maanantaina, 20. syyskuuta 2021, klo 17.22

Taivaalliset helmet

Pekka Reinikainen

Jeesus totesi helmistä (Matt.13:45-46): ”Taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän meni ja myi kaiken mitä hänellä oli, ja osti sen”. Helmet mainitaan Raamatussa 12 kertaa. On perusteltua tutkia tarkemmin, mistä on kysymys.

Helmiäinen on eräiden nilviäisten kuoren sisäpinnan vahvaa, hohtavaa ainetta

Helmiäisen rakentumisen kaikkia yksityiskohtia ei tunneta. Prosessi on monimutkainen. Helmiäinen muodostuu pienistä kuusikulmaisista aragoniittilevyistä, jotka ovat puoli mikrometriä paksuja ja 10–20 µm leveitä. Niiden välissä on kerroksittain joustavaa orgaanista ainetta: kitiiniä, silkinkaltaisia proteiineja tai vastaavia aineita. Tämä orgaanisen ja epäorgaanisen aineen sekoiterakenne tekee helmiäisestä joustavaa ja kestävää. Aragoniittilevyjen paksuus on lähellä näkyvän valon aallonpituutta, ja se luo helmiäisen pintaan interferenssikuvioita.

Helmen kauneuden salaisuus

Ihmissilmä näkee eri aallonpituuksilla etenevän valon erivärisenä. Kyseessä on ohuessa kalvossa tapahtuva interferenssi-ilmiö. Ohuen kalvon ylä- ja alapinnasta heijastuneet aallot kulkevat hieman eripituisen matkan, kohtaavat ja interferoivat. Vahvistus ja heikennys riippuvat aallonpituudesta ja kalvon paksuudesta. Kun tarkastellaan vinosti kalvoon osuvaa valoa, vahvistus ja heikennys riippuvat vielä tulokulmasta. Näin ollen tietyn paksuisella kalvolla eri aallonpituudet (värit) vahvistavat toisiaan tietyllä tulo- ja heijastuskulmalla. Kyseessä on irisointi -niminen ilmiö.

Helmiäinen suojaa

simpukan herkkää runkoa vahingossa sen kuoren sisään joutuneelta vieraalta kappaleelta, jonka ympärille simpukka tuottaa suojakuoren samasta aineesta, jota käytetään kuoren vuoraukseen. Helmiäisen tärkeimmät ainesosat ovat siis aragoniitti, joka on kalsiumkarbonaatin muoto ja konkioliini -niminen proteiini.

Aito helmi syntyy luonnossa

Se säihkyy jalokiven tavoin sateenkaaren väreissä. Keinotekoisten tuotteiden valmistajat katsovat sitä kadehtien. Kuinka yksinkertainen nilviäinen voi tuottaa tuollaisella tarkkuudella toteutetun tuotteen?

Helmet eivät aina ole valkoisia

Vihreänhohtoiset ovat usein kallisarvoisimpia. Valkoinen sävy luonnollisesti vallitsee, roosa ja kullanhohtoinen ovat myös arvokkaita, mutta keltaisia, oransseja, vaalean- ja purppuranpunaisia sekä sinisiä ja mustiakin on. Japanilaiset tiedemiehet tutkivat luonnonhelmien irisointia tavoitteenaan parempien helmien ja keinohelmien tuotanto ja värin valinta.

Helmet ovat lumoavia koruja

Kulta, timantit ja jalokivet kaivetaan maaperästä, mutta hohtavat helmet ovat elävän elämän tuottamia. Tutkijat selvittivät tietokonemallinnuksella aragoniittilevyjen paksuuden vaikutusta irisointiin.

Miksi luonnollinen suojamateriaali on niin kaunista?

Jokin muu materiaali, jonka optiset ominaisuudet eivät ole yhtä nerokkaat kuin helmiäisessä, olisi voinut hoitaa nilviäisen kuorta suojaavan tehtävän yhtä hyvin. Miksi helmi kasvaa yhä suuremmaksi, vaikka nilviäistä kiusaava siru on jo peitetty paksulla kerroksella? Vastaus on selvä. Jumala on luonut valtavan määrän luksussuunnittelua, joka kertoo Hänen kauneudentajustaan - vai oletko havainnut luonnossa epäonnistuneita värisommitelmia?

Keinohelmet

Tippukivestä tippuva liuos voi tehdä alla olevasta hiekanjyvästä helmen. Niistä tulee usein lähes täydellisesti pallon muotoisia. Kuivina niiltä kuitenkin puuttuu aitojen helmien hohto ja ne muistuttavat marmorikuulaa. On kuin vertaisi elävää olentoa ja siitä tehtyä patsasta.

