perjantaina, 20. tammikuuta 2023, klo 7.21

Miksi elämän lanka ei mene solmuun?

Pekka Reinikainen

Jokaisessa solussasi on valtava lankakerä molekyyleistä rakennettua helminauhaa. Tässä tuplanauhassa on 2 x 3 500 miljoonaa molekyylihelmeä, joihin on varastoitu rakennuspiirustuksesi ja käyttöohjeesi. Tietoa tarvitaan joka hetki, ja sitä kopioidaan tästä vetoketjua muistuttavasta DNA:n kaksoisnauhasta. Tätä varten vetoketjua on avattava. Tästä videosta voit katsoa kuinka se tapahtuu: Untangler of Knots: The Amazing Topoisomerase Molecular Machine 

Sähköisesti varautunut nauha menee sykkyrälle

Olet varmasti taistellut sykkyrälle menevien sähköjohtojen kanssa, mutta molekyyliketjut ovat suurempi haaste, koska ne ovat varsin hauraita ja pinnaltaan sähköisesti varautuneita. Elämä menisi välittömästi solmuun, ellei ongelmaa olisi ratkaistu topoisomeraasi -nimisellä molekyylikoneella. Kyseessä on entsyymi, joka estää DNA:n kaksoiskierteen avaamisesta syntyvän, sykkyrälle vievän jännitteen syntymistä. Sykkyrälle vievä jännitehän johtoon syntyy heti, kun kieputat lassoksi pitkää sähköjohtoa.

Ilman topoisomeraasia ei ole elämää

Aikaisemmissa kirjoituksissani olen kertonut, kuinka soluihin on täytynyt tehdasasentaa monimutkainen kopiointivirheiden korjausjärjestelmä ja aineenvaihduntakoneiden korjaus- ja kierrätysjärjestelmä sekä tehdassalin siivouspalvelu, joita ilman elämä ei jatkuisi kuin ohikiitävän hetken verran. Topoisomeraasi kuuluu tähän samaan "kaikki tai ei mitään" -joukkoon, joka täytyy olla soluissa tehdasasennuksena, sillä ilman sitä emme pääsisi elämän taipaleella edes lähtötelineistä irti. Topoisomeraasi on elintärkeä, sillä se estää elämän lankaa uhkaavat umpisolmut ja sykkyrät, jotka tapahtuisivat, kun DNA -vetoketjua avataan ja siitä kopioidaan tietoa lähetti- ja muille tarpeellisille RNA-molekyyleille.

Topoisomeraasi tarttuu molempiin sykkyrälle menneisiin DNA-nauhoihin ja pitää toista paikallaan, mutta samalla katkaisee toisen. Koneessa on kolme porttia ja se vapauttaa niiden avulla kahteen "supersykkyrään" kertyneen jännitteen, joka tappaisi solun. Tapahtuman mekanismi selviää oheisesta animaatiosta. Prosessi on todellisuudessa hyvin paljon monimutkaisempi. 

Ovatko alkusolun sattumanvaraiset mutaatiot

tuottaneet koodin, jonka avulla topoisomeraasit rakennettiin ja ohjelmoitiin toimimaan osaksi järjestelmää, joka tekee solusta kopion? Poimiko luonnonvalinta sattumanvaraisista ehdokkaista tämän järjestelmän? Se ei tietenkään voinut valita paremmin toimivaa solua, jos ei olisi ollut kopioita, joista valita. On ilmeistä, että topoisomeraaseja voi syntyä vain suunnittelun tuloksena. Kyseessä on molekyylikone, joka toimii siksi, että aminohapot, joista se rakentuu ovat täsmälleen tarvittavaan toimintoon sopivat ja rakentavat tarvittavat kolme porttia ja niihin liittyvät, solun polttoainetta, ATP - energiaa, käyttävät rakenteet. Olet tietysti täysin vapaa tekemään omat johtopäätöksesi. Sama mahdollisuus pitäisi suoda myös koululaisille ja opiskelijoille, joille nykyään vain yksi selitys luomakunnan alkuperästä on sallittu.

TRANSLAKI TULOSSA

Mistä on kysymys: Voiko veitsellä luoda miehen ja naisen? 



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.
Lisää samasta kategoriasta « Suola säätää elinkelpoisuuden