Kuuhulluus

Kuvan yläosassa kuun pintaa, alaosassa pilveä. Kuva ©: iStockphoto.com/parameter, iStockphoto.com/TommL
Don Batten

Kuinka vanha kuu on? Sen ikäähän ei voida ”mitata”. Tavallinen oletus iästä on uniformitarianismin mukainen eli ”nykyhetki on avain menneisyyteen” (Raamatun epäilijöiden näkemys 2. Pietarin kirjeen jakeessa 3:4b). Tällä perusteella kuun iän väitetään olevan noin 4,5 miljardia vuotta.

Alla esitetään neljä uniformitariaanista ”mittaria”, jotka kuitenkin paljastavat ”miljardien vuosien” tulkintojen ristiriidat.

Kuun etääntyminen maasta

Vuorovesivoimat saavat kuun etääntymään maasta neljä senttimetriä vuodessa. Menneisyydessä etääntymisnopeus olisi ollut suurempi, kun kuu ja maa olivat lähempänä toisiaan. Kuu ei olisi koskaan voinut olla 18 400 kilometriä lähempänä maata. Tämä etäisyys tunnetaan nimellä Rochen raja, jota lähempänä maan painovoima olisi repinyt kuun. Vaikka kuu olisi aloittanut etääntymisensä maan pinnasta lähtien, nykyisen etäisyyden saavuttaminen olisi kestänyt vain 1,37 miljardia vuotta – joka on ainoastaan neljäsosa kuun väitetystä evolutiivisesta iästä.1 Tietysti, jos kuu on luotu lähelle nykyistä sijaintiaan, tarvetta suunnattoman pitkille ajanjaksoille ei ole.

Kummituskraatterit

Yksi ongelma pitkien ajanjaksojen näkökulmasta ovat Kuun merissä näkyvät kummituskraatterit. Tummina näkyvät meret (yks. mare, mon. maria) ovat muodostuneet massiivisista laavavirroista, jotka todennäköisesti ovat aiheutuneet suurista törmäyksistä.

Laavavirtojen alla, valtavien kraattereiden sisäpuolella voidaan nähdä ”haamuina” pienempiä kraattereita. Tämä tarkoittaa, että pienemmät törmäykset eivät ole voineet tapahtua kauan suurempien jälkeen, koska laavavirta olisi ehtinyt kovettua ennen törmäyksiä. Näin aikaväli kummituskraatterien synnylle on hyvin lyhyt. Tämä merkitsee samalla myös sitä, että muutkin kraattereita täynnä olevat taivaankappaleet aurinkokunnassamme ovat paljon kuviteltua nuorempia.2

Äskettäin muodostuneet jyrkänteet

NASA:n tutkimukset ovat paljastaneet kuun kuoren geologisten liikkeiden aiheuttamia jyrkänteitä. Niiden ajatellaan olevan seurausta kuun kutistumisesta. Näitä jyrkänteitä on joka puolella kuuta ja niiden tuoreus ja kraattereiden puute viittaavat äskettäiseen muodostumiseen. Laattojen liikkeet eivät kuitenkaan olisi voineet tapahtua äskettäin, koska uniformitarianismin mukaan kuu olisi ollut kylmä ja ”kuollut” vähintään kaksi miljardia vuotta.3

Äskettäinen tuliperäinen toiminta

Todisteet äskettäisestä tuliperäisestä toiminnasta kuussa eivät sovi sen oletettuun pitkään ikään, sillä kuun olisi pitänyt kylmetä jo kauan sitten jos se on miljardeja vuosia vanha.4

On syytä huomata, että mikään edellä kuvatuista havainnoista ei kerro kuun todellista ikää. Uniformitarianististen mittaustapojen ristiriitaisuus kuitenkin osoittaa, että yhteenkään niistä ei voi luottaa. ”Nykyisyys on avain menneisyyteen” -väite osoittautuu virheelliseksi!

Ainoa luotettava keino tietää kuun ikä (tai yleensä minkään ikä maailmankaikkeudessa tai maassa) on luotettavan silminnäkijän kertomus, jonkun joka oli paikalla havainnoimassa sen muodostumista. Vain Raamattu ja Luojan itsensä meille välittämä luomiskertomus voi kertoa todellisen iän. Kuu luotiin luomisviikon neljäntenä päivänä ja on vain muutamia päiviä maata nuorempi, eli noin 6 000 vuotta vanha. Todellinen eli Raamatun kertoma menneisyys on avain nykyisyyden ymmärtämiseen!

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. Sarfati, J., Kuu – Valo, joka hallitsee yötä, Luominen  3:26–29. Alkuperäisjulkaisu Creation  20(4):36–39, 1998. creation.com/moon
  2. Walker, T. and Catchpoole, D., Lunar volcanoes rock long-age timeframe, Creation  31(3):18, 2009; creation.com/lunar-volcanoes (katso [englanniksi] laatikko ja sen viitteet).
  3. Watters, T.R., and 10 others, Evidence of Recent Thrust Faulting on the Moon Revealed by the Lunar Reconnaissance Orbiter Camera, Science  329(5994):936–940, 20. elokuuta 2010. Katso myös [englanniksi]: Walker, T., NASA pictures support biblical origin for Moon, creation.com/nasa-shrinking-moon, 2. syyskuuta 2010.
  4. Katso [englanniksi]: DeYoung, D., Transient lunar phenomena: a permanent problem for evolutionary models of Moon formation, J. Creation  17(1):5–6, 2003; myös viite 2. Katso vielä lisää vahvistusta [englanniksi]: Kerr, R., At Long Last, Moon’s Core ‘Seen’; news.sciencemag.org/sciencenow, 6. tammikuuta 2011.

DON BATTEN, Filosofian tohtori
Dr Batten on kasvifysiologian asiantuntija ja tutkija, joka toimii täysipäiväisesti  Creation Ministries Internationalin palveluksessa Brisbanessa Australiassa.

Creation 34(3):28-29, heinäkuu 2012
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Kuva ©: iStockphoto.com/parameter, iStockphoto.com/TommL