Eeva, kylkiluu ja moderni genetiikka

Eeva, kylkiluu ja moderni genetiikka 
Jonathan Sarfati

Evolutionistit väittävät ihmisen kaltaisten olentojen populaation kehittyneen apinan kaltaisten olentojen populaatiosta. Todellinen silminnäkijätodistus on kuitenkin täysin erilainen. Jumala loi ensimmäisen ihmisen, Aadamin, suoraan maan tomusta (1. Moos. 2:7).

Koska yhtäkään eläintä ei tehty Jumalan kuvaksi, Jumala ryhtyi tekemään Aadamille sopivaa apua, joka myös luotiin Jumalan kuvaksi:

”Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: ’Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu’.” (1. Moos. 2:21–23, KR 33/38)

Tällä tavoin (maan tomusta luodun) Aadamin uudella kumppanilla oli intiimi yhteys hänen kanssaan. Tietyssä mielessä tämä auttaja oli Aadamin fyysinen jälkeläinen.

Maailman ensimmäinen nukutus

Niin Jumala vaivutti Aadamin raskaaseen uneen suorittakseen maailman ensimmäisen leikkauksen. Leupold tarkentaa:

Tardemah tarkoittaa todellakin ’syvää unta’ – – Tämänkaltainen nukutusaineen aikaansaama uni peittää ihmisen tunteet ja tietoisuuden.”1

Kyseinen Raamatun kohta innoitti skotlantilaista lääkäriä Sir James Young Simpsonia, ensimmäistä baronettia (1811–1870), joka oli anestesian edelläkävijä. Hän oli keksinyt, että kloroformi sai ihmiset nukkumaan ja poisti kiputuntemuksia. Hän sovelsi tätä myös synnyttäviin naisiin―hänellä oli selvästi myötätuntoa äitejä kohtaan. Hän oli aiemmin taistellut voimakkaasti sen puolesta, että lääkärit puhdistavat kätensä perusteellisesti hoitamiensa naisten välissä, jotta kuolettavan, monia naisia synnytyksen jälkeen tappaneen lapsivuodekuumeen leviäminen estyisi. Unkarinjuutalainen lääkäri Ignaz Semmelweis (1818–1865) tunnetaan parhaiten tästä käsienpuhdistus-innovaatiosta.2

Sir James Young Simpson

Sir James Young Simpson

Wikimedia Commons

Simpsonin toiminta anestesia-alalla kohtasi kuitenkin jonkin verran näennäisraamatullista, harhaan osunutta vastustusta. Väitettiin, että Jumala oli määrännyt naiset kärsimään hirvittävistä synnytyskivuista. Jeesuksen parantavat ihmeet osoittivat kuitenkin periaatteen, jonka mukaan syntiinlankeemuksen vaikutusten lievittämistä pidettiin siunauksena ja oikeana asiana tehdä – vaikkakin se saattoi olla vain paikallista ja tilapäistä. Vastustajien ”järkeilyn” mukaan meidän ei pitäisi myöskään koskaan pelastaa ihmishenkiä, parantaa sairauksia tai lievittää mitään kipua, koska kaikki nämä ovat yhtä lailla syntiinlankeemuksen seurauksia. Simpson, joka oli Skotlannin vapaakirkon palava kannattaja, asettui kuitenkin jatkuvasti näitä ajatuksia vastaan huomauttaen, että Jumala itse oli käyttänyt anestesiaa luodakseen ensimmäisen kaikista naisista.3

Kylkiluu

Seuraavaksi Jumala poisti yhden kylkiluun nukkuvalta Aadamilta. Tässä käytetty hepreankielinen sana on tsela’ (צלע), mikä voi tarkoittaa kylkiluuta tai kylkeä. Tässä kohtaa useimmat käännökset tulkitsevat sen ”kylkiluuksi”, Keilin ja Delitzschin mukaan aivan oikein:

”צלע tarkoittaa kylkeä, ja ollessaan osa ihmiskehoa se tarkoittaa kylkiluuta. Tämän kaikkien muinaisten raamatunkäännösten antaman merkityksen oikeellisuus käy ilmi sanoista: ’Jumala otti yhden hänen kylkiluistaan צלעות [monikkomuodossa tsel’ôt].’ Sanat osoittavat, että ihmisellä oli useita sellaisia.”4

Tästä kylkiluusta Jumala teki naisen. Naisen luomisen ainutlaatuisuus käy ilmi eri verbin bānāh (בנה) käyttämisestä. Tämä tarkoittaa ”rakentaa”, ”koostaa” ja jopa ”muotoilla”, mikä on sovelias Jumalan luomisviikon viimeiseen luomistekoon. Leupold selittää:

”Sana ’rakentaa’ tarkoittaa joidenkin tärkeiden rakenteiden muotoilemista; se sisältää rakenteellisen aikaansaannoksen. Nämä molemmat tekijät ovat todisteina naisen luomisen tapauksessa.”5

Jumalan menetelmä naisen luomiseksi vahvistaa 1. Moos. 1:27:ssä olevan lyhyen maininnan, jonka mukaan sekä mies että nainen luotiin Jumalan kuvaksi. 1. Moos. 2 osoittaa miehen ja naisen läheisen yhteyden toisiinsa, ja että he ovat luonnostaan samanarvoisia. Tämä on lisäksi sen raamatullisen opetuksen alku, että Aadam on koko ihmiskunnan valtakunnallinen päämies: jokainen muu ihminen, joka on koskaan elänyt, on Aadamin jälkeläinen. Tällainen Eevan luomistapa asettaa tietyssä mielessä hänetkin Aadamin jälkeläiseksi.

