Raamatun historiallinen luotettavuus (64)
Suomalaisen sananlaskun mukaan ”luulo ei ole tiedon väärti. Sama sanonta voisi kuulua: ”Ilman tarkkoja tietoja on turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.”
Monet kirjoittavat meille ja kysyvät: ”Miten Raamatun perusteella voidaan tietää, että maapallo on 6 000 vuotta vanha?”
Miksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan tulisi merkitä mitään kenellekään kristitylle, joka lukee tai tutkii Uutta testamenttia? Siksi, että 1. Mooseksen kirja oli tärkeä Uuden testamentin (UT) kirjoittajille.
Dr Adamthwaite on valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi Melbournen yliopistosta, pääaineinaan filosofia, historia, tieteen filosofia ja sivuaineenaan heprean kieli. Hän on opiskellut antiikin ja muinaisen Mesopotamian historiaa sekä akkadin ja heprean kieltä London School of Oriental and African studies:ssa.
Arkeologia voi todella herättää intohimoja. Eritoten näyttää siltä, että kuumimmat väittelyt käydään silloin, kun arkeologia on sopusoinnussa Raamattuun kirjoitetun historian kanssa.
George Smith (1840–1876) oli vaatimattomista oloista. Hän syntyi köyhään perheeseen viktoriaanisen ajan Englannissa, jätti koulun 14 vuoden iässä ja hänen koulutuksensa jäi vähäiseksi. Hän oli kuitenkin monella tavalla lahjakas ja pääsi oppipojaksi seteleiden painolevyjen kaiverrustyöhön.
Kirurgi Mikko Tuulirannan kirjauutuus haastaa valtavirran teologiset ja tieteelliset näkemykset varhaisesta ihmiskunnan historiasta ja Vanhan testamentin alkuperästä.
Dr Ken Funk työskenteli yli 28 vuotta prosessinkehittäjäkemistinä peptidikemian alalla eräässä suuressa lääkealan yhtiössä. Mikä sitten on peptidi?
Monet kristityt ovat antaneet periksi uniformitarianistiselle geologialle sen jälkeen, kun tämä uusi ”tiedekäsitys” nousi pinnalle noin vuonna 1800.
Monien museoissa esillä olevien muinaisten esineiden joukossa on pieniä sylinterimäisiä esineitä, joita lävistää keskiakselin suuntainen pieni reikä. Sylinterin ulkokehälle on kaiverrettu erinäisiä kuvia. Kun niitä pyöritetään märän, muotoutuvan saven päällä, ne jättävät painauman samalla tavalla kuin rullattavat leimasimet jättävät mustejäljen paperille.
Jumala antoi Nooalle arkin rakennusohjeet, joissa käskettiin pikeämään arkki sekä sisä- että ulkopuolelta. Pikeämisen ilmeinen tarkoitus oli tehdä arkista vedenpitävä, mutta pyrittiinkö sillä myös vahvistamaan arkkia, jotta se kestäisi aaltojen ja ajelehtivien esineiden törmäykset?
Ihmiset haastavat Raamattuun uskovat luomisopin kannattajat usein sellaisilla lausumilla kuin: ”Jumala olisi voinut käyttää luomiseen miljardeja vuosia, joten miksi tehdä niin suuri numero maailman iästä?”
Harva väittää vastaan, kun sanotaan, että 1900-luvun tunnetuin tieteilijä oli Albert Einstein (1879–1955).
Monet kristityt, jotka eivät usko raamatulliseen (”nuoren maan”) luomiseen väittävät, että se haittaa evankeliumin kertomista ateisteille. Siten heidän mukaansa tulisi välttää sellaisia mielipiteitä jakavia aiheita kuin luomiskertomusta ja ”julistaa vain evankeliumia”.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa luomisjärjestys näyttäisi eroavan ensimmäisen luvun järjestyksestä siinä, että eläimet luodaan (2:19) Aadamin (2:7) jälkeen. Eikö Raamattu ole tässä itsensä kanssa ristiriidassa?
Michiganin yliopiston tiedemiehet ovat tehneet tärkeän löydön – he ovat löytäneet paljon vettä syvältä Kuun sisältä peräisin olevista kivistä. Vesi on kemiallisesti ”sitoutunut” kuukiviin.
Suurimman osan kirkon historian ajasta niin juutalaiset kuin kristitytkin oppineet ovat ymmärtäneet, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa puhutaan kirjaimellisista luomispäivistä.
Luomista tutkivan RATE-projektin (Radioisotopes and the Age of the Earth, suom. radioisotoopit ja maan ikä) kriitikko tuli äskettäin tahattomasti auttaneeksi minua löytämään uuden todistelinjan, joka tukee raamatullista maailman 6 000 vuoden ikää.
Ennen taivaaseen nousemistaan Herra Jeesus Kristus ei esittänyt toivetta tai suositusta vaan antoi lähetyskäskyn (Matt. 28:18–20).
Saksalaiset arkeologit, jotka työskentelivät Perun pohjoisosassa rannikon lähistöllä noin 320 km Limasta luoteeseen, ovat löytäneet Etelä-Amerikan vanhimman tunnetun muinaisen kaupunkikeskuksen.
