sunnuntaina, 30. tammikuuta 2022, klo 14.11

Rakenteet ja niiden käyttöjärjestelmät haastavat evoluution

Pekka Reinikainen

Ihmisen suunnittelemissa koneissa ja laitteissa on usein käyttöjärjestelmiä. Modernit autot esimerkiksi ovat tietokoneohjattuja ja käyttävät monia moottoreita ja polttoaineita. Kukaan ei väitä niiden kehittyneen ajan saatossa itsestään aineesta ja energiasta, luonnon perusvuorovaikutusten avulla. Evoluution kannattajat kuitenkin väittävät, että luonnon monimutkaiset rakenteet ja niiden ohjaustoiminnot olisivat kehittyneet itsestään ilman suunnittelua. Alkusolusta aloittavat uusdarvinistit unohtavat kuitenkin, että heidän "luontoäidin luoma" sopeumansa edellyttää samanaikaisia käyttö- ja ohjausjärjestelmiä. Luonnossa on paljon esimerkkejä "kaikki tai ei mitään" kokonaisuuksista, joista otan esimerkiksi mustekalojen naamioituminen. Lisätietoja on kirjassani Eläimet opettavat (TV7 kustannus).

Monet eliöt naamioituvat tavalla tai toisella

Nokkelat mustekalat ovat naamioitumisen mestareita. Tiedemiehet tietävät kovin vähän siitä, miten tämä ilmiö toimii ja miten tehokas naamioituminen olisi ”kehittynyt sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan" avulla.

Pääjalkaiset – nilviäisten luokka – johon mustekalat kuuluvat, ovat evolutionistien mielestä kaikista merieläimistä kehittyneimpiä ja älykkäimpiä.

Tiedetään, että mustekalojen joustava hermosto sallii niiden vaihtaa väriään ja jopa nahkansa pinnan rakennetta ympäristöön sulautuakseen. Paras tapa välttyä syödyksi joutumista, tai toisaalta vaania saalista, on varmistaa, että kukaan ei näe sinua.

Mustekalat tarkkailevat tehokkaasti ympäristöään

Mustekaloilla on suuri pää ja isot silmät. Silmät muistuttavat jonkin verran selkärankaisten silmiä. Ne pystyvät aistimaan myös valon polarisaatiotason. 

Mustekalat voivat muuntaa väritystään erittäin nopeasti

Se onnistuu erityisten värisolujen ja niiden kokoa säätelevien lihasten avulla. Jokainen värisolu saa hermoston kautta omat yksilölliset ohjeensa. Siksi värinvaihto käy alle sekunnissa. Joutuessaan uhatuksi, mustekala maastoutuu sulautumalla ympäristön väreihin.

Värisolujen lisäksi mustekalalla on ihollaan myös peilisoluja, jotka tehostavat vaikutelmaa heijastamalla ympäristön värejä. Ne pystyvät lisäksi nostattamaan iholleen pintakuvioita, jotka muistuttavat meriruohoa tai karheaa kiven pintaa.

Mustekala voi myös omaksua erilaisia valepukuja

Se voi tekeytyä myrkylliseksi siipisimpuksi tai ankeriaaksi tai myrkylliseksi merikäärmeeksi omaksumalla mustakeltaisen käärmeen raidoituksen ja kurottamalla kaksi lonkeroa käärmemäisesti toisistaan poispäin ja samalla piilottaen muut kuusi lonkeroaan.

Yksinkertaisina eliöinä pidetyt mustekalat ovat vielä tätäkin ovelampia

Ben-Gurionin yliopiston tutkijat selvittelivät niiden naamioitumista. He ottivat ylhäältä käsin kuvia mustekaloista, hain näkökulmasta, käyttäen harmaita sävyjä, koska mustekalat ovat värisokeita. Ottamistaan kuvista he valitsivat valkoisen suorakulmion, jossa oli mustekalan ”pää” ilman sen kahdeksaa lonkeroa. Tietokoneohjelma vertasi sitten tätä aluetta kuvan muihin osiin samankaltaisia hahmoja hakien. Kaikkein eniten samankaltaisia pintoja ja varjoja mustekalan pään kanssa ei ilmaantunut merenpohjalle mustekalan lähellä. Sen sijaan kymmenen mustekalaa yhdestätoista tutkitusta sopeutui merenpohjalla lojuviin objekteihin kuten koralleihin, kiviin, erivärisiin hiekkakasoihin ja levän peittämiin alueisiin. Korallin päällä istuvan mustekalan täytyy naamioitua yllä uivilta suurilta kaloilta, mutta samanaikaisesti myös ankeriailta ja muilta saalistajilta, jotka uivat sen sivustalla. Koska viholliset hyökkäävät eri suunnista, ne näkevät mustekalan ympärillä erilaisen taustan. Niinpä on ”johdonmukaista”, että mustekala ei pyri muokkaamaan nahastaan täydellistä naamioitumista vain yhdestä näkökulmasta katsoen. Vaikka se ”pukeutuu häipyäkseen näkyvistä”, se joskus ”erehtyy” ja jää osittain havaittavaksi. Korallikasvien ympäristö on niin monimuotoinen, että sopeutumalla sen tärkeimpiin piirteisiin voi olla mustekalan kannalta parempi ratkaisu kuin naamioitua täydellisesti vain yhtä taustaa vasten.