Eevan polveutuminen Aadamista

Ensimmäisen Mooseksen kirjan selostus kertoo kuitenkin varsin vähän Jumalan luomisteon mahtavuudesta. Voimme olettaa, että Jumala olisi luonut paljon uutta ainesta tehdäkseen aikuisen naisen vain kylkiluusta. Mutta kuten mainittiin, Eeva oli myös Aadamin jälkeläinen. Koska jälkeläiset perivät geneettisen informaationsa vanhemmiltaan, on todennäköistä, että Jumala käytti Aadamin geneettistä informaatiota Eevan rakentamiseksi. Jos Eevan geenit olisivat täysin erilaisia kuin Aadamin, olisi paljon vaikeampaa pitää Eevaa hänen jälkeläisenään.

Siksi ajattelen, että kolminkertaiselta tohtorilta, professori Arthur E. Wilder-Smithiltä (1915–1995) kuulemani ehdotus on oikea: Jumala kloonasi Aadamin DNA:n tehdäkseen Eevan. Mutta heidän genetiikassaan on yksi selvä ero, koska he ovat eri sukupuolta – heillä on erilaiset sukupuolikromosomit. Naisilla on kaksi X-kromosomia, kun taas miehillä on X- ja Y-kromosomit. Y-kromosomi määrittää siis miespuolisuuden. Niinpä Wilder-Smith esitti, että Jumala tuhosi Aadamin Y-kromosomin ja kaksinkertaisti X:n saadakseen aikaan naisen XX-kromosomien kokoonpanon.

Sukupuolikromosomien lisäksi kaikki muutkin kromosomit ovat parillisia, joten niitä on kaikkiaan 23 paria. Siten missä tahansa kohdassa (lokus) mitä tahansa kromosomia henkilöllä voi olla geenistä vain kaksi erilaista tyyppiä (eli alleelia). Toisin sanoen geenit olisivat ”kaksialleelisia” – niillä on vain kaksi mahdollista alleelia lokuksessa. Jos alleelit ovat erilaisia, niitä kutsutaan hetero­tsygoottisiksi, ja jos ne ovat samanlaiset, ne ovat homotsygoottisia. Jos yhdelläkään Aadamin ja Eevan jälkeläisellä oli erilaisia alleeleja kuin kaksi tässä lokuksessa ollutta, olisivat erilaiset alleelit väistämättä6 mutaatioiden tulosta.

Geneetikko Dr Robert Carter on osoittanut, että tässä ”kloonausskenaariossa” nykyisten ihmisten geneettiset tiedot sopivat siihen, että ne ovat polveutuneet Aadamilta ja Eevalta:

”– – useimmat muunnokset ovat kaksialleelisia ja niitä voidaan löytää useimmista populaatioista. Täten Baabelissa on täytynyt olla läsnä yli miljoona heterotsygoottista, kaksialleelista paikkaa. Näiden olisi pitänyt olla läsnä myös vedenpaisumuksen aikaan ja luomisessa vain kymmenen sukupolvea ennen sitä.”7

Onko miehillä yksi kylkiluu vähemmän kuin naisilla?

Jotkut Raamattua epäilevät skeptikot ovat syyttäneet Raamattua virheestä tässä kohdin, koska miehillä ja naisilla on itse asiassa sama määrä kylkiluita. Mutta Raamattu ei koskaan väitä toisin. Se on tosiasiassa naurettava syytös, koska tällaiset skeptikot hyväksyvät epäsuorasti perusteellisesti torjutun evoluutionäkemyksen, jota kutsutaan lamarckismiksi. Tämä oli Darwinia edeltävän ranskalaisen evolutionistin Jean-Baptiste Lamarckin (1744–1829) virheellinen näkemys ”hankittujen ominaisuuksien periytymisestä”.

Tämä on selvästi valheellista: yhden sormen menettäneet miehet eivät saa poikia (tai tyttäriäkään), joilla olisi vain yhdeksän sormea, koska menetys ei vaikuta DNA:n ohjeistukseen sormien lukumäärästä. Amputoiduilla henkilöillä ei kerta kaikkiaan ole amputoituja lapsia, eivätkä tyttövauvat synny reiät korvanipukoissaan.

