19.9.2019 Suomalaiset luurangot kaapeissaan

Lehdistössä on viime viikkoina puhuttu tärkeistä aiheista kuten historian vaietuista luurankoista, ääriajattelun välttämisestä sekä orjuuden ja ihmisnäyttelyjen surkeasta historiasta. Valitettavasti juurisyihin ei kuitenkaan uskalleta kajota.

Evoluutio syntyi jo antiikin aikana (500-600 eKr.) eikä sen tueksi ole löytynyt empiiristä näyttöä. Sen mekanismit eivät toimi eikä tutkijat ole löytäneet näyttöä edes laboratoriossa evoluution oletetuille prosesseille tai tekijöille mittavista resursseista huolimatta. Nykyisin tieteessä valtaa pitävä omaehtoinen naturalismi on ajautunut moniin ristiriitaisuuksiin uskoessaan mm. universumin ilmestymiseen tyhjästä, elämän syntymiseen elottomasta. Ihminenkin on vain kasa materiaa ja seuraukset ovat sen mukaisia. Informaation, älykkyyden sekä ihmisen ja tietoisuuden alkuperästä ei ole kestävää selitystä. Evoluutio ei kestä luonnontieteellistä tarkastelua eikä sen perustalta voi perustella edes tieteen luotettavuutta puhumattakaan moraalin ja arvojen olemassaoloa. Tieteen edetessä varsinkin informaatiotieteet ovat nostaneet vakavia kysymyksiä kaiken alkuperästä sekä elämän synnyn perustana olevan moniulotteisen abstraktin informaation alkuperästä ja roolista.

Teologian ylioppilas Darwin oli aikansa ajattelija vajavaisine tietoineen, joka rakensi näkemyksensä jo olemassa olleiden oletusten varaan. Ei olekaan ihme, että evoluution ja darvinismin tueksi on kehitelty tiedeväärennöksiä ja perusteettomia spekulatiivisia oletuksia, kuten mm. eläintieteen professori Ernst Haeckelin keksityt Monera -solut ja sikiöväärennökset (rekapitulaatio-oppi), joka levisi myyttinä suomalaiseenkin koulumaailmaan sekä englantilaisen tiedeyhteisön luoma Piltdown -tekele puuttuvaksi renkaaksi apinan ja ihmisen välille.

Evoluution ja darvinismin jälkilöylyissä syntyi sosiaalidarvinismi, jonka innoittamana perustettiin rotubiologian tutkimusinstituutti Upsalaan 1921. Sen yhteiskunnallinen vaikutus on ollut todella murheellinen. Rotubiologian tutkimusinstituutin taustavaikuttajina oli myös monia suomalaisia tiedemaailman vaikuttajia mm. Harry Federley, jolla oli yhteyksiä myös saksalaiseen Ernst Haeckeliin. Nietzschen julistettua jumala kuolleeksi hän esitteli ideansa tieteen avulla kehitettävästä yli-ihmisestä. Neuvostoliitossa perustettiin 1920-1930 luvuilla mittavin resurssein toisenlaista rodunjalostusta tutkiva instituutti, joka pyrki apinan ja ihmisen risteytyksenä luomaan uudenlaisen orjarodun. Lysenkolainen evoluutioharha aiheutti puolestaan valtavaa tuhoa monin tavoin. Sosiaalidarvinismista, rotuhygieniasta ja Nietzschen ajattelusta olikin lyhyt askel järkyttävään holokaustiin. Evolutionismi on rapauttanut myös tieto- ja ihmiskäsityksen.

Rotuhygienialait pakottivat monissa maissa vammaiset, etnisesti ja sosiaalisesti epäilyttävät ja jopa taloudellisin syin pakkosterilisaatioon avioliiton ehtona (Suomessa noin 7500 ja Ruotsissa noin 66000). Vaikka laki kumottiin Suomessakin vuosia sitten, näyttää sosiaalidarvinistinen ajattelu jatkuvan sikiöseulontojen kautta vammaisten ja sairaiden abortointina heidän oikeuksistaan välittämättä. Suomessakin on noussut puheenaiheeksi valtion velvollisuus anteeksipyyntöön asianosaisille ja heidän omaisilleen. Tosiasiassa anteeksipyytäjien joukkoon olisi lisättävä myös tieteen edustajat.

Koska tieto ja valta ovat syvästi integroituneita, ovat vallankäyttäjät ja näennäistieteellinen papisto toimineet ajattelun portinvartijoina estäen ja määritellen kulloinkin sopivaa tietoa. Lähtökohdiltaan neutraalia tiedettä ei pystytä määrittelemään eikä tietoakaan voi hyödyntää ilman tulkintaa, joten maailmankatsomuksella on keskeinen rooli.

Tieteestä ei saa muodostua uutta 'uskontoa'. Materialismi ja piilo-ateismi pitää saada pois tietees

tä ja opetuksesta. Avoimen tieteen periaattein tieteellinen tutkimus on saatava läpinäkyväksi käytetyn aineiston ja lähtöoletusten suhteen. Myös opetussuunnitelmiin on lisättävä monitieteistä kriittistä ajattelua, joka kestää monitasoisen kritiikin. Muutoin opetus kriisiytyy kaikkien vaatiessa oikeutetusti maailmankatsomuksensa mukaista opetusta. Kritiikitön evoluution opetus ei myöskään anna menetelmiä tai välineitä sosiaalisen ja henkisen todellisuuden käsittelyyn, jolloin lasten itsensä tunteminen ja -johtaminen jäävät oppimatta. Nuorison pahoinvointikin on lisääntynyt, kun päämäärätön ja epätoivoinen evoluution ei anna tarkoitusta elämälle. Tarvitsemme pluralistista tiede-, tieto- ja ihmiskäsitystä nykyisen epätoivoisen naturalismin sijaan.

Martin Stenberg, FT, VTM