perjantaina, 30. joulukuuta 2022, klo 22.01

Orpogeenit jättivät evoluution vanhempia vaille

Pekka Reinikainen

Ann Gauger kirjoittaa orpogeeneistä Evolution News – sivustolla

Kyseessä ovat geenit, joita on vain tietyllä lajilla tai sen lähisukulaislajeilla. Ne ovat erittäin kiinnostavia, koska ne ovat suuri ongelma uusdarvinistiselle evoluutioteorialle, mutta kertovat älykkäästä suunnittelusta. 

Miksi orpogeenit osoittavat uusdarvinistisen polveutumisen ongelmalliseksi?

Uusdarvinismin mukaan elämä polveutuu yhdestä tai muutamasta esi-isästä – ensimmäisestä solusta, joka olisi kehittynyt itsestään. Tästä seuraisi, että kaikilla eliöillä on yhteistä DNA:ta, joka todistaisi polveutumisen samoista soluista. Ennen nykyisiä, mittavia geenikartoituksia ajateltiin, että eliöillä olisi yhteisiä geenejä, ja että kaikilla olisi joukko geenejä, jotka pitävät perimää toimivana. Tämän lisäksi olisi paljon pienempi määrä lajityypillisiä geenejä. Oletus oli, että suurin osa geeneistä sijoittuisi kautta eliöiden perimän. Miksi näin? – Koska arveltiin, että uusien geenien saaminen on vaikeaa, ja sen jälkeen kun toimiva kokonaisuus oli saatu, se säilytettäisiin jälkipolville. Ajateltiin, että suurin osa geeneistä olisi keksitty jo evoluution alkumetreillä, ja siksi kokoelma olisi säilynyt lähes kaikissa eliöissä.

Milloin kaikki tämä muuttui?

Mittavat geenikartoitukset muuttivat kaiken. Kautta eliökunnan luokittelun – aina simpukoista hyönteisiin asti – havaittiin, että kaikkialla on kullekin ryhmälle ominaisia, ainutkertaisia geenejä. Tämä oli yllätys. Ensin sen arveltiin johtuvan puutteellisesta eliöiden otoksesta. Kartoitustulosten karttuessa - ajateltiin ainutkertaisuuden osoittautuvan vähitellen harhaksi ja havaittuja orpogeenejä löydettäisiin lopulta kaikilta eliöiltä. Toisaalta toivottiin, että orpogeenien ainutkertaisuus olisi selitettävissä geenien siirtymisen avulla tai niiden menettämisestä johtuvaksi.

Selitykset eivät toimi

Mitä enemmän geenejä kartoitetaan, sitä enemmän orpogeenejä löydetään eli kävi täysin päinvastoin! Viimeinen oljenkorsi oli oletus, että orpogeenit olisivat kuitenkin sukua muille geeneille, mutta ne olisivat muuntuneet vaikeasti tunnistettaviksi. Sukulaisuus saattaisi lopulta paljastua orpogeenien koodaamia proteiineja vertailemalla. Myös tämä väite veti vesiperän.

Evoluutioajattelu on valtavan muutoksen edessä

Miten orpogeenien ongelma voitaisiin ratkaista? Evoluutiobiologeille kaikki on "helppoa", koska evoluutio on "totta". He sanovat, että uusia geenejä syntyy helposti proteiineja koodaavien geenien ulkopuolisesta DNA:sta tai satunnaisista, päällekkäisistä DNA-jaksoista. Tämä edellyttää kuitenkin valtavaa muutosta evoluutioajattelussa. Sekään ei auta, sillä evoluutiobiologien väite on yksinkertaisesti väärä.

Uusia geenejä ei saada helposti

Tätä ovat aikaisemmat evoluutiobiologit alleviivanneet. Nobelisti Francois Jacob on kertonut, kuinka uusia geenejä syntyy, kuuluisassa kirjoituksessaan Evolution and Tinkering:

Kun elämä oli käynnistynyt jonkinlaisena itsestään kopioita tuottavana eliönä, evoluution piti edetä olemassa olevien molekyylien muutosten avulla. Uusia toimintoja kehittyi, kun uusia proteiineja ilmaantui. Ne olivat kuitenkin vain edeltäjiensä muunnelmia. Tuhannen DNA:n emäksen jakso määrittää keskivertoproteiinin. Todennäköisyys toiminnallisen proteiinin ilmaantumiselle, aminohappojen sattumanvaraisen ketjuuntumisen avulla, on käytännössä nolla. Muinaiset eliöt olivat jo monimutkaisia kokonaisuuksia, eikä uuden informaation saamisella niihin, DNA:n emäsjärjestyksen muutosten avulla, ollut mitään merkitystä”.

