Älä käytä näitä argumentteja luomisen puolustamisessa!

Vältä ehdottomasti näitä argumentteja!

Osa 1: ”Darwin luopui evoluutiosta kuolinvuoteellaan” Osa 2: ”Kuun pölykerroksen paksuus todistaa, että Kuu on nuori.” Osa 3: ”Planeettojen sijainteja laskiessaan NASA:n tietokoneet löysivät puuttuvan vuorokauden ja 40 minuuttia, mikä todistaa Joosuan ’pitkän päivän’ ja Hiskian varjon palautumisen, joista kerrotaan Joos. 10:ssä ja 2. Kun. 20:ssä.” Osa 4: ”NASA huijaa: Kuuhun laskeutumisia ei ole tapahtunut.” Osa 5: ”Maa on litteä.” Osa 6: ”Villamammutit pikajäätyivät vedenpaisumuskatastrofin aikana.”Osa 7: ”Castenedolon ja Calaverasin ihmisjäännökset ’vanhoissa’ kerroksissa kumoavat geologisen kerrossarjan.” Osa 8: ”Dubois myönsi, että jaavanihminen ei ollut ’puuttuva rengas’, ja väitti sen olleen vain jättiläismäinen gibboni [pieni ihmisapina].”Osa 9: ”Japanilainen Zuiyo Maru -troolari pyydysti kuolleen joutsenliskon lähellä Uutta-Seelantia.”Osa 10: ”Naisilla on yksi kylkiluu enemmän kuin miehillä.”Osa 11: ”Termodynamiikan toinen pääsääntö alkoi syntiinlankeemuksessa.” Osa 12: ”Jos me kehityimme apinoista, miksi apinoita on yhä olemassa?” Osa 13: ”Hyödyllisiä mutaatioita ei ole olemassa.” Osa 14: ”Paluxy-joen jäljet (https://www.icr.org/article/paluxy-river-tale-trails) todistavat, että ihmiset ja dinosaurukset elivät samaan aikaan.” Osa 15: ”Yhtään uutta lajia ei ole syntynyt.” Osa 16: ”Ennen vedenpaisumusta maapallon akseli oli kohtisuorassa.” Osa 17: ”Darwin sanoo Lajien synty -kirjassaan silmän evoluutiota mielettömäksi.” Osa 18: ”Arkeologit ovat löytäneet jättiläismäisten ihmisten luurankoja (ja jal­an­jäl­ki­ä).”

Ensisijainen auktoriteetti Luominen ry:lle ja Creation Ministries Internationalille (CMI) on Jumalan erehtymätön Sana, Raamattu. Kaikki tieteelliset teoriat sen sijaan ovat erehtyväisiä, ja usein uudet tutkimustulokset kumoavatkin aiemmin hyvinä pidettyjä teorioita. Evoluutioon uskovat korjailevat jatkuvasti teorioitaan uusien tutkimustulosten myötä, joten kenenkään ei pitäisi olla yllättynyt tai huolissaan luomiseen uskovien tehdessä tieteellisille teorioilleen samoin.

Tässä artikkelisarjassa julkaisemme argumentteja, joita luomiseen uskovien ei mielestämme tulisi käyttää. Osa argumenteista on selvästi virheellisiä, toiset pelkästään epäilyttäviä tai vailla hyviä perusteita. Selitämme lyhyesti, miksi näin on, ja/tai viittaamme lisätietoina muihin artikkeleihin omilla sivuillamme tai englanninkielisellä creation.com-sivustolla. Emme väitä listaa tyhjentäväksi – siihen lisätään (tai siitä poistetaan) osia sitä mukaa kun saamme uutta tietoa. Monia näistä argumenteista Luominen ry tai CMI ei ole koskaan käyttänyt. Joitakin argumentteja ei ole käyttänyt yksikään varteenotettava luomisjärjestö, vaan ne ovat luomisen vastustajien laatimia olkinukkeargumentteja.

