keskiviikkona, 10. elokuuta 2022, klo 9.03

Darwinin apinaoliosta ihmeelliseksi ihmiseksi

Pekka Reinikainen

Michael Denton kertoo uudessa kirjassaan, The Miracle of Man: The Fine-Tuning of Nature for Human Existence, kuinka ihmisen ihmeellisyys hienosäädetyssä luomakunnassa murtautuu esiin uusdarvinistiselta harharetkeltä, missä ihmistä pidetään pelkkänä kosmisena sattumana.

Kuten blogissani: Darvinismi ja jäähyväiset järjelle totesin, darvinismin vakiintuminen osaksi biologiaa vei läntisen maailman takaisin antiikin Kreikan materialismiin. Darvinismi kuristi vallalla olleen päämäärähakuisuuden ja järkeen perustuvan maailmankäsityksen, jonka mukaan ihmisellä olisi erityisasema häntä varten hienosäädetyssä maailmassa ja toi, tarkoituksenmukaisuuden tilalle, nykyisen kaaoksen ja alkuperätarinoiden kerronnan tradition akateemiseen keskusteluun.

Päämäärättömyyden ylistys

Darvinismin seuraukset käyvät ilmi biokemian nobelisti Jacques Monodin Sattuma ja välttämättömyys -teoksesta: ”Kirjani väittämä on, että elollisessa maailmassa ei ole asioita tai tapahtumia, joiden olisi voitu ennustaa tapahtuvan.”

Monodin mukaan ihmiskunta ajelehtii päämäärättömästi piittaamattomassa maailmankaikkeudessa, joka ei ollut tietoinen ihmisen ilmestymisestä tai kohtalosta. Asuisimme äärettömässä maailmankaikkeudessa, joka ei millään tavoin edellytä ihmisen olemassaoloa.

Sivutuotteeksi syrjäytetty

Ihmiskunta olisi tarkoitusta vailla oleva ilmiö muiden luonnon oikkujen joukossa. Keskiajan näkemys ihmisestä, Jumalan kuvaksi luotuna, muutettiin merkityksettömäksi kosmiseksi päähänpistoksi.

Moderni maallistunut ihmiskäsitys on yhtä kaukana keskiajan filosofien näkemyksistä kuin pohjoinen etelästä. Darvinismi olikin historian suurin ihmisajattelun vallankumous. Mutta 2000-luvun käynnistyessä tapahtui kummia.

Toinen vallankumous

Samalla kun käsitys ihmisestä kosmisena sattumana vain vahvistui läntisessä ajattelussa, alkoi uusi ihmiskeskeinen ajattelu itää jo 1830 -luvun Bridgewater Treatises -teoksissa. William Whewell totesi veden hämmästyttävän hienosäädön elämää varten ja William Prout hiilen merkityksen elämälle. Ja yllättäen, Darwinin Lajien synty -teoksen julkaisemista seuranneiden vuosien aikana, alkoi kertyä todistusaineistoa, joka viittasi elämän ehkä edustavan erityistä tapahtumaa, joka on ”sisäänrakennettu” luomakuntaan sen sijaan, että elämä olisi, ajan hengen mukaisesti, darvinistisen sattuman ja pitkien ajanjaksojen synnyttämää.

Kaksi käänteen tehnyttä kirjaa

Yllä mainitut havainnot, erityisesti hiilen merkitys, jota luonnonvalintaa Darwinin aikalaisena tutkinut Alfred Russel Wallace selvitti, olivat muutoksen airueita. Wallace osoitti luonnon olevan suunniteltu hiileen perustuvaan elämään, joka voi toteutua maapallon olosuhteissa.

Lawrence Henderson julkaisi klassikkonsa, The Fitness of the Environment, jossa sama perustelu otettiin esiin vieläkin yksityiskohtaisemmin. Hän totesi, että luonnon olot sopivat hämmästyttävällä tavalla hiilen varaan rakentuvalle elämälle, mutta arvoituksellisella tavalla myös ihmisen fysiologiaan. Hän viittaa veden kahteen lämpötilaominaisuuteen ja hiilidioksidiin kaasuna ja niiden sopimiseen ympäristöömme ja fysiologiaamme.

George Wald ja Harold Morowitz ovat rakentaneet Wallacen ja Hendersonin työn pohjalta edelleen näkemystä fysiologiaan sopivasta luomakunnan hienosäädöstä. Wald painotti hiilen sopivuutta yhteyttämiseen ja Morowitz veden sopivuutta solujen energiataloudelle.

