyksiin, joihin mikään tieteellinen teoria ei pysty.

Valstea närästää kreationistit (ja keskiajan kirkko), jotka eivät usko kaikkeen siihen, mihin hän itse uskoo. Kirjoittaja vaikuttaa ammentaneen tietojaan mm. 1800-luvun populaarihistoriasta, jonka lempimyytti on ”pimeä keskiaika” ja tiedemiesten noitavainot:

”Erityisesti keskiaikaisessa ja uuden ajan alun Euroopassa ´uutta tietoa´ vierastettiin ja joskus sen esittäjiä suorastaan vainottiin. Ajatukset olivat ristiriidassa vanhojen käsitysten ja erityisesti kirkon esittämän maailmankuvan kanssa” (s.14). ”Maakeskeinen maailmankuva vastasi tavallisten ihmisten havaintoja ja käsitysmaailmaa, minkä lisäksi se perustui Raamattuun ja joidenkin antiikin Kreikan filosofien ajatuksiin. Lujasta ja paikallaan pysyvästä Maasta puhutaan Psalmeissa 93:1, 96:10 ja 104:5... Monista ja arvovaltaisista tukijoistaan huolimatta 1600-luvun huomattava matemaatikko, fyysikko ja astronomi Galileo Galilei törmäsi yhteen katolisen kirkon ja erityisesti jesuiittojen kanssa… Galileosta tehtiin syntipukki, vaikka aurinkokeskeisen mallin planeettojen ja Maan liikkeistä oli esittänyt Nikolaus Kopernikus jo yli vuosisata aikaisemmin” (s.16).

Tällaisten yksinkertaistettujen ja yksipuolisten tarinoiden vika on siinä, että usein niiden jokainen tarkistettavissa oleva yksityiskohta on virheellinen – kuten tässäkin tapauksessa.

Kirjoittajan tiedot kreationismista ja älykkään suunnittelun ideasta vaikuttavat olevan peräisin viktoriaanisen ajan Englannista, jossa joukko sen ajan luonnonfilosofeja väitti, että kaikki eliöt on luotu muuttumattomiksi ja omiin ekologisiin lokeroihinsa. Tämä käsitys ei ollut ainakaan raamatullinen ja tuskin minkään muunkaan aikansa ismin mukainen. Darwin kumosi sen ja hyvä niin.

”Kehitysajatuksen mukaan lajien muuttumisessa on yleensä nimenomaan kyse sopeutumisesta selviytymään muuttuvassa elinympäristössä. Lajien muuttumattomuus merkitsisi sitä, että jos ympäristössä syystä tai toisesta tapahtuu suuria muutoksia, yksinomaan niissä oloissa elämään sopeutuneet lajit väistämättä tuhoutuisivat” (s.78-9). ”Luomisuskoon liittyy usein evoluution kieltäminen: pyhien kirjoitusten mukaan ihminen ja kaikki muutkin elolliset luotiin suunnilleen samaan aikaan, ja ne ovat säilyneet muuttumattomina tähän päivään saakka. --- Evoluutiobiologi tietää, että luonnonvalinnan vaikutuksesta eliöt sopeutuvat tulemaan toimeen ympäristössään. --- Evoluutioteoria on tieteellinen selitys eliöiden muuttumiselle ajan kuluessa eli evoluutiolle. Muutoksen olemassaolo ei ole teoria vaan tosiasia eli fakta. Käsitettä voisi verrata painovoimaan eli gravitaatioon” (s.173-4).

Tätä tuskin kukaan kiistää. – Paitsi: 1) Jos muutosta tapahtuu, onko minkä tahansa tason muutos mahdollinen (jos aikaa on riittävästi)? Ja 2) ”Evoluutioidean ydin on muutos: kaikki lajit ovat koko ajan muuttumassa” (s.77). Todellako? Valtaosalla fossiileista on elossa olevia lajitovereita, jotka eivät ole muuttuneet lainkaan tai ovat muuttuneet hyvin vähän, vaikka niiden pitäisi olla kymmenien, jopa satojen miljoonien vuosien ikäisiä. Mitä lajeihin tulee, fossiiliston ehkä luonteenomaisin piirre on muuttumattomuus (Gould, Eldredge): Pieniä muutoksia on toki havaittavissa, mutta ainakin jo heimojen väliset kehitysvaiheet puuttuvat tai ovat äärimmäisen harvinaisia – riippuen siitä, miten heimo (lajeista puhumattakaan) määritellään.

Mitä ns. kemialliseen evoluutioon tulee, kirjoittaja elää 1950-lukua (Millerin kokeet):

”Koe oli kuitenkin vakuuttava osoitus siitä, että alkumaapallolla mahdollisesti vallinneissa oloissa syntyi varsin monimutkaisiakin orgaanisia yhdisteitä. Tätä tulosta vahvisti myös energialähteen vaihtaminen: jos kaasutilaan tuotiin energiaa sähköpurkausten sijasta UV-säteilyllä, tämä ei paljoakaan muuttanut orgaanisten aineiden valmistumista” (s.62-3).

Aitotumaisten solujen synnyn suhteen, kirjoittaja elää 1960-lukua:

”Useampi fakta tukee eukaryoottisolujen syntyä endosymbioositeorian esittämällä tavalla… Lisäksi niissä olevien ribosomien rakenne on samanlainen kuin bakteerien ribosomien” (s.64).

Vielä useampi fakta kuitenkin tukee sitä, että sekä kemiallinen evoluutio, että endosymbioositeoria ovat tieteellisen mielikuvituksen tuotetta, ei muuta. Ongelma on kuitenkin siinä, että tällaisen populaaritasoisen kirjan väitteiden kyseenalaistaminen vaatisi ainakin kaksi tai kolme sivua, jotta edes yhden sivun väitteitä voitaisiin ruotia yksityiskohtaisemmin.