Jotkut skeptikot kritisoivat luomiseen uskovia siitä, että nämä vetävät takaisin epäilyttäviä argumentteja. On huomionarvoista, että samat ihmiset syyttävät luomiseen uskovia siitä, että nämä eivät suostu muuttamaan mieltään!

Kumottujen argumenttien sitkeä toistaminen yksinkertaisesti kostautuu: nimenomaan totuus tekee meidät vapaiksi (Joh. 8:32), ei virhe. Lisäksi Kristus on totuus (Joh. 14:6)! Koska luomisen puolesta on niin paljon hyvää todistusaineistoa, ei ole mitään syytä käyttää ”kyseenalaisia” argumentteja.

Tämä uusi sarja osoittaa myös, miksi kannattaa pysyä ajan tasalla vakavasti otettavista luomisaiheisista kirjoituksista, sillä esimerkiksi Luominen-lehti ja englanninkieliset Creation-lehti ja Journal of Creation -julkaisu ovat jo aiemmin paljastaneet jotkin näistä argumenteista virheellisiksi.

Haluamme myös muistuttaa lukijoitamme, että olemme ensisijaisesti Raamatun puolella, emme varsinaisesti tiedeyhteisön vallitsevia käsityksiä vastaan. Keskitymme erityisesti raamatullisiin opetuksiin, että kolmiyhteinen Jumala on luonut maailman ja että kuolema johtuu synnistä. Luonnollisena seurauksena tästä vastustamme evoluutiota ja miljoonia vuosia, emme hakeaksemme riitaa. Niinpä kehotammekin kristittyjä vastustamaan vallitsevia näkemyksiä vain silloin kun ne ovat ristiriidassa Raamatun kanssa.

Lue myös tärkeä artikkeli siitä, miten meidän tulisi valita mitä puolustaa luominen.fi/valitse-harkiten.


Tälle sivulle päivitämme artikkelisarjan "Älä käytä näitä argumentteja luomisen puolustamisessa!" sitä mukaa kun sitä julkaistaan Luominen-tiedelehdessä.

Vältä ehdottomasti näitä argumentteja!

Osa 1: ”Darwin luopui evoluutiosta kuolinvuoteellaan”

Monet käyttävät tätä Lady Hopen alkuun panemaa tarinaa. Hyvin suurella varmuudella se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Darwinin lähipiiriltä ei ole saatu minkäänlaista vahvistusta asialle – ei edes hänen vaimoltaan Emmalta, joka ei koskaan pitänyt evolutionistisista ajatuksista. Ja vaikka väite olisikin totta, entä sitten? Jos tunnettu kreationisti luopuisi luomisesta, mitätöisikö se luomisen? Tällä argumentilla ei ole minkäänlaista painoarvoa.

Lisätietoa englanniksi: creation.com/recant


Osa 2: ”Kuun pölykerroksen paksuus todistaa, että Kuu on nuori.”

Kreationistit väittivät pitkään, että Kuun pölykerros on aivan liian ohut, jos se todella olisi kertynyt miljardien vuosien aikana. He perustivat väitteensä varhaisiin – evolutionistien tekemiin – arvioihin pölyn kertymisestä sekä huoleen siitä, että kuulaskeutujat uppoaisivat tähän pölykerrokseen. Varhaiset arviot olivat kuitenkin virheellisiä, ja Apollo-avaruusalusten laskeutumisten aikoihin NASA ei ollut huolissaan uppoamisesta. Niinpä pölykerroksen paksuutta ei voida käyttää todisteena nuoresta Kuusta (eikä vanhastakaan Kuusta).

Lisätietoa englanniksi: creation.com/moondust (Huomaa myös tekstiin v. 2014 tehty päivitys).


Osa 3: ”Planeettojen sijainteja laskiessaan NASA:n tietokoneet löysivät puuttuvan vuorokauden ja 40 minuuttia, mikä todistaa Joosuan ’pitkän päivän’ ja Hiskian varjon palautumisen, joista kerrotaan Joos. 10:ssä ja 2. Kun. 20:ssä.”