Viljellyt helmet

Helmien kalleus perustui niiden sukeltamisen vaikeuteen. Helmisimpukoiden sukupuuton estämiseksi niitä kasvatetaan nykyään erityisillä tuotantoalueilla. Viljellyt helmet ovat tietysti myös 100 -prosenttisesti luonnollisia, mutta eivät enää entisen kaltaisia harvinaisuuksia - kuten esimerkiksi filippiiniläisen kalastajan löytämä 65 senttimetrin läpimittainen helmi, jonka tämän hetkinen arvo on 100 miljoonaa dollaria.

Helmien hieno rakenne

Helmien todellinen ihmeellisyys paljastuu mikroskoopin avulla. Litteät aragoniittilevyt vaikuttavat kokeneen muurarin paikoilleen asettamilta. Jokainen kerros on muutaman metrin sadasmiljoonasosan paksuinen. ”Paksuus määrää taittuvan valon värin”, tutkijat selvittävät. Muurauslaastina on nilviäisen erittämä konkioliini -proteiini. Päällekkäisten levykerrosten paksuus on yleensä 30-50 kertaa suurempi kuin proteiinikerroksen paksuus. Yksi konkioliinimolekyyli rakentuu 21 aminohaposta. Sen rakenne ja muurausohje on tallennettu nilviäisen solujen tumaan. Konkioliini muodostaa kiteytymiskeskuksen, jonka ympärille kalsiumkarbonaatti kiteytyy. Simpukan täytyy kuitenkin säädellä sen tuotannon määrää, sijoituspaikkaa ja tasalaatuisuutta, jotta tulokseksi saadaan täydellinen helmi: Electron microscopy image of a fractured surface of nacre

Biovalua

Helmet edustavat biovalun mestarillisia työnäytteitä. Luomakunnassa on muitakin ihmeellisiä valutuotteita. Hampaat ovat paraatiesimerkki. Sisäkorvassa on tasapainokiviä, jotka on tuotettu ja kiinnitetty tarkkojen ohjeiden mukaan. Merisiilin tasapainokivien rakentumisen tutkijat eristivät otopetriineihin kuuluvan proteiinin, joka vapauttaa mineralisaatiotapahtumassa syntyviä protoneja. Jos näin ei tapahtuisi, happamuus tappaisi merisiilin. On vaikea kuvitella kuinka biovalu voisi ”kehittyä”. Kyseessä on tarkoin säädelty koneisto, jota ohjaa koodi, jonka ohjeiden mukaan rakennetaan mestarillisia tuotteita. Uusdarvinismi ei tapahtumaa selitä. Insinöörit ymmärtävät asian, sensijaan biologit, jotka eivät ole purkaneet tai suunnitelleet koneita, eivät ymmärrä.

400 miljoonaa vuotta vanhaa helmiäistä ja biovalua?

Evolutionistien mukaan ammoniitti -nimiset nilviäiset ilmestyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten siluuri- ja devonikausien vaihteessa ja hävisivät sukupuuttoon liitukauden lopun joukkotuhossa 65 miljoonaa vuotta sitten. Niissä on, ”iästä” riippumatta, usein helmiäistä. Mutta jos et ”tiedä”, mikä kahdesta ammoniittifossiilista on toista 335 miljoonaa vuotta vanhempi, helmiäisen perusteella sitä on vaikea ratkaista! Evoluutioteoriaan vihkiytymätön maallikko kuitenkin kysyy, kuinka kummassakin voi yhä olla helmiäistä ja siis konkioliinia, joka on proteiini? Proteiini ei maaperässä voi säilyä kuin joitakin vuosituhansia. Oikea vastaus on: ”Molemmat ammoniitit hautautuivat elävältä vedenpaisumuksen paksuihin maakerrostumiin noin 4500 vuotta sitten”.

Taivaalliseen Jerusalemiin käydään helmiportista

"Sen kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä, kukin portti oli yhdestä helmestä" (Ilm.21:21).

LÄHDE: By Design — How Pearls Get Their Luster

KAKSI OHJELMAA ELÄMÄN SYNNYSTÄ

Pekka Reinikainen: Tieteellä ei ole vaikutusta elämän syntyyn

Pekka Reinikainen: Viimeinen naula evoluution arkkuun

MITÄ AJATELLA KANNABIKSEN LAILLISTAMISESTA?

Selviää Sanna Ukkolan hyvästä kolumnista: Kaverini joutui psykoosiin kannabiskokeilun jälkeen – tätäkö haluatte, vihreät?

KOHTALON VUODET KIRKOSSA

otsikolla kirjoittaa Santeri Marjokorpi Kulmakivi -lehdessä (4/2021). Hän toteaa, että: "Usein väitetään, että ihmiset eroavat kirkosta, koska kirkko on jäänyt ajastaan jälkeen ja on esimerkiksi liian suvaitsematon homoseksuaaleja kohtaan. Kirkon nelivuotiskertomuksen tilastot paljastavat tämän kirkkopoliittiseksi propagandaksi. - - - Ihmiset eivät usko Jumalaan ja eroavat siksi kirkosta". 



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.