Luominen artikkeliarkisto

NEANDERTALILAISTEN ARVELLAAN KÄYTTÄNEEN SULKIA KORISTELUUN

Carl Wieland

Raamatulliset kreationistit ovat aina pitäneet neandertalilaisia yhtenä ihmisryhmänä muiden joukossa. He olivat Aadamin jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumuksen ja Baabelin tornin jälkeisenä aikana, ja heissä ilmenee samanlainen geneettinen ihmisryhmän sisäinen muuntelu kuin mitä nykyäänkin tapahtuu. Niin kutsutuille ”progressiivisen kreationismin” kannattajille,¹ jotka hylkäävät biologisen evoluution, mutta yrittävät yhdistää kirjaimellisen luomiskertomuksen ja näkemyksen pitkistä ajanjaksoista (geologinen ja kosmologinen evoluutio), neandertalinihminen on aina ollut ongelma. Pitkien aikajaksojen ja progressiivisen evoluution kannattajat hyväksyvät ne (radiometriset) ajoitusmenetelmät, jotka osoittavat neandertalinihmisten luut satojen tuhansien vuosien ikäisiksi. Edes äärimmilleen mukautettu eksegeesi [raamatunselitys] ei kuitenkaan voi venyttää 1. Mooseksen kirjan lukujen 5 ja 11 sukuluetteloita näin pitkiksi. Tästä seuraa, että kyseinen koulukunta on pakotettu pitämään (kuten he tekevätkin) neandertalilaisia jonkinlaisina ennen Aadamia eläneinä epäihmismäisinä ja sieluttomina olentoina, huolimatta neandertalilaisten varsin ihmismäisistä piirteistä.

Tuoreet tutkimustulokset neandertalinihmisen DNA:sta, jotka osoittavat ”nykyihmisten” ja neandertalinihmisten risteytyneen, ovat romuttaneet tämän ajatusrakennelman.² Jo tätäkin aiemmin oli kertynyt vastaansanomaton todistusaineisto neandertalilaisten ihmismäisyydestä, mukaan lukien kyky käsitteelliseen ajatteluun. Heidän jäännöksistään on löydetty musiikki-instrumentteja, keittovälineitä, mausteita, taiteelliseen ilmaisuun käytettyjä esineitä, jalokiviä, hautakaiverruksia ja muuta vastaavaa.³ Kertynyt aineisto osoittaa naurettaviksi väitteet, joiden mukaan neandertalilaiset olisivat olleet jonkinlaisia eläinten kaltaisia ihmisten ”prototyyppejä”.

Nyt on lisäksi löydetty todisteita, jotka viittaavat siihen, että nämä ihmiset metsästivät lintuja niiden koristeellisten sulkien takia käyttääkseen niitä sulkapäähineissä Amerikan alkuperäiskansojen tapaan.⁴ Gibraltarin museon paleontologin johtama tutkimusryhmä analysoi noin 1 700 pleistoseenikauden (jääkausi) kaivuupaikan jäännettä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. He havaitsivat, että neandertalinihmisen jäänteiden joukossa oli paljon (enemmän kuin ei-neandertalinihmisten) petolintujen (kotkien jne.) ja varislintujen (korppien tai muiden vastaavien) jäänteitä.

Ihmisillä ei ole tapana syödä tämänkaltaisia lintuja nykyään, ja löydetyissä luissa ei koskaan ollut teurastukseen liittyviä jälkiä. Ainoat leikkausjäljet löytyivät siivistä, missä ei ole paljon lihaa. Tämä viittaa siihen, että neandertalinihmiset metsästivät niitä, ei syödäkseen, vaan käyttääkseen niiden tummia loistavia lenninsulkia koristelutarkoituksiin.

Jo vuonna 2011 tehty löytö Pohjois-Italiassa viittasi tähän, mutta jotkut vähättelivät ja pitivät sitä yksittäistapauksena. Tässä esiin tuodut myöhemmät löydöt ovat peräisin laajoilta alueilta pitkin Euraasiaa.

Sen lisäksi, että nämä löydöt kumoavat tulkinnan esi-ihmisten ”pitkään kestäneestä luomisesta”, ne tekevät tyhjäksi evoluution käsityksen neandertalinihmisistä typeryksinä, joilla olisi ollut pelkät selviytymisen perusvaistot. Eräs tutkija on sanonut osuvasti: ”Pelkkään ympäristön hyödyntämiseen keskittyvä henkilö ei pue ylleen sulkapäähinettä.”

CARL WIELAND, Lääkäri
Dr Wieland on Australian  Creation Ministries International -järjestön entinen toimitusjohtaja Brisbanessa. Hän on myös perustanut  Creation-lehden, jonka suomalainen versio  Luominen-lehti on.