Tätä väitettä ei ole kannattanut yksikään merkittävä luomisjärjestö. Kyse on etenkin internetissä laajalle levinneestä vedätyksestä. Siihen nähden olennaisesti sama tarina ilmestyi vuonna 1936 Harry Rimmerin jokseenkin epäluotettavassa kirjassa The Harmony of Science and Scripture [Tieteen ja Raamatun sopusointu]. Ilmeisesti tuntematon henkilö kaunisteli tarinan nykyaikaisilla organisaatioiden nimillä ja laskentalaitteilla.

Lisäksi koko tarina on matemaattinen mahdottomuus – se vaatisi kiinteän referenssipisteen ennen Joosuan pitkää päivää. Itse asiassa meidän pitäisi ristiintarkistaa sekä tähtitieteelliset että historialliset lähteet voidaksemme havaita puuttuvan vuorokauden. Ja jotta pystyisimme jäljittämään puuttuvat 40 minuuttia, nämä referenssipisteet tulisi tietää muutaman minuutin tarkkuudella. On epäilemättä totta, että tietyssä paikassa näkyneet auringonpimennykset voidaan ajoittaa täsmällisesti. Mutta muinaisiin asiakirjoihin aikaa ei merkitty niin tarkasti, joten vaadittu ristiintarkistus on yksinkertaisesti mahdotonta. Ja joka tapauksessa varhaisin historiallisesti muistiin merkitty pimennys tapahtui vuonna 1217 eKr., lähes kaksi vuosisataa Joosuan jälkeen. Ei siis ole mitään tapaa, jolla yksikään tietokone voisi löytää puuttuvan vuorokauden.

Historiallinen ja tieteellinen dokumentaatio siitä, että väitetty löytö on myytti, on luettavissa englanniksi osoitteesta: creation.com/has-nasa-discovered-a-missing-day

Huomaa, että tämän myytin tuhoaminen ei tarkoita sitä, etteivätkö Joosua 10:n tapahtumat ole tosia. Jotkin kertomuksen yksityiskohdista puoltavat sen luotettavuutta, kuten se että myös Kuu hidastui. Päivän pidentämisen kannalta se ei ollut välttämätöntä, mutta Maasta katsoen näytti siltä, mikäli Jumala toteutti ihmeen hidastamalla Maan pyörimisliikettä.

Ks. englanniksi creation.com/joshuas-long-day


Osa 4: ”NASA huijaa: Kuuhun laskeutumisia ei ole tapahtunut.”

Tämä väite NASAn huijauksesta on esimerkki tilanteesta, jossa CMI (ja Luominen ry) muistuttaa lukijoita, että olemme Raamatun puolella emmekä itseisarvona tiedeyhteisöä vastaan.

Ensinnäkin on raamatullista luottaa useaan silminnäkijätodistajaan (ks. 5. Moos. 19:15), ja eräs moitteeton todistaja oli nyt edesmennyt James Irwin, joka oli vankkumaton raamatullinen kreationisti ja käveli Kuussa. Lisäksi Australian olisi täytynyt olla mukana tässä väitetyssä "huijauksessa", koska Australian New South Walesissa sijaitsevassa Parkesin observatoriossa ollutta valtavaa 64-metristä radioantennia käytettiin signaalien välittämiseen Kuusta. Se valittiin, koska se oli tuon ajan paras ja se sijaitsi Australian eikä Amerikan puolella maapalloa (ks. australialainen dokumenttielokuva The Dish, 2000). Voimme myös suunnata voimakkaita lasereita tiettyihin kohtiin Kuuta ja havaita sieltä heijastunutta samantaajuuksista valoa, mikä on mahdollista vain jos joku on ollut Kuussa ja jättänyt näihin tiettyihin kohtiin takaisinheijastimia. Ja vielä yksi ongelma väitteelle on se, että vaikka vuonna 1969 rakettiteknologia oli riittävän kehittynyttä viemään meidät Kuuhun, videoteknologia oli täysin kykenemätön tämän lavastamiseen (ks. englanninkielinen video https://www.youtube.com/watch?v=_loUDS4c3Cs).

