Pekka Reinikainen
Luotiinko solut sekunneissa vai kehittyivätkö ne itsestään lämpimästä lätäköstä vuosimiljoonien aikana? Louis Pasteur todisti laboratoriossa, että elämää ei synny itsestään elottomasta aineesta. Tätä tieteellistä tutkimustulosta ei ole kumottu. Jumala on luonut fysiikan ja kemian lait, jotka estävät itsestään tapahtuvan luomisen ja samalla takaavat Hänelle yksinoikeuden luoda. Luonnossa toimivat perusvuorovaikutukset sallivat hengissä pysymisen, mutta samalla estävät ainetta heräämästä eloon!
Alkeellista elämää ei ole, vaan kyseessä on astrobiologien hellimä myytti. joka on yhtä toimiva kuin alkemistien haave muuttaa lyijy kullaksi. Heiltä kannattaa kysyä, minkälaista alkeellinen elämä olisi! Kaikki eliöt nimittäin toimivat sadoilla entsyymeillä, eräänlaisilla pienoiskoneilla, jotka nopeuttavat solujen aineenvaihduntaa miljoonakertaisesti. Yksinkertaisinkin autonominen solu tarvitsee 300 tällaista ylen harvinaista proteiinientsyymiä ja monilla on myös koentsyymi tämän lisäksi. Tällaisen ihmeen toteutuminen on tietysti myös tilastomatemaattinen mahdottomuus. Oppikirjoissa esitetyt väitteet eläväksi itsestään muuttuvasta aineesta ovat näennäistiedettä. Maailmakuulu kemisti James Tour kertoo englanniksi, miksi näin on ja osoittaa, kuinka helppo hyväuskoisia on huijata: James Tour: The Mystery of the Origin of Life Aiheesta on julkaistu kirjallisuutta myös suomeksi.
Kehittyivätkö kasvit ja eläimet alkusolusta sattuman ja luonnonvalinnan avulla?
Sattumanvaraiset mutaatiot eivät ohjelmoi myyttiseen alkusoluun miljoonia käyttöjärjestelmiä edes luonnonvalinnan avulla, sillä olemassa olevat bio-ohjelmat rappeutuisivat kopiointivirheiden (mutaatioiden) johdosta nopeammin kuin uusia ehtisi syntyä. Miljoonasta mutaatiosta monet vaikuttavat näennäisesti neutraaleilta, osa tappaa, mutta voisiko edes yksi olla ”hyödyllinen”, tietyillä reunaehdoilla. Normaali ihminen ymmärtää helposti vastauksen, jos hänelle kerrotaan, että yksi muutos tietokannassa voi vaikuttaa satoihin tuotteisiin ja toimintoihin, tietokannan lukusuunnasta ja lukukohdasta riippuen. Uusdarvinismilla ei ole uskottavaa mekanismia, vaan sen ”mekanismi” -sattumamutaatiot- tärvelee tiedostot.
Mistä tuli kaksi sukupuolta – oliko kyseessä bakteerien päähänpisto?
Mikrobeilla ei ole mitään mielenkiintoa muuttaa lisääntymistään tehottomaksi, ja niillä on myös monia keinoja muunnella perimäänsä monisoluisia ketterämmin. Kolibakteerien pangenomissa esimerkiksi geenejä on lähes saman verran kuin ihmisellä! Jos solun jakautumisen alkuperä on ratkaisematon ongelma, suvullisessa lisääntymisessä tarvittavan vähennysjakautumisen alkuperä on tätäkin suurempi ongelma.
Mistä ihmiseen tuli itsetietoisuus – vai onko se pelkkää molekyylien törmäilyä pääkopassa?
Kukaan ei tiedä mitä ihmisen itsetietoisuus on. Sitä ei voida paikallistaa mihinkään aivojen rakenteeseen. Ihmisen aivoissa on miljoona miljardia synapsia, jotka ovat eräänlaisia mikroprosessoreja. Niitä on yhden ihmisen aivoissa enemmän kuin kaikissa maailman tietokoneissa yhteensä. Kehittyikö tämä supertietokone esi-isiimme kahdessa miljoonassa vuodessa, kun ihminen oppi kypsentämään lihaa, kuten uusdarvinistit väittävät? Simpanssin aivot ovat 350 gramman luokkaa, ihmisen 1 350 grammaa. Simpanssi ei myöskään ole 99 prosenttia ihminen, vaan DNA:n ero on todellisuudessa noin 15 prosentin luokkaa, ja proteiinit eroavat toisistaan 80-prosenttisesti, mikä kumoaa lopullisesti väitteen ”yhteisestä esi-isästä kuusi miljoonaa vuotta sitten”!
Viimeinen naula evoluution arkkuun on monikerroksisen epigeneettisen informaation olemassaolo
Siitä on lisätietoja Tomi Aallon kirjassa Epigeneettinen informaatio ja kadonnut evoluutio
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.