Viimeinen luku on omistettu kirjoittajan omalle erikoisalalle: ”Ihmisen evoluutio – oiva esimerkki evoluutiosta”. Hyvää siinä on se, että kuuluisa ihmisen suoraksi kantaäidiksi korotettu Lucy palautetaan apinojen sukuun: ”Maine on yhä tallella, vaikka nykyisin juuri kukaan paleoantropologi ei enää usko afarensiksen olevan ihmisiin johtavassa sukuhaarassa” (s.191). Mitä kirjoittajalla on tarjota tilalle? Käytännössä ei juuri mitään.

Tuuliranta osoittaa arviossaan taitavasti nykyisen "totaalidarvinismin" onttouden

Kaikki ajattelu totuudenjälkeisessä nykylännessä perustuu tähän virheelliseen tulkintaan maailman historiasta ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä "tiedepalstoilla" ja läntisessä rappiokulttuurissa, joka rakentuu sen varaan, että ihmisestä on tehty sukupuoleton eläin ja elämästä pelkkä kosminen sattuma. Muutamia esimerkkejä alla.

TOIKO ASTEROIDI ELÄMÄN?

Säännöllisin väliajoin tiedepalstat ylläpitävät myyttiä itsestään sattumalta syntyvästä elämästä. Tällä kertaa valokeilassa on asteroidi Bennu, jolta löydettiin vettä. Tämä "vesi voi auttaa tutkijoita selvittämään, miten vesi ja elämän ainesosat saapuivat maapallolle, kun se oli hyvin nuori" (HS 13.12). Tämä kertoo jälleen kerran tiedemiesten epätoivosta. Heillä ei ole yhtään vedenpitävää selitystä elämän synnylle, veden olemassaolosta nyt puhumattakaan. Raamatussa todetaan: "Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta (2.Piet.3:5). Aine ei herää henkiin ilman Jumalan sanan antamaa informaatiota. Aineella ei ole älyä. Informaatio tulee aina aineen ulkopuolelta.

KANNABIS ON ALKOHOLIA VAARALLISEMPAA

Nyt se on osoitettu. Olen aikaisemmin kertonut, että kannabiksen laillistamisinto pyyhkii maailmanlaajuisesti Kanadasta Luxemburgiin ja lukiolaispojasta, joka kertoi kuinka hänen biologian opettajansa kehui, että kannabis on keskiolutta suositeltavampi vaihtoehto! Lääkäreiden Duodecim -lehden numerossa (13.12) todetaan, että asia on täsmälleen päinvastoin. Kun 3862:ta 13-vuotiasta montrealilaista nuorta seurattiin 4 vuotta ja mitattiin alkoholin ja kannabiksen käyttöä ja kognitiivisia toimintoja, tulokset olivat erittäin huolestuttavia. Kannabiksella esiintyi viiveellä toksista vaikutusta mm. työmuistiin, muistin palautukseen ja aistipäättelytoimintoihin. Alkoholilla ei ollut vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Tutkijat ovat erityisen huolestuneita vaikutuksen pitkäkestoisuudesta. Vihervasemmistolainen ateistimafia ajaa innolla "mietojen" huumeiden viihdekäytön laillistamista myös Suomessa. Sama henkilögalleria uskoo usein jälleensyntymiseen ja itämaiseen mystiikkaan, kuten mindfulnessiin eli suomeksi sanottuna buddhismiin.

KAHDEN SUKUPUOLEN OLEMASSAOLO PYRITÄÄN KIISTÄMÄÄN

Evoluutiotarinoiden iskijöillä ei ole mitään vedenpitävää selitystä kahden sukupuolen olemassaololle. Se on erittäin kiusallista heidän näkökulmastaan, koska kyseessä on 100% varma luomisen todiste. Jeesus, joka loi kaiken, totesi myös: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'" (Matt.19:4). HS tiedepalstalla (10.12) tarinoidaan, että ihmisen lisääntymismekanismi olisi evoluution tuote: ”Munivista nisäkkäistä on kehittynyt pussieläinten kautta aitonisäkkäitä, sellaisia kuin ihminen. Ensimmäiset nisäkkäät munivat jälkikasvunsa - - pussieläimet synnyttävät jo eläviä poikasia ja raskaus on lyhyt - - aitonisäkkäille kehittyi aivan uusi solutyyppi". Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan Tällainen "tiede" on tietysti pelkkää totaalidarvinistista hölynpölyä. Jo kevyt analyysi paljastaa väitteiden mielettömyyden. Eikö olisi ollut paljon helpompaa ihmisen kannalta jatkaa munimista? Syvemmässä analyysissä on syytä vaatia totaalidarvinisteilta vähennysjakautumisen eli meioosin evoluution selitys. Muistutan myös, että jakautumalla lisääntyminen, bakteerien tavoin, takaa "kuolemattomuuden". Monisoluisten suvullinen lisääntymismekanismi takaa sukupuuttoon ajautumisen. Miksi se olisi kehittynyt?

SETA tervetullut rippikouluihin

Arkkihiippakunnan apupiispa Kaarlo Kalliala toivottaa SETA:n tervetulleeksi rippikouluihin, vaikka monet keski-Porin seurakuntalaiset vastustavat ajatusta. Tämä osoittaa kirkon rappion syvyyttä. Raamatusta viis veisataan, tärkeintä on nykyiseen totaalidarvinistiseen maailmaan mukautuminen. Tässä toteutuu, silmiemme edessä 1. Johanneksen kirjeen teksti: "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme"

Pekka Reinikaisen kaksiosainen komedia kehitysopista

Pekka Reinikainen - "Eläimet opettavat" - Helsinki 18.12.2018



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.