Kriittinen artikkelinlukutaito

23.02.2009 - ella lahtinen

Onko teidän taholla harjoiteltu kriittistä artikkelin lukutaitoa. Tieteenharjoittajilta sellainen taito täytyy löytyä, sillä artikkeleissa esiintyvät tutkimustiedot voivat palvella rahoittajien intressejä eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Vastaus:

10.07.2011

Onko teidän taholla harjoiteltu kriittistä artikkelin lukutaitoa. Tieteenharjoittajilta sellainen taito täytyy löytyä, sillä artikkeleissa esiintyvät tutkimustiedot voivat palvella rahoittajien intressejä eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Kiitos kysymyksestäsi,

kriittinen lukutaito on varsinkin nykyisessä informaatioyhteiskunnassa erittäin tarpeellinen kansalaistaito, jota itse kunkin kannattaa kaiken aikaa harjoitella. Varsinkin vähemmistönä olevien näkemysten kannattajille, kuten juuri meille kreationisteille, tällainen taito on elinehto. Niinpä harrastammekin kriittistä artikkeleiden lukua eli lähdekritiikkiä, kuten ehkä lukuisista evoluutiokriittisistä kannanotoistamme voi huomata.

Vähemmistöasema pakottaa kriittisyyteen myös suhteessa omalta kannalta mieluisiin väitettyihin tutkimustuloksiin: kun äänekkäitä vastustajia on paljon, mahdolliset huonosti perustellut kreationistiset väitteet hajoavat käsiin ja keskustelukokemus opettaa varomaan sellaisiin vetoamista.

Yleisellä tieteenfilosofisella tasolla on ollut paljon tutkimusta ja keskustelua siitä, millaisella kriittisellä otteella tiede voitaisiin erottaa ei-tieteestä, erityisesti ns. näennäistieteestä; tämä kysymys tunnetaan tieteenfilosofian demarkaatio- eli rajanveto-ongelmana, ja sen ratkaisuksi on haettu sellaista demarkaatiokriteeriä, joka perustellusti ja selkeästi erottelisi oikean tieteen väärin perustein tieteellisinä esiintyvistä näkemyksistä.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat yllättäneet sitä harjoittaneen tieteenfilosofisen tutkimusyhteisön: vaaditunlaista demarkaatiokriteeriä ei ilmeisesti voi olla olemassakaan, joten sellaista ei enää juuri yritetäkään etsiä eikä määrittää. Tämä johtuu siitä, että tarkka tieteen historian ja inhimillisten tiedonhankintamahdollisuuksien analyysi on osoittanut, että ihmiset joutuvat aina tekemään lukuisia olettamuksia ennen kuin voivat aloittaa minkäänlaista systemaattista tutkimustoimintaa. Ihmisen rajoittuneisuudesta näet johtuu, ettei hän voi suoraan nähdä, miten asiat ovat, ja tutkimus taas on mahdollista vain toimimalla ikään kuin paljonkin olisi jo valmiiksi tiedossa.

Näiden seikkojen käytyä ilmeiseksi vallitseva tieteenfilosofinen näkemys lähtee nykyään ajatuksesta, että tieteen kehitykselle on vain hyväksi, että erilaiset näkemykset pääsevät vapaasti kilpailemaan keskenään. Tämä ajan oloon helpottaa sekä niiden tieteellisen hyödyllisyyden selviämistä että eri lähtökohdista tehtyjen tutkimusten saavuttamien tulosten mahdollisimman laajaa hyväksikäytettävyyttä. Näin toimivaa tutkimuksista tiedottamisen ja niiden tuloksista keskustelemisen ympäristöä kutsutaan tieteen avoimeksi keskusteluavaruudeksi.

Tieteellisten tutkimusten arvioimiseksi ja hyödyntämiseksi avoimessa keskusteluavaruudessa on tärkeää, että kuhunkin tutkimukseen liittyisi riittävä selonteko siitä, millaisten lähtökohtaisten oletusten eli perususkomusten pohjalta kyseinen tutkimus on tehty, ts. siitä, mitä on ajateltu tiedetyksi jo ennen kuin kyseinen tutkimus on käynnistynytkään. Tässä suhteessa kreationistinen tutkimusperinne on ollut suorastaan aikaansa edellä, kun sen lähtökohtina olevat keskeiset perususkomukset (kuten luottamus Raamatun ymmärrettävyyteen ja luotettavuuteen) on jo alun pitäen selvästi ja julkisesti ilmaistu.

Mainitsemasi rahoittajan intressien vaikutus tutkimustuloksiin on myös hyvä pitää mielessä. Vastoin kenties melko yleistäkin harhaluuloa asianlaita on kuitenkin tältä osin niin päin, että juuri kreationistinen tutkimus on tässä suhteessa pienemmässä vääristymisvaarassa kuin yksityisyrityksille tehty tilaustutkimus tai verorahoitteinenkaan tutkimus. Tämä johtuu yksinkertaisesti jo siitäkin syystä, että kreationistiseen tutkimukseen on käytettävissä suhteessa kovin vaatimattomasti rahoitusta, joten ei ole luultavaa, että nämä varat jaksaisivat rahanahneita opportunistitutkijoita sanottavasti houkutella. Lisäksi tämäkin vähä tulee pieninä purosina monilta yksityislahjoittajilta, joten mikään yksittäistaho ei pysty painostamaan tutkimusta haluamiinsa tuloksiin. Kun vapaaehtoisten rahoittajien ja vapaaehtoisesti kreationistiseen tutkimusyhteisöön liittyneiden tutkijoiden perususkomukset sitä paitsi ovat yhdenmukaiset, perustavaa ristiriitaa siitä, miten tutkimusta tulisi harjoittaa, ei helposti voisikaan syntyä. Päälle päätteeksi huomattava osa kreationistisesta tutkimuksesta on tutkijan oman harrastuneisuuden tuottamaa, siis ilman mitään rahoituslähdettä oman toimen ohella tai eläkepäivillä tehtyä: ulkopuolisen rahoittajan on ilmeisen mahdotonta vaikuttaa vääristävästi tutkimustuloksiin, joilla mitään ulkopuolista rahoittajaa ei koskaan ollutkaan.

