Pekka Reinikainen
Michael R. Egnor on New Yorkin valtionyliopiston neurokirurgian ja pediatrian professori. Blogini perustuu paljolti hänen pohdintaansa järjellisen ajattelun olemuksesta.
Ateistit väittävät, että uskon ja järjen välillä on ylitsepääsemätön kuilu, toisin sanoen ne ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Tämä käy ilmi myös ateistisen evoluutiobiologi Jerry Coynen kirjasta Faith vs. Fact (Usko vastaan Tosiasia). Hänen mukaansa voimme joko uskoa, että jokin asia on totta tai sitten tosiasiat voivat vahvistaa jonkin asian todenperäisyyden. On kuitenkin valittava joko tai, sillä molemmat käsitykset eivät voi olla päteviä samanaikaisesti. Usko ja tieto ovat hänen mielestään toinen toisensa poissulkevia asioita. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
Usko Jumalaan on välttämätöntä ihmisjärjen toiminnalle
Tuomas Akvinolainen (1225 – 1274) katsoi, että Jumalan olemassaolo voidaan todistaa päättelyllä aistihavainnoista. Hän uskoi, että ihmiset tarvitsevat Jumalan apua saavuttaakseen mitään tietoa totuudesta, ja että Jumala voi liikuttaa mieltä oikeaan suuntaan. Hän uskoi kuitenkin myös, että ihmisillä on luontainen kyky tietää monia asioita ilman mitään jumalallista ilmoitusta.
Mistä voimme tietää, ovatko havaintomme tai uskomuksemme todellisia?
Emme mistään, siinä mielessä, että emme voi käyttää havaintojamme ja älyämme todistamaan niiden pätevyyttä. Se olisi kehäpäättelyä, koska jos ne eivät ole todellisia, niillä ei voi todistaa mitään.
Tämä on riittävän radikaalia
Tuomas Akvinolaisen edellyttämä skeptisyys on todella radikaalia. On varsin vallankumouksellista epäillä kaikkea. Jopa Descartesin toteamus, ”ajattelen siis olen”, on täysin uskonvarainen kehäpäätelmä. Sen ongelma on sana ”siis”, jolla samaistetaan ajattelu olemiseen. Jos emme usko arkijärkeen, on mahdollista ajatella olematta olemassa. Pidämme tätä tietysti mielettömänä väitteenä, mutta se on mieletön vain siksi, että luotamme arkijärkeen sokeasti. Arkijärjen mukaan uskomme, että ajattelu on mahdollista vain, jos ajattelija on olemassa. Jos arkijärki ei olisikaan luotettava, mikään ei sido ajattelua ja olemassaoloa toisiinsa. Ajattelijat voisivat ajatella olematta olemassa.
Jäljelle jää radikaali skeptisyys – sekä uskoville että ateisteille
Emme voi lopullisesti todistaa mitään maailmankäsitykseemme liittyvää asiaa. Kaikki voi olla harhaa, emmekä voi varmuudella todistaa, että näin ei olisi. Tervejärkiset tietysti uskovat – ainakin johonkin asti – että voimme tavoittaa totuuden. Totuuden tavoittaminen on lopulta kuitenkin aina uskonasia – järjen päättelyn pätevyyttä ei voi todistaa järjellä itsellään. Kaikkivaltiaaseen hyvään Jumalaan luottavilla, ja toisaalta Hänet kieltävillä, uskon vaikutukset eroavat toisistaan.
Kristitty uskoo, että totuus on hänen ulottuvillaan,
koska hän uskoo, että viisas ja rakastava Jumala, joka opettaa hänelle totuuden, on luonut hänet. Tämä on todella radikaalia uskoa maailmassa, missä mistään ei ole varmuutta, mutta jossa usko Jumalaan tukee mahdollisuutta ajatella järkevästi. Kristityillä on usko, joka tekee järjelliseen päättelyyn uskomisen mielekkääksi.