Muutoksen aalto

Nämä havainnot julistavat tulossa olevaa muutoksen aaltoa. Kirjassaan The Miracle of Man, Michael Denton tarjoaa lukijoille kattavan katsauksen luonnon sopivuudesta ihmiselämälle aina luonnon perusvuorovaikutuksista lähtien. Todistusaineisto hukuttaa Monodin ja kumppanien väitteet, joiden mukaan ihmiskunta on sokeiden ja vailla tarkoitusta jylläävien luonnonvoimien oikku.

Kiistanalaista ja röyhkeää?

Kriitikot kiistävät varmasti väitteet luomakunnan tarkoituksenmukaisuudesta ja pitävät ihmistä varten suunniteltua maailmaa mielettömyytenä, eivätkä voi hyväksyä ”röyhkeää” väitettä, jonka mukaan moderni tieteellinen tutkimus vahvistaisi sen!

Denton kuitenkin alleviivaa, että vaikka väitteitä tarkoituksenmukaisuudesta pidettäisiin röyhkeinä, tutkimustulokset, joilla väitettä perustellaan, ovat kiistattomia. Ne on lähes poikkeuksetta osoitettu paikkansa pitäviksi kokeellisen tieteen menetelmin. Luonnon ällistyttävä sopivuus ihmiselämälle on tieteellinen tosiasia. Tämä on erittäin merkittävä havainto, sillä niin monet, toisistaan riippumattomat, asiat on samanaikaisesti säädetty elämälle. Kokonaiskuva on vakuuttava, koska sattuman rooli selittäjänä menetetään ja upea maisema avautuu myös ennakkoluulottomalle kriittiselle tarkkailijalle.

Elämän muutkaan atomit eivät ole sattumanvaraisia

Kirjassaan, The Miracle of the Cell, Denton osoittaa, kuinka noin kahdenkymmenen eri atomin ominaisuudet sopivat ainutlaatuisella tavalla hiilen varaan rakentuneen elämän biokemiaan. Uudessa kirjassa selviää, kuinka hienosäätö edelleen mahdollistaa olemassaoloomme liittyvän anatomian ja fysiologiset toimintomme.

LÄHDE: How we moved beyond Darwin to the miracle of man

UUSDARVINISTIT OVAT UMPISOKEITA

Eläinkunnassa on jopa 60 täysin erilaista silmää. Uusdarvinismin näkökulmasta ne ovat niin erilaisia, että jokaisen näköratkaisun on täytynyt kehittyä riippumattomasti eli ne eivät ole voineet muuttua toisikseen.

Eläimet opettavat -ohjelmassani kerron hyppyhämähäkin 8 silmästä: Pienten eläinten suuret keksinnöt

Aikaisemmassa blogissani kerroin kampasimpukan 200 peilisilmästä: Webb-teleskooppi todistaa: taivaat julistavat Jumalan kunniaa

Eräällä kalalla on 4 silmää, samanaikaisesti sekä linssi- että peilisilmät: Scientists find first creature with eyes that use both refractive and reflective optics

Kirjassani Kuusi päivää kerron, että uusdarvinismin näkökulmasta kaikkein monimutkaisimmat silmät olivat heti "ensimmäisillä" monisoluisilla, evolutionistien kambrikauden trilobiiteilla, joilla oli silmässään yli 10 000 linssiä.

Evolutionistit yrittävät ratkaista ongelman kertomalla tarinan valolle herkistä soluista, jotka painuvat kuopalle, "kehittävät" eteensä linssin jne. Tämä muistuttaa kertomusta, missä sokea taluttaa sokeaa. 

Nyt on tullut aika vaatia biologian opettajilta vastauksia - olisivatko sattumanvaraiset mutaatiot ja "luonnonvalinta" rakentaneet kaikki nämä näkemiseen liittyvät tarkoituksenmukaiset ratkaisut - vai olisiko ne suunniteltu. Tiede etenee tunnetusti "hautajaisista hautajaisiin" ja luotan siihen, että älykkäät ja ennakkoluuloista vapaat nykynuoret näkevät ilmeisen suunnittelun, eivätkä usko enää epätieteellisiin tarinoihin.



PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailijaPekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.


Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen .
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.