Uusien geenien on oltava peräisin olemassa olevista geeneistä

Niistä voidaan havaita tämä polveutuminen, homologisten ketjujen muodossa, koska toisen vaihtoehdon todennäköisyys ”on käytännössä nolla”. Tästä syystä orpogeenien löytyminen oli valtava yllätys, koska orpogeeneille ei voida osoittaa homologisia jaksoja DNA:ta verrattaessa. Homologinen tarkoittaa samasyntyistä eli samasta lajista peräisin olevaa, muodoltaan tai rakenteeltaan samanlaista.

Evoluutiobiologeille mikään ei kuitenkaan ole ongelma

”Entä sitten”, he sanovat. ”Kyseessä ei ole ongelma. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan – meidän tarvitsee vain vääntää teoria tutkimustuloksiin sopivaksi”. Yksi asia heiltä kuitenkin unohtuu. Tieteellinen tutkimus palvelee ihmiskuntaa siksi, että tutkimustulokset voivat myös osoittaa vallitsevan teorian vääräksi. Darwin oli sitä mieltä, että kaikki näkökulmat on huomioitava, ja hän osoitti Lajien Synty -kirjassaan useita tällaisia seikkoja, joihin hänen teoriansa tulee kaatumaan, jos hänen ennakoimansa ongelmat osoittautuvat tosiksi. Kaikki ongelmat ovatkin toteutuneet, mutta Darwinin seuraajat ovat tehneet Charlesin kirjan yli kuudestasadasta olettamuksesta ”pyhiä kirjoituksia”.

Uusdarvinistien evoluutio voidaan kumota modernissa laboratoriossa

Uusien geenien ilmestymistä voidaan testata. Otetaan DNA:sta jakso, joka ei määritä proteiinia. Laitetaan siihen signaalit, jotka saavat sen tuottamaan RNA:ta tai proteiinin. Juuri tällä tavalla useimmat orpogeenit on löydettykin. Sitten verrataan jaksoja lajien välillä ja selvitetään, tuotetaanko siitä proteiini ja lopuksi, onko proteiinilla jokin toiminto.

Jos orpogeenien synnyttäminen tällä tavalla onnistuisi, toimivien proteiinijaksojen aikaansaaminen toimimattomasta DNA-jaksosta olisi helppoa tällaisella ”evoluutiohaulla”. Evolutionistit kuvittelevat, että tällainen onnistuisi helposti. Evoluutio rakentaisi uuden geenin, rakenteen tai kemiallisen toiminnon helposti. Tämänhän täytyy olla totta jos evoluutioprosessi selittää orpogeenien olemassaolon.

Toiminnallisten proteiinilaskosten harvinaisuus

Älykkään suunnittelun kannattajat puolestaan ajattelevat, että toimivan proteiinin tuottaminen satunnaisesta jaksosta on äärettömän vaikeaa. Tähän on tietyt syyt. Dr Douglas Axe on arvioinut, että tällainen löytyy 10 potenssiin 77 proteiinin joukosta. Kyseessä on proteiini, joka laskostuu tiettyä toimintoa varten; tämä on hyvin, hyvin, hyvin harvinaista! Jos toimivat proteiinit ovat näin harvinaisia, uusien geenien, rakenteiden tai kemiallisten toimintojen saaminen tulee hyvin vaikeaksi. Muutkin tutkijat ovat päätyneet samaa suuruusluokkaa oleviin arvioihin, kun kyseessä ovat entsyymiproteiinit. Satunnaiset proteiinit eivät laskostu oikein eivätkä ole vesiliukoisia, vaan takertuvat toisiinsa, mikä tekee toiminnasta vaikeaa ellei mahdotonta. Vain joitakin merkityksettömiä rakenneproteiineja voitaisiin saada aikaan evoluutioprosessilla ja -aikataululla.

Orpogeenit kertovat älykkäästä suunnittelusta

Tämä on looginen johtopäätös, joka on myös ennustettavissa suunnittelunäkökulmasta katsoen. Orpogeeneille ei ole mitään muuta järkeenkäypää selitystä kuin niiden luominen tiettyä tarkoitusta varten.

LÄHDE: About orphan genes — what’s the big problem for evolution?

MITÄ SUOMEN KOULULAITOKSELLE KUULUU?

Tunnustuksellista ateismia eli uusdarvinistista evoluutiota opetetaan kouluissa kattavasti. Kaikki kristillisyyteen kannustava on ankarasti kielletty. Setan saarnaajat sen sijaan saavat sanailla suuriäänisesti ja heille levitetään punaista mattoa. Mutta ei tässä vielä kaikki. Tästä voit lukea lisää kouluopetuksen tilasta: Suomen koululaitos on romahtanut



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.