Tosiasiassa Raamattu opettaa oikeaa tiedettä. Myöhemmin 1. Mooseksen kirjassa Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa. Tärkeä osa tätä oli tietty amputaation sisältävä leikkaus, joka koski Aabrahamia ja hänen miespuolisia jälkeläisiään ”sukupolvesta sukupolveen” (17:9–14). Selvästikin tämä amputoitu osa ilmestyisi jälleen esiin jokaisessa sukupolvessa osoittaen lamarckismin vääräksi. Tiede onnistuu toisinaan pääsemään Raamatun rinnalle.

Kylkiluut voivat kasvaa uudelleen!

Eräs toinen tieteellinen tapaus, jossa päästään Raamatun rinnalle, liittyy itse kylkiluuhun. Vasta äskettäin kirurgit ovat havainneet, että kylkiluu on yksi niistä ihmiskehon luista, joka kasvaa helposti takaisin!8 Nimittäin sillä edellytyksellä, että luuta päällystävä sidekalvo, jota kutsutaan luukalvoksi tai periostiksi (periosteum) (kreikaksi ”luun ympärillä”), jätetään koskemattomaksi. (Luukalvo tarttuu usein hampaisiin grillikylkeä syödessä). Asiaa edesauttaa kylkiluihin kiinnittyneiden, luiden välisten lihasten runsas verenkierto. Dr David Pennigton, joka ensimmäisenä plastiikkakirurgina maailmassa onnistui istuttamaan uudelleen ihmiskorvan,9 huomautti: ”Kylkiluun luukalvolla on merkittävä kyky tuottaa uutta luuta, ehkä suuremmassa määrin kuin millään muulla luulla.”10

The Genesis Account

Artikkeli on muokattu Jonathan Sarfatin teoksesta The Genesis Account: A theological, historical, and scientific commentary on Genesis 1–11, luvusta 12, 2015; joka on saatavilla englanniksi osoitteesta creation.com/s/10-2-606.

creation.com

Viittaus Uuteen testamenttiin

Opettaessaan Timoteusta miesten ja naisten välisestä järjestyksestä Paavali lainaa tätä Raamatun kohtaa: ”Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva” (1. Tim. 2:13, KR 33/38). On vaikea kuvitella, kuinka Paavali olisi voinut olla tämän selvempi siinä, että hän hyväksyi 1. Mooseksen kirjan luvun 2 tosiasiallisena historiana. Toisessa kohdassa Paavali vahvistaa luomisjärjestyksen kirjaimellisesti:

”Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä; eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten. Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden. Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa. Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.” (1. Kor. 11:8–12, KR 33/38)

Tämä kohta näyttää viittaavan myös siihen, miten Aadam nimesi Eevan: ”sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti” (1. Moos. 3:20, KR 33/38). Täten vaikka ensimmäinen nainen tuli ensimmäisestä miehestä, kaikki miehet ovat myöhemmin syntyneet naisista. Mutta molemmat ovat Jumalasta – Hänen kuvakseen ja kaltaisekseen tehtyjä (1. Moos. 1:26–28).

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. Leupold, H.C., Exposition of Genesis, 1:81, 1942.
  2. Ignaz Semmelweis: Totuuden kertomisen tähden vainottu lääketieteen uranuurtaja, Luominen 27:88–91. Alkuperäisjulkaisu Creation 38(2):52–55, 2016.
  3. Medical Discoveries, Chloroform, discoveriesinmedicine.com, acc. 24 April 2013.
  4. Keil, C.F. and Delitzsch, F., Biblical Commentary on the Old Testament 1:89, 1857.
  5. Viite 1, s. 135.
  6. Tämä kieltää ylimääräisten alleelien erityisen luomisen, josta ei ole mitään mainintaa eikä mitään oikeutusta edes sellaisen ehdottamiseen. Todelliseen, oikeasti tapahtuneeseen syntyyn nähden erilaisen syntyperän esittäminen olisi petoksellista.
  7. Carter, R.W., The non-mythical Adam and Eve! Refuting errors by Francis Collins and BioLogos, creation.com/biologos-adam, 2011.
  8. Creation-lehden perustajalla Carl Wielandilla oli tästä runsaasti henkilökohtaista kokemusta, kuten hän selittää artikkelissaan: Uudelleenkasvavat kylkiluut: Aadam ja ”puuttuva” kylkiluu, Luominen 2:22–23. Alkuperäisjulkaisu Creation 21(4):46–47, 1999; creation.com/rib.
  9. Wieland, C., Reshaping people: Interview with plastic surgeon Dr David Pennington, Creation 22(3):17–19, 2000; creation.com/reshaping-people.
  10. Henkilökohtainen tiedonanto David Pennigtonilta Carl Wielandille 7.5.1999.

JONATHAN SARFATI, Filosofian tohtoriJonathan Sarfatilla on tohtorin tutkinto fysikaalisesta kemiasta (Victorian yliopisto, Wellington, Uusi-Seelanti). Hän on kirjoittanut joitain maailman tunnetuimmista luomista käsittelevistä kirjoista. Sarfati on entinen Uuden-Seelannin šakkimestari. Hän työskentelee Creation Ministries Internationalille (Australiassa vuosina 1996-2010, tämän jälkeen Atlantassa, USA:ssa).

Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla. creation.com