Toiseksi huijausepäilyä perustellaan väitteillä, joiden takaa paljastuu tieteen väärinymmärtäminen (ks. Myytinmurtajien jakso #104 (0702), 2008):

  • VÄITE: Valokuvissa pitäisi näkyä vain yhden valonlähteen eli Auringon vuoksi samansuuntaisia varjoja. Erisuuntaiset varjot todistavat, että tapahtuma kuvattiin studiossa, jossa oli useita valoja.
  • Todellisuudessa Kuun epätasaisten pinnanmuotojen vuoksi samansuuntaiset varjot voivat näyttää erisuuntaisilta kuvauskulmasta katsottuna.
  • VÄITE: Avaruusaluksen varjossa ollut astronautti oli helposti nähtävissä, mikä olisi mahdotonta, jos valonlähteitä oli vain yksi.
  • Tässä unohdetaan toinen lähde: kuunvalo! Kuun pinnasta heijastunut valo olisi tehnyt astronautin helposti näkyväksi. Lisäksi maanvalo on paljon kirkkaampaa Kuussa kuin kuunvalo on Maassa, koska Maalla on sekä suurempi pinta-ala että parempi albedo eli heijastuskyky.
  • VÄITE: Kuvissa ei näkynyt tähtiä, siispä oltiin studiossa.
  • Väärin. Kamera, joka oli säädetty toimimaan optimaalisella tehokkuudella Kuun pinnan kirkkaassa valossa, ei ollut tarpeeksi herkkä näyttääkseen tähtiä.
  • VÄITE: Jalanjälkiä ei olisi voinut jäädä hiekkaan ilman kosteutta, joka olisi pitänyt hiekan muodossaan.
  • Tämä on totta Maassa, missä vedellä on tapana pyöristää hiekanjyvät. Kuussa hiekanjyvät ovat kulmikkaita ja pysyivät siksi paikoillaan.
  • VÄITE: Lippu lepatti, joten siellä on täytynyt käydä tuulen vire.
  • Ei, vaan astronautti kiersi lipputankoa työntäessään sitä Kuun pintaan. Tämä sai lipun lepattamaan, mitä jatkui hetken aikaa, koska ilmanvastus puuttui.
  • VÄITE: Kuukävelyt tehtiin studiossa.
  • Mutta videolla näkyviä liikkeitä voi parhaiten matkia lentokoneessa, joka putoaa riittävän nopeasti simuloidakseen Kuun vetovoimaa, joka on ⅙ Maan vetovoimasta. Tätä ei kuitenkaan voida jatkaa kovin pitkään, kun taas filmi kuukävelystä kestää 143 minuuttia.
  • VÄITE (ei Myytinmurtajissa): He eivät olisi päässeet Van Allenin vyöhykkeiden läpi.
  • Miten väitteen esittäjät kuvittelevat, että vyöhykkeet havaittiin ensi kertaa? Satelliiteilla! Itse asiassa luomiseen uskova rakettitiedemies Dr Henry Richter, joka oli mukana Amerikan ensimmäisen satelliitin (Explorer 1) suunnittelussa, teki kovan suostuttelutyön saadakseen Dr James Van Allenin paketin (geigermittarin) mukaan lennolle, ja sen ansiosta vyöhykkeet löydettiin. Ja vastaus on se, että Apollo 11:n lentorata vältti vyöhykkeiden niitä kohtia, joissa säteily on voimakkainta, ja läpi mentiin niin nopeasti, että saatiin vain minimiannos säteilyä: itse asiassa paljon vähemmän kuin 5 rem-yksikköä, jonka radioaktiivisten materiaalien parissa usein työskentelevät Yhdysvaltain atomienergiakomission teknikot keskimäärin saavat.