Ateisteilla on tietysti saman verran uskoa kuin kristityillä, ja myös he uskovat voivansa saavuttaa totuuden. Ateismi ei kuitenkaan tarjoa mitään takuuta järjen päätelmien luotettavuudesta. Tässä mielessä ateistien usko on paljon radikaalimpaa, mutta myös paljon epäjohdonmukaisempaa.
Usko Jumalaan antaa perustuksen luottaa järkeen
Ateistien luottamus järkeen ei ole puolustettavissa, koska sillä ei ole perustuksia, ja siksi se on paljon radikaalimpaa ja epäluotettavampaa uskoa.
Kaikilta puuttuu ehdottoman varma totuuden tunteminen
Usko Jumalaan on ainoa johdonmukainen perustus, jonka avulla voimme tietää totuuden. Ateistien usko kykyynsä löytää totuus on epäjohdonmukainen. Kristitty rakentaa maailmankäsityksensä Kristus -kalliolle, ateisti juoksuhiekalle.
Vain ateistien usko sotii Totuutta vastaan. Usko Jumalaan on ainoa perustus, jolle voimme rakentaa kyvyn löytää totuus. Näin ollen usko Jumalaan on ainoa johdonmukainen järjellisen ajattelun perustus.
LISÄTIETOA ENGLANNIKSI: Faith in God Is the Only Coherent Basis for Reason
KORONAKEVÄT 2022
Suomessa kuolee koronaan enemmän ihmisiä kuin kertaakaan pandemian aikana. Tästä huolimatta rajoituksia poistetaan - valitettavasti! Kun maskit jäävät pois, myös influenssa iskee pahentamaan tautitilannetta toukokuussa, jolloin edessä saattaa olla koronatilanteen paheneminen.
Pitkä COVID on tosiasia
Longcovid on koronan jälkitauti, joka määritelmän mukaan kestää vähintään kaksi kuukautta. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan 75% potilaista, jotka olivat koronan vuoksi sairaalahoidossa, kärsii jälkioireista. Riskitekijöitä olivat mm. ylipaino ja naissukupuoli. Tavallisimmat oireet olivat ankara väsymys, lihassäryt, hengästyminen ja univaikeudet. Longcovidista kärsivät myös henkilöt, jotka välttyivät sairaalahoidolta. Jotkut kärsivät pysyvistä jälkivaivoista lievänkin koronan jälkeen, sillä tauti voi saada kroonisen muodon. On syytä muistaa, että tauti ei ole mikään "flunssa", vaan aiheuttamiensa pienten verihyytymien kautta voi vaurioittaa koko elimistöä.
Maailman talous kärsii koronasta
Lähiviikot näyttävät, pystyykö Kiina torjumaan taudin, joka heiluttelee sekä maailman että Kiinan taloutta ja kiinalaisten kärsivällisyyttä yhä rajummin. Vaikea uskoa, että yhä rajummin tarttuvia virusmuunnoksia voidaan enää Kiinassakaan täydellisesti hallita. Tämä voi aiheuttaa siellä vakavia levottomuuksia, joiden seurannaisvaikutukset voivat tuntua kaikkialla maailmassa, muun muassa teollisuuden komponenttipulana ja tuotteiden toimitusvaikeuksina.
Korona oli kolmanneksi yleisin kuolinsyy USA:ssa
Vain sydän- ja syöpäkuolemat olivat edellä. Venäjällä arvoidaan koronaan kuolleita olevan jo yli miljoona.
Mitä tehdä?
Kannattaa ehdottomasti käyttää FFP2 maskia kaupoissa, yleisissä sisätiloissa ja yleisissä kulkuvälineissä, sillä ne suojaavat varsin hyvin myös parhaillaan käynnistyvältä influenssaepidemialta. Näin vältyt myös longCOVID -riskiltä.
Miekka, nälkä ja rutto
Sota Ukrainassa, maailmaa uhkaava ruokakriisi ja koronapandemia maalaavat eteemme varsin apokalyptisen näkymän (Hesekiel 7:15).
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.
