Raamattu (89)
Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmisille. Raamattuun kirjatun todellisen historian valossa tehty tiede pohjautuu totuuteen.
George Smith (1840–1876) oli vaatimattomista oloista. Hän syntyi köyhään perheeseen viktoriaanisen ajan Englannissa, jätti koulun 14 vuoden iässä ja hänen koulutuksensa jäi vähäiseksi. Hän oli kuitenkin monella tavalla lahjakas ja pääsi oppipojaksi seteleiden painolevyjen kaiverrustyöhön.
Kirurgi Mikko Tuulirannan kirjauutuus haastaa valtavirran teologiset ja tieteelliset näkemykset varhaisesta ihmiskunnan historiasta ja Vanhan testamentin alkuperästä.
Sata vuotta sitten löydettyä 1 800 vuotta vanhaa virttä ollaan nyt ottamassa uudelleen käyttöön.
Monien museoissa esillä olevien muinaisten esineiden joukossa on pieniä sylinterimäisiä esineitä, joita lävistää keskiakselin suuntainen pieni reikä. Sylinterin ulkokehälle on kaiverrettu erinäisiä kuvia. Kun niitä pyöritetään märän, muotoutuvan saven päällä, ne jättävät painauman samalla tavalla kuin rullattavat leimasimet jättävät mustejäljen paperille.
Ihmiset haastavat Raamattuun uskovat luomisopin kannattajat usein sellaisilla lausumilla kuin: ”Jumala olisi voinut käyttää luomiseen miljardeja vuosia, joten miksi tehdä niin suuri numero maailman iästä?”
Usein oletetaan, että orjuus sisällissotaa1 edeltäneessä USA:ssa johtui valko- ja tummaihoisten keskinäisestä rasismista. Todellisuus oli täysin päinvastainen – orjuus pahensi rasismia.
Kristinuskon vastustajat sanovat usein jotakin tämän kaltaista: ”Te kristityt väitätte, että Raamattu on pyhä, mutta muiden uskontojen pyhät kirjat eivät ole!
Harva väittää vastaan, kun sanotaan, että 1900-luvun tunnetuin tieteilijä oli Albert Einstein (1879–1955).
Monet kristityt, jotka eivät usko raamatulliseen (”nuoren maan”) luomiseen väittävät, että se haittaa evankeliumin kertomista ateisteille. Siten heidän mukaansa tulisi välttää sellaisia mielipiteitä jakavia aiheita kuin luomiskertomusta ja ”julistaa vain evankeliumia”.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa luomisjärjestys näyttäisi eroavan ensimmäisen luvun järjestyksestä siinä, että eläimet luodaan (2:19) Aadamin (2:7) jälkeen. Eikö Raamattu ole tässä itsensä kanssa ristiriidassa?
Suurimman osan kirkon historian ajasta niin juutalaiset kuin kristitytkin oppineet ovat ymmärtäneet, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. luvussa puhutaan kirjaimellisista luomispäivistä.
Ennen taivaaseen nousemistaan Herra Jeesus Kristus ei esittänyt toivetta tai suositusta vaan antoi lähetyskäskyn (Matt. 28:18–20).
Evoluutioon uskovat aktivistit ovat nykyään hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Eetikot leikkivät ajatuksilla ihmisen ja eläimen risteytymisestä. Vaikeasti kehitysvammaisten ja sairaiden vauvojen tai vanhojen ihmisten arvoa koskevat kysymykset saavat ihmiset miettimään, kannattaako heidän elämäänsä pitkittää.
Ensimmäinen Luominen-lehti ilmestyi vuonna 2006, jossa pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomio siihen, miten kristinuskon ”hälytyskellot” soivat Suomessa.
Innokkaat puutarhurit tietävät, että kortekasvit ovat niitä, joita kasvaa vesialueiden tai virtaamaltaan heikkojen vesialueiden luona. Vetovoimaa vielä lisää, että kortteet ovat ”eläviä fossiileja”.
Dr Brandon van der Ventel valmistui luonnontieteen kandidaatiksi (B.Sc.) 1992 ja tohtoriksi 1999, molemmat Stellenboschin yliopistosta Etelä-Afrikassa. Hän on [vuonna 2012] työskennellyt akateemisella uralla kaksitoista vuotta, myös fysiikan apulaisprofessorina yliopistossa, josta hän aikoinaan valmistui.
Evankelisen kristikunnan jäsenten pääosa hyväksyy ei-hengellisessä yhteydessä normina pidetyn aikajanan, jonka mukaan alkuräjähdys tapahtui noin 15 miljardia vuotta sitten, vaikka monet heistä kiistäisivätkin evoluution.
Dr Neil Huber, joka oli vannoutunut evoluutioantropologian opettaja merkittävässä uskontoa tunnustamattomassa Wisconsinin osavaltion yliopistossa vuoteen 1975 asti, on nykyään kokosydäminen kreationisti.
Raamattu on 66 erityyppisestä kirjasta koostuva kokoelma, joka sisältää runoutta, elämäkertoja, rakkauskertomuksia, ohjeita ja teologiaa. Sitä kirjoittivat yli 1 500 vuoden aikana monenlaiset kirjailijat, esimerkiksi kuninkaat, kenraalit, kalastajat, profeetat, oppineet, veronkantaja ja lääkäri.
Jos lähtisit kävelylle köyhään kaupunginosaan ja jakaisit ilmaisia arpalipukkeita tai 100 euron seteleitä, et luultavasti kokisi paikallisten asukkaiden taholta yhtään vastarintaa.