Osa 5: ”Maa on litteä.”

Katso myös tämä englanninkielinen 15 minuutin video: youtube.com/watch?v=y28OaM5c0Fg.


Osa 6: ”Villamammutit pikajäätyivät vedenpaisumuskatastrofin aikana.”

Tämä ei sovi yhteen niiden geologisten olosuhteiden kanssa, joista mammutteja löydetään. Kaikkein todennäköisimmin mammutit menehtyivät jääkauden loppuvaiheessa, mahdollisesti katastrofaalisissa pölymyrskyissä. Osittain sulaneet mahalaukun jäännökset eivät todista pikajäätymistä, koska elefanttien maha toimii eräänlaisena varastona – USA:n keskilännestä löydettiin mastodontti, jolla oli säilynyttä kasvimateriaalia sisuksissaan, vaikka alueen maa ei ollut edes jäässä. (Ks. myös englanninkielinen artikkeli: https://creation.com/the-extinction-of-the-woolly-mammoth-was-it-a-quick-freeze)


Osa 7: ”Castenedolon ja Calaverasin ihmisjäännökset ’vanhoissa’ kerroksissa kumoavat geologisen kerrossarjan.”

Castenedolon ja Calaverasin ihmisjäännökset eivät ole luotettavia löytöjä – Castenedolon luurangossa on jälkiä intrusiivisesta hautautumisesta eli tuoreesta hautautumisesta vanhempaan kerrokseen. Kaikilla muilla fossiileilla paitsi ihmisfossiileilla on näet ollut aikaa kyllästyä suolalla. Mitä Calaverasin kalloon tulee, sen olivat luultavasti kaivostyöläiset jättäneet kaivokseen huijaustarkoituksessa. Tämänhetkisen CMI:n näkemyksen ihmisfossiilien stratigrafiasta näet Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta -kirjan luvusta 15 (luominen.fi/KJVL).


Osa 8: ”Dubois myönsi, että jaavanihminen ei ollut ’puuttuva rengas’, ja väitti sen olleen vain jättiläismäinen gibboni [pieni ihmisapina].”

Evoluutiomyönteiset antropologian oppikirjat väittivät näin, ja kreationistit seurasivat esimerkkiä. Kyseessä oli kuitenkin Duboisin väärinymmärtäminen, kuten Stephen Jay Gould on osoittanut. On totta, että Dubois väitti jaavanihmisen (jota hän kutsui nimellä Pithecanthropus erectus) olleen gibbonin kokoinen. Duboisilla oli kuitenkin omalaatuinen evoluutiokäsitys (nykyisin yleisesti hylätty), joka vaati tarkkaa vastaavuutta aivojen koon ja ruumiin painon välillä. Duboisin väite jaavanihmisestä oli itse asiassa ristiriidassa olennon rekonstruoidun todennäköisen kehon massan kanssa. Duboisin omaperäisen ehdotuksen kannalta oli kuitenkin välttämätöntä, että väitetty siirtymävaihe ihmiseen sopisi matemaattiseen sarjaan. Niinpä Duboisin gibbon-väite oli suunniteltu vahvistamaan löydön asemaa ”puuttuvana renkaana”. (Ks. englanniksi creation.com/who-was-java-man).


Osa 9: ”Japanilainen Zuiyo Maru -troolari pyydysti kuolleen joutsenliskon lähellä Uutta-Seelantia.”

Kyseinen raato oli lähes varmasti mädäntymistilassa ollut jättiläishai. Niiden kidukset ja leuat mädäntyvät vauhdilla ja putoavat pois jättäen kalan päähän tyypillisen pienen ”kaulan”. Tämä on osoitettu rannoille ajelehtineilla vastaavilla näytteillä. Lisäksi Zuiyo Maru -raadon yksityiskohtaiset anatomiset ja biokemialliset tutkimukset osoittavat, että kyseessä ei ole voinut olla joutsenlisko.