Mitä taas tätä sivustoamme julkaisevaan suomalaiseen yhdistykseen tulee, se ei (ainakaan toistaiseksi) harjoita omaa tutkimusta, vaan sivujemme artikkelit pohjautuvat pääasiassa Creation Ministries Internationalin (CMI) julkaisutoimintaan. CMI:n julkaisuissa on yleensä normaalin tieteellisen käytännön mukaiset lähdeviitteet, mikä osaltaan helpottaa niiden kriittistä lukemista ja tietojen tarkastusta; osaksi niiden julkaisemista on edeltänyt myös vertaisarviointi, vaikkei tämä seikka sinänsä mikään tieteellisyyden mittari olekaan.

Tietynlaista vertaisarviointia toteutamme näitä vastauksia laatiessamme myös itse: vastaus julkaistaan vasta sitten, kun sivuston "toimituskunta" on saanut tilaisuuden esittää parannusehdotuksensa ja tämän sisäisen kritiikin pohjalta tarpeen mukaan täydennettyä vastausta pitää julkaisukelpoisena pari muutakin henkilöä kuin tekstin pääasiallinen laatija. (Tämä itsekriittinen käytäntö on osasyynä siihen, että vastauksen saaminen esitettyyn kysymykseen voi joissain tapauksissa, kuten esimerkiksi juuri tämän kysymyksen kohdalla, kestää valitettavan kauankin.)

Jos missä hyvänsä tutkimusjulkaisuissa epäillään olevan asiavirheitä, niitä voi avoimen keskusteluavaruuden puitteissa kritisoida kuka tahansa. Jos siis vaikkapa kysyjällä itsellään tai kenellä hyvänsä on epäilyksiä jonkin tietyn näillä sivuilla julkaistun väitteen totuudesta ja tiedossaan mielestään luotettavia lähteitä, jotka antavat täällä julkaistun kanssa ristiriitaisia faktatietoja, tänne saa vapaasti lähettää tiedon tällaisista epäilyistä ja niiden perusteena olevista lähteistä - ja asiaa koskevan kysymyksen esittäminen nimenomaan antaa meille mahdollisuuden harjoitella yhä lisää omaa kriittistä lukutaitoamme.

Kriittiseen lukutaitoon opastaa itse Raamattukin: siellä on kehoitus kaiken koettelemisesta ja sen pitämisestä, mikä hyvää on (1. Tess 5:21). Tätä pyrimme osaltamme noudattamaan ja suosittelemme samaa kaikille lukijoillemme - niin näitä sivuja luettaessa kuin muissakin yhteyksissä. 

Kaikkia sellaisia lähteitä, jotka ehkä vielä antavat ymmärtää edustavansa jonkinlaista täysin puolueetonta, neutraalia, arvovapaata ja siksi arvovaltaista tieteellistä käsitystä, kannattaa pyrkiä lukemaan korostetun kriittisesti. Aivan erityisesti tämä koskee alkuperäkysymyksiä, joiden osalta luonnontieteellisten hypoteesien koettelemisen kannalta keskeiset toistokokeet antavat enintään epäsuoraa tietoa ja monin osin eivät tiedonhankintakeinona ole ensinkään käytettävissä.

Näihin kysymyksiin lisäselvyyttä kaipaaville voimme suositella perehtymistä prof. Tapio Puolimatkan viime vuosina ilmestyneisiin teoksiin "Usko, tieto ja myytit", "Usko, tiede ja evoluutio", "Usko, tiede ja Raamattu" sekä "Tiedekeskustelun avoimuuskoe". Tutustumisen arvoinen on myös Päiviö Latvuksen "Ymmärryksen siivet - Miksi tiede on länsimaista?".

Avoimen keskusteluavaruuden toimivuuden edellyttämä omien perususkomusten esittely CMI:n sivustolla:

http://creation.com/what-we-believe

Käsiteltyyn aihepiiriin liittyvää suomalaista nettitietoa:

http://www.apowiki.fi/wiki/Huuhaa-palkinto_2008 siihen linkitettyine tiedostoineen: tiivistä pohjatietoa tieteenfilosofian rajanvetokriteeriprojektin hylkäämiskäänteestä ja samalla selkeä esimerkki harhaanjohtavasta yrityksestä ratsastaa julkisesti "tieteen arvovallalla" ajanmukaista tieteenfilosofiaa vastaan

http://www.apowiki.fi/wiki/Larry_Laudan: henkilöartikkeli, jonka pääsisältönä monipuolinen historiallinen katsaus ja filosofinen kritiikki tieteen rajanvetokriteerikysymyksestä, jota on siinä toistuvasti käsitelty myös luomistieteen kannalta

http://www.tapiopuolimatka.net/: Tapio Puolimatkan kotisivusto, sisältää mm. huomattavan määrän ilmaiseksi luettavissa olevia tekstejä

http://www.latvus.com/: Päiviö Latvuksen kotisivut: teosesittelyä ja tekstinäytteitä suomeksi ja englanniksi