Riittääkö mutaatio-valinnan selitysvoima?

Tutkijat totesivat, että heidän tekemiensä kokeiden jälkeen kysymyksiä jäi vielä ilmaan enemmän kuin vastauksia saatiin. Mitkä ovat ne näköaistin antamat vihjeet, joiden perusteella mustekalat naamioituvat? Miten mustekalat pystyvät muuttamaan värinsä sopivaksi vaikka ne ovat värisokeita? Mikä osa mustekalan silmien, ympäristöstä keräämästä tiedosta, siirtyy sen aivoihin? Ja mitä mustekala todellisuudessa näkee? ”Ymmärryksemme luonnossa tapahtuvan naamioitumisen mekanismeista on edelleen kovin vähäistä ja tutkimus jatkuu. Voi olla, että emme kaikkia vastauksia koskaan löydäkään”, tutkijat toteavat.

Mustekalojen kyky muuttaa väriä on inspiroinut tutkijoita kehittämään muun muassa energiaa säästäviä TV näyttöjä. Tämä osoittaa, että biomimetiikkaa hyödyntävät insinöörit kopioivat luonnon nerokasta suunnittelua samalla kun evoluutiobiologit inttävät, että luonnossa ei ole Älykästä suunnittelua, vaan vuosimiljoonien luonnonvalinta selittää kaiken. Olet vapaa tekemään oman johtopäätöksesi.

MUSTEKALOISTA TV7:SSA

Lisää tästä aiheesta TV7 Eläimet opettavat sarjani jaksossa 27, jonka ensiesitys on sunnuntaina 13. helmikuuta kello 19:00.

MIKSI LUKEMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

Lukeminen rakentaa ja ylläpitää hermoverkkoja

Ihmisellä on aikuisen aivot 24 vuoden iässä, mutta hermoverkko muovautuu koko eliniän. Luettaessa silmiin tulee miljardi fotonia sekunnissa. Tuleva tieto, kuten kirjan teksti tai käsin kirjoitetun kirjeen koukerot käsitellään osittain jo silmän verkkokalvon kymmenissä solupilareissa, joissa tunnistetaan muun muassa muotoja ja liikkeitä. Silmät eivät ole pelkkiä "kameroita", vaan ikkunoita, joista aivot katsovat ulos.

Tietoa muokataan edelleen muun muassa aivokuorella ja aivojen puhekeskuksessa. Luettu on myös ymmärrettävä ja samalla saavutetaan kyky tuottaa itse ymmärrettävää tekstiä. Luettaessa tapahtuvia, silmien monimutkaisia ja automatisoituneita liikkeitä käskytetään aivokuorelta ja liikkeitä hiotaan myös pikkuaivojen avulla.

Kyseessä on hyvin monimutkainen tapahtumasarja, joka rakentuu harjoittelemalla ja jota ylläpidetään käyttämällä. Jos tämä laiminlyödään, lukemisesta ja luetun ymmärtämisestä tulee vaivalloista ponnistelua. Lukunopeus kärsii ja käsin kirjoitetun tekstin tunnistaminen vaikeutuu. Tekstin tuottaminen tulee työlääksi ja kieliopista tulee painajainen. Opiskelumahdollisuudet kärsivät.

Lapset ymmärtävät varmasti lukemisen tärkeyden, jos heille kerrotaan, että jos laiminlyö lukemisen, niin aivojen tietojenkäsittely kärsii ja siihen liittyvät hermoverkot kutistuvat käytön puutteessa.

MIELENKIINTOISIA SEMINAAREJA TARJOLLA

Ruotsin ja englannin kielellä. Luomisasiaa edistetään nykyään kaikkialla maailmassa. Ola Hössjer kirjoittaa: "Det är spännande tider vi lever i när naturvetenskapen stärker skapelseperspektivet på många olika områden". Ola Hössjer arbetar som professor i matematisk statistik vid Stockholms universitet. Han är även medlem i Skandinavisk Teologisk Högskolas styrelse. Han säger, att den 25 februari anordnas ett heldagsseminarium om skapelsetro: "Jag är själv med och leder, håller ett av föredragen och i övrigt är det nio internationella talare". Man kan anmäla sig via någon av dessa två länkar: 

Skapade Gud universum? (svenska)

Did God create the universe? (engelska)

där du också hittar mer information om programmet och talarna.



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.