Lisätietoja englanniksi:

 


Osa 10: ”Naisilla on yksi kylkiluu enemmän kuin miehillä.”

Olemme jo kauan sitten osoittaneet virheelliseksi tämän väitteen, joka näyttää olevan suositumpi luomisnäkemyksen vääristelyä harrastavien epärehellisten skeptikkojen parissa. Kylkiluun poisto ei vaikuta jälkeläisille välitettävään geneettiseen informaatioon – eihän myöskään yhden sormen menettäneelle miehelle synny yhdeksänsormisia lapsia. Kuka tahansa skeptikko, joka yrittää horjuttaa uskoa Raamattuun tällä väitteellä, on ilman muuta "kaappi-lamarkisti", eli hänen on uskottava Lamarckin täydellisesti kumottuun ajatukseen hankittujen ominaisuuksien periytymisestä! Huomaa myös, että kylkiluun poistosta ei koitunut Aadamille pysyvää haittaa, koska kylkiluu kykenee kasvamaan uudelleen, mikäli sitä ympäröivä kalvo (periosteum) jätetään koskematta. (Ks. creation.com/regenerating-ribs-adam-and-that-missing-rib)


Osa 11: ”Termodynamiikan toinen pääsääntö alkoi syntiinlankeemuksessa.”

Toisen pääsäännön mukaan maailmankaikkeuden entropia (epäjärjestys) kasvaa ajan kuluessa, ja joidenkin mielestä tämä on seurausta syntiinlankeemuksesta. On kuitenkin syytä huomata, että epäjärjestys ei ole aina vahingollista. Päivänselvä esimerkki on ruuansulatus, joka pilkkoo suuria ruokamolekyylejä niiden pienemmiksi rakennusosasiksi. Toinen esimerkki on kitka, joka muuttaa järjestyneen mekaanisen energian järjestäytymättömäksi lämmöksi – ilman kitkaa Aadam ja Eeva olisivat liukastelleet kulkiessaan Eedenin paratiisissa Jumalan seurassa!

Maallikolle vähemmän ilmeinen esimerkki on maapalloa lämmittävä Aurinko. Fysikaalisen kemian asiantuntijalle lämmön siirtyminen kuumasta kappaleesta kylmään on klassinen esimerkki toisen pääsäännön käytännön vaikutuksesta. Myös hengitys on perinteinen esimerkki toisesta pääsäännöstä – siinä kaasu kulkeutuu korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen. Lopuksi, kaikki hyödylliset prosessit maailmassa, mukaan lukien sikiön kehitys aikuiseksi, kasvattavat maailmankaikkeuden kokonaisepäjärjestystä, mikä osoittaa, että termodynamiikan toinen pääsääntö ei ole luonnostaan kirous.

Nefesh-eläinten kuolema ja kärsimys ennen syntiinlankeemusta ovat vastoin em. raamatullista viitekehystä, kuten on myös kärsimys (tai ”luomakunnan synnytystuskat”, Room. 8:20–22). Todennäköisemmin Jumala otti syntiinlankeemuksen jälkeen pois osan ylläpitävästä voimastaan (Kol. 1:15–17), niin ettei toisen pääsäännön rappeuttava vaikutus enää kumoutunut.

 


Osa 12: ”Jos me kehityimme apinoista, miksi apinoita on yhä olemassa?”

Vastauksena tähän jotkut evolutionistit huomauttavat, että he eivät usko, että ihmiset polveutuvat apinoista vaan että apinoilla ja ihmisillä on yhteinen kantamuoto. Evoluutioon uskovalla paleontologilla G.G. Simpsonilla ei kuitenkaan ollut aikaa tällaiselle ”kiertelylle”, jollaiseksi hän sitä kutsui. Hän sanoi: ”Itse asiassa kuka tahansa tuon varhaisen kantamuodon nähnyt kutsuisi sitä varmuudella puhekielessä apinaksi. Koska termin apina määrittelee sen käyttö puhekielessä, ihmisen kantamuodot olivat apinoita. Asioista perillä olevalta tutkijalta on kiertelyä, ellei epärehellistä sanoa toisin.”

