Luomisviikko (29)
Vastaukset, joissa käsitellään luomisviikon tapahtumia koskevia kysymyksiä
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa luomisjärjestys näyttäisi eroavan ensimmäisen luvun järjestyksestä siinä, että eläimet luodaan (2:19) Aadamin (2:7) jälkeen. Eikö Raamattu ole tässä itsensä kanssa ristiriidassa?
Suurimman osan kirkon historian ajasta niin juutalaiset kuin kristitytkin oppineet ovat ymmärtäneet, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa puhutaan kirjaimellisista luomispäivistä.
Sen jälkeen, kun Aadam ja Eeva olivat rikkoneet Jumalan käskyä vastaan syömällä hedelmää, jota Jumala oli kieltänyt syömästä, Jumala lähetti heidät asumaan Eedenin puutarhan ulkopuolelle, pois Paratiisista. Siellä he saivat paljon lapsia, jotka kasvoivat aikuisiksi ja nämä saivat paljon lapsia, jotka kasvoivat aikuisiksi ja saivat paljon lapsia.
Evankeliumin historian seitsemän ällää ovat Luominen, Lankeemus, Luonnonmullistus, Levittäytyminen yli kaiken maan, Liitto, Lunastaja ja Luojan lupausten täyttymys. Ne kertovat Jumalan suunnitelmasta maailmaa ja meitä varten.
Oletko koskaan ihmetellyt, kuinka kaikki maailmankaikkeudessa on saanut alkunsa? No, Raamatussa Jumala kertoo meille, että Hän itse teki kaiken. Hän kertoi myös, että Hän käytti siihen kokonaisen viikon.
Raamattu on 66 erityyppisestä kirjasta koostuva kokoelma, joka sisältää runoutta, elämäkertoja, rakkauskertomuksia, ohjeita ja teologiaa. Sitä kirjoittivat yli 1 500 vuoden aikana monenlaiset kirjailijat, esimerkiksi kuninkaat, kenraalit, kalastajat, profeetat, oppineet, veronkantaja ja lääkäri.
Jos lähtisit kävelylle köyhään kaupunginosaan ja jakaisit ilmaisia arpalipukkeita tai 100 euron seteleitä, et luultavasti kokisi paikallisten asukkaiden taholta yhtään vastarintaa.
Dr David Stone on laserfyysikko, josta tuli evankelista. Hän sai uskonnollisen kasvatuksen, mutta teini-ikäisenä hänestä tuli evoluutioon uskova ateisti. Onneksi eräs kristitty koululta osoitti hänelle ystävällisyyttä. Vanhempiensa avulla tämä ystävä auttoi vastaamaan kaikkiin Davidin kristinuskoa koskeviin kysymyksiin.
Planeetat törmäilevät toisiinsa... kuut repeilevät palasiksi... taivaankappaleita muodostuu, pirstoutuu, ja muodostuu uudelleen. Evoluutioon uskovien mukaan tällaisilla katastrofeilla oli merkittävä rooli aurinkokuntamme kehityksessä.
Kuulin ensimmäistä kertaa Dr Robert McCabesta nähtyäni hänen hyvin perusteellisen puolustuksensa 1. Mooseksen kirjan suoraviivaisesta ymmärtämisestä, johon sisältyi syvällistä alkuperäisen hepreankielen tutkimusta.
Raamattu kertoo meille, että luomisviikon seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi: ”Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.” (1. Moos. 2:1–2)
Ensimmäisen Mooseksen kirjan silminnäkijälausunnon mukaan Jumala loi maan ensimmäisenä päivänä, ja kuun ja auringon neljäntenä päivänä, mitä todennäköisimmin muiden planeettojen ohessa. Evoluutioon uskovat hylkäävät kuitenkin Luojan a priori [edeltä käsin], ja siten tarvitsevat toisen selityksen.
Raamattu kertoo, että luomisviikon kuudentena päivänä Jumala loi kaikki maalla elävät eläimet. Hän teki tämän käskemällä: ”Tuottakoon” maa maaeläimet, ja niin tapahtui.
Luomisviikon viidentenä päivänä maapallo oli valmis eläviä olentoja varten. Nyt Jumala loi maapallon ensimmäiset asukit – ne eläimet jotka elävät meressä ja ne jotka lentävät ilmassa.
Luomisviikon toisena päivänä Jumala jatkoi työtään ja valmisti maapalloa sille, että kasvit voisivat kasvaa siellä, ja että eläimet sekä ihmiset voisivat elää siellä.
Kuu. Jumala loi sen. Ihmiset ovat käyneet siellä. Runoilijat ovat kirjoittaneet siitä. Tutustu ”pienempään valoomme” liittyviin mielenkiintoisiin tosiasioihin...
1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksessa toistuu sanapari ”lajinsa mukaan”. Tämän voi sekoittaa helposti nykybiologian laji-termiin. Onkin huomattava, että suomen kielessä on vain yksi lajia tarkoittava sana. Englannin kielessä on kaksi eri sanaa lajille: kind=raamatullinen lajityyppi, species=biologinen laji.
Heprean sana mîn on suomeksi käännetty ”lajiksi” mutta vastaa nykybiologian termein laajempaa ryhmittymää kuten lahkoa, heimoa tai jopa sukua.
Luomisen ja luomistieteen kannalta tärkeä käsite on baramini. Se on keinotekoinen sana, joka tulee heprean sanoista (bārā' = luoda, mîn = laji). Käytämme tästä myös nimeä luotu lajityyppi.
Tämä ilmaisu toistuu 10 kertaa. Raamatussa toistolla osoitetaan tärkeyttä. Jumala tiesi ennalta, että Hänen luomistyötään pyritään selittämään ilman Häntä. Vaikuttaa siltä, että Hän halusi tällä kymmenkertaisella korostuksella vahvistaa meille, että uskokaa nyt – kaikki on luotu lajityyppiensä mukaan.
Kaikkialla luonnossa havaitsemme, miten eliöt todella muuntuvat - mutta Luojansa määräämissä rajoissa. Kukin lajityyppinsä mukaan.
”Pikakurssi”tieteen filosofiaan ja ajoitusmenetelmien ymmärtämiseen.
Luomiskertomuksen vertauskuvallistaminen ja luomispäivien tulkinta miljoonien vuosien pituisiksi vievät pohjan sekä Luojan erittäin hyvältä luomistyöltä että Jeesuksen sovitustyöltä, ristinkuolemalta ja koko evankeliumin uskottavuudelta. Miksi?
KAUAN SITTEN ei ollut olemassa mitään. Ei ollut maailmankaikkeutta, ei taivasta, ei aurinkoa, ei kuuta, ei tähtiä eikä maapalloa. Ei ollut vettä. Ei ollut kasveja, ei puita, ei eläimiä eikä ihmisiä. Ei ollut olemassa mitään. Ei yhtään mitään. Paitsi tietenkin Jumala. Hän on ollut aina olemassa.