Tärkein vastaväite tälle on kuitenkin se, että monet evolutionistit uskovat, että pieni eläinryhmä irtautui pääryhmästä ja eriytyi lisääntymismielessä suuremmasta pääryhmästä ja että suurin muutos tapahtui pienessä ryhmässä, mikä johti allopatriseen lajiutumiseen (maantieteellisesti eristetty populaatio muodostaa uuden lajin). Evoluutioteoriassa ei siis ole mitään, mikä vaatisi pääryhmän kuolemista sukupuuttoon.

On tärkeää huomata, että evolutionisteilla ei ole yksinoikeutta allopatriseen lajiutumiseen: kreationistit uskovat, että suurin osa ihmisen muuntelusta tapahtui sen jälkeen kun pienemmät ihmisryhmät joutuivat erilleen Baabelissa (ilman lajiutumista), kun taas Aadamilla ja Eevalla oli luultavasti keskiruskea ihonväri. Lainattu virheellinen lausuma on sama kuin kysyisi: ”Jos kaikki ihmisryhmät tulivat Aadamista ja Eevasta, miksi nykyäänkin elää keskiruskean ihonvärin omaavia ihmisiä?”

Mikä siis erottaa kreationistien selityksen ihmisryhmistä (”roduista”) ja evolutionistien selityksen ihmisten alkuperästä? Vastaus: edellisessä on kyse olemassa olevan informaation lajittelusta ja katoamisesta mutaatioiden kautta, kun taas jälkimmäinen vaatisi kymmenien miljoonien ”kirjainten” verran uuden informaation syntyä.


Osa 13: ”Hyödyllisiä mutaatioita ei ole olemassa.”

Tämä ei pidä paikkaansa, koska jotkin muutokset todella antavat edun joissain tilanteissa. Ennemmin meidän tulisi sanoa: ”Emme vielä ole löytäneet mutaatiota, joka muodostaisi uutta geneettistä informaatiota sillä tavalla, että mikrobista-ihmiseksi-evoluutio olisi mahdollista. Jopa niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa mutaatio antaa edun, se lähes aina aiheuttaa informaation menettämistä.” Esimerkkejä siitä, miten informaation menetys antaa edun, löytyy täältä:

Ks. englanniksi myös:

 


Osa 14: ”Paluxy-joen jäljet (icr.org/article/paluxy-river-tale-trails) todistavat, että ihmiset ja dinosaurukset elivät samaan aikaan.”

Eräät merkittävät kreationistit, jotka ovat puhuneet näiden jälkien puolesta, ovat jo kauan aikaa sitten vetäneet tukensa pois. Jotkin ihmisen aiheuttamiksi väitetyt jäljet voivat olla tulosta dinosauruksen jättämien jälkien eroosiosta, kun kynnenjäljet ovat rapautuneet pois. Jäljistä pitäisi tehdä asiallisesti dokumentoitua tutkimusta ennen kuin voisimme käyttää niitä tukemaan näkemystä ihmisen ja dinosaurusten elämisestä samaan aikaan. Tähänastinen jälkien tutkimus ei ole kuitenkaan ollut kovin lupaavaa – katso artikkeli mahdollisesta ihmisen ja dinosauruksen jalanjäljistä Pohjois-Amerikassa. Huomaa, että tämä ei tarkoita, etteikö olisi hyvää todistusaineistoa siitä, että dinosaurukset ja ihmiset todella ovat eläneet samaan aikaan.

 

Osa 15: ”Yhtään uutta lajia ei ole syntynyt.”

Tämä ei pidä paikkaansa. Uusien lajien muodostumista on havaittu. Itse asiassa nopea lajiutuminen on tärkeä osa luomismallia. Se on kuitenkin luodun lajityypin sisäistä muuntelua, jossa ei synny uutta geneettistä informaatiota (ks. englanniksi creation.com/speciation-questions-and-answers). Itse asiassa Darwinin Raamattua vastustava mentori Charles Lyell opetti lajien muuttumattomuutta (ks. englanniksi creation.com/charles-lyell-free-science-from-moses, ja suomeksi luominen.fi/lyell).

 


Osa 16: ”Ennen vedenpaisumusta maapallon akseli oli kohtisuorassa.”

Tälle väitteelle ei ole mitään perustaa. Vuodenajat mainitaan 1. Moos. 1:14:ssä ennen vedenpaisumusta, mikä viittaa vahvasti siihen, että akseli oli kallistunut alusta alkaen. Jotkut kreationistit uskovat, että muutos akselin kulmassa (joskaan ei kohtisuorassa) sai aikaan vedenpaisumuksen. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon lisätodisteita, ja ajatusta on toistaiseksi syytä pitää spekulatiivisena. Lisäksi tietokonemallinnuksen mukaan kohtisuora akseli tekisi päiväntasaajan ja napojen väliset lämpötilaerot huomattavasti nykyistä rajummiksi – kun taas nykyistä 23,5 asteen kallistumaa pidetään ihanteellisena. Kuulla on tärkeä rooli tämän kallistuman vakauttamisessa, ja kiertolaisemme suuri suhteellinen koko ja Maan rataa lähellä oleva kiertorata (toisin kuin suurimmalla osalla aurinkokuntamme kuista) ovat suunniteltuja ominaisuuksia.

 


Osa 17: ”Darwin sanoo Lajien synty -kirjassaan silmän evoluutiota mielettömäksi.”

Darwinin kirjoituksen suora lainaaminen irrottaa sanotun asiayhteydestä. Darwin puhui silmän evoluution näennäisestä mielettömyydestä mutta sanoi sitten, että on aika helppoa kuvitella, että silmä voitaisiin rakentaa askel kerrallaan (näin siis hänen mielestään – me olemme tiukasti toista mieltä, ks. lisätietoa englanniksi luominen.fi/eye ja luominen.fi/eye2).

 


”Arkeologit ovat löytäneet jättiläismäisten ihmisten luurankoja (ja jal­an­jäl­ki­ä)”

Tämä väite on kiertänyt internetissä vuosia. Todellisuudessa siihen liittyvät kuvat on manipuloitu Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla. Urbaanien legendojen ja internet-väitteiden analysoimiseen keskittynyt Snopes-verkkosivusto selittää tavallisimpien tekstiin liitettyjen kuvien alkuperän.1 Todellisuudessa yksinkertainen matematiikka osoittaa, miksi merkittävästi tavallista suuremmat ihmiset olisivat anatomisesti mahdottomia. Neliö-kuutio-lain mukaan nelinkertaisesti suuremmalla ihmisellä olisi 16 (4²) kertaa vahvempi luuranko ja lihakset, mutta niiden pitäisi selvitä 64 (4³) kertaa suuremmasta massasta. Niinpä merkittävästi suurempi ihminen luhistuisi oman painonsa alla, ellei ruumiinrakenteessa ja luustossa tapahtuisi useita suuremman massan kantamiseen liittyviä (geneettisiä) muutoksia. J.B.S. Haldane on kirjoittanut tästä aiheesta klassisen tutkielman.2 (Haldane on tunnettu evolutionisti, mutta tähän asiaan liittyen hän tekee erittäin hyviä huomioita). On ollut myös väitteitä jättiläismäisistä jalanjäljistä, mutta katso tämä englanninkielinen artikkeli,3 jossa listataan yhden tietyn ”jalanjälkilöydön” ongelmia. Lisäksi joidenkin mukaan nämä jättiläisten jäänteet olisivat todisteita Raamatussa mainituista nefileistä (1. Moos. 6:4). Tätä sanaa ei kuitenkaan pitäisi kääntää ”jättiläisiksi” vaan ”langenneiksi”.4


Artikkelisarjan lähde: creation.com/arguments
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla. creation.com