Luominen artikkeliarkisto

Dominic Statham

George Smith (1840–1876) oli vaatimattomista oloista. Hän syntyi köyhään perheeseen viktoriaanisen ajan Englannissa, jätti koulun 14 vuoden iässä ja hänen koulutuksensa jäi vähäiseksi. Hän oli kuitenkin monella tavalla lahjakas ja pääsi oppipojaksi seteleiden painolevyjen kaiverrustyöhön. Työ oli vaativaa ja edellytti hyvää teknisen piirtämisen taitoa ja erinomaista havainnointikykyä. Hänen työpaikkansa oli lähellä Lontoon British Museumia, jossa hän kävi säännöllisesti. Hän kiinnostui ikivanhoista savitauluista, niiden ihmeellisistä kiilamaisista symboleista, joita kutsutaan nuolenpääkirjoitukseksi (kuva 1), ja museo palkkasi hänet myöhemmin itämaisen antiikin osastolleen. Hän oli kielellisesti hämmästyttävän lahjakas. Pian hän ymmärsi ja käänsi nuolenpääkirjoituksia.

Kuva 1. Muinainen sumerilainen nuolenpääkirjoitustaulu

Smith uskoi vakaasti Raamattuun ja ilahtui suuresti löydettyään vuonna 1872 muinaisen mesopotamialaisen taulun, jossa kerrottiin maailmanlaajuisesta tulvasta. Tämä oli yksi useista samankaltaisista tauluista, jotka nykyään tunnetaan Gilgameš-eepoksena (kuva 2).

Kuva 2. Gilgameš-eepoksen vedenpaisumustaulu.

Tulvakertomus muistutti monissa yksityiskohdissa hyvin paljon ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomusta¹ ja Smith piti sitä merkittävänä vahvistuksena raamatulliselle kertomukselle Nooasta. Saman vuoden joulukuussa hän piti Society of Biblical Archaeology -seurassa esitelmän, joka oli otsikoitu Kaldealainen vedenpaisumuskertomus.² Tilaisuutta odotettiin innolla ja läsnä oli monia vaikutusvaltaisia henkilöitä, mukaan lukien silloinen pääministeri, tunnustava kristitty William Gladstone.

Riippumaton näyttö Raamatun totuudellisuuden puolesta oli kuitenkin skeptikoille liikaa. He pilkkasivat edelleen ajatusta maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta ja väittivät, että ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuluvut olisi kaunistellen kopioitu Gilgameš-eepoksesta. Vajaat 30 vuotta myöhemmin löydetty toinen nuolenpääkirjoitustaulu osoitti kuitenkin väitteen täysin perättömäksi.

Vielä yksi, vanhempi taulu

1890-luvulla Pennsylvanian yliopisto suoritti useita kaivauksia muinaisessa babylonialaisessa Nippurin kaupungissa. Temppelin kirjaston jäänteiden joukosta he löysivät vielä yhden taulunkappaleen, jossa oli selonteko vedenpaisumuksesta.³ Assyriologian asiantuntija Herman Hilprecht käänsi sen ja se oli yksityiskohdissaan hämmästyttävässä määrin 1. Mooseksen kirjan mukainen. Siinä kerrotaan tulvasta, joka tuhoaisi kaiken elämän ja kuinka Jumala käski rakentaa suuren aluksen, missä rakentaja perheineen ja eläimet oli määrä säilyttää elossa (katso tietolaatikko).

Assyriologian asiantuntija Herman Hilprecht käänsi sen ja se oli yksityiskohdissaan hämmästyttävässä määrin 1. Mooseksen kirjan mukainen.

Savitaulun ikä voitiin arvioida varsin tarkasti monestakin syystä. Ennen kaikkea siksi, että tiedetään, milloin sen löytöpaikkana toiminut kirjasto tuhottiin. Se tapahtui noin vuonna 2100 eKr., kun eelamilaiset valloittivat Nippurin.⁴ Hilprecht uskoi, että taulu oli kirjoitettu vuosien 2137–2005 eKr. välisenä aikana. Gilgameš-eepoksen sen sijaan arvellaan olevan 600-luvulta jKr. peräisin oleva kopio dokumentista, joka taas on peräisin aikaisintaan vuoden 2000 eKr. jälkeiseltä ajalta.⁵ Lisäksi dokumentin tulvaa koskevan taulun arvellaan olevan myöhäisempi lisäys, joka perustuu Atrahasis-eepokseen. Se on laatijansa mukaan kirjoitettu noin vuonna 1800 eKr.^6,7 Kuinka siis Gilgameš-eepos voisi olla alkuperäinen vedenpaisumuskertomus?

Merkittävää on myös Nippurin taulun kieli, joka poikkeaa täysin useimmista muista saman löytöpaikan tauluista. Kieli muistuttaa läheisesti raamatullista hepreaa,^8,9 mikä osoittaa jälleen, että ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomus ei perustu babylonialaisiin myytteihin. Siitä puuttuu myös Gilgameš-eepoksen karkea monijumalaisuus.

Kertomus maailmanlaajuisesta tulvasta, missä Jumala tuomitsee ihmisen pahuuden, on varmasti yksi eniten pilkatuista Raamatun kohdista. Kuitenkin sen vahvistavat eräät vanhimmat historialliset lähteet,¹⁰ useat dokumentit ja legendat ympäri maailman, ^11,12 fossiiliaineisto,¹³ ja monet geologiset tosiasiat.¹⁴ Hyljeksimme sitä omaksi vahingoksemme.

Kuva 3. Nippurin taulu (n. 2100 eKr) ja alla Hilprechtin käännös. Hakasuluissa olevia sanoja ei voida saada selville tekstistä, mutta Hilprecht on liittänyt ne mukaan asiayhteyden perusteella.

(2) .......[taivaan ja maan rajat minä] irrotan
(3) .......[aikaansaan vedenpaisumuksen, ja]se lakaisee pois kaikki ihmiset yhtä aikaa;
(4) .......[mutta etsi sinä e]lämää ennen kuin vedenpaisumus tulee;
(5) .......[Sillä kaikkien elävien olentojen ylle], niin monta kuin niitä onkin, tuon hylkäyksen, tuhon, poispyyhkimisen
(6) .......Rakenna iso alus ja
(7) .......kokonaiskorkeus olkoon sen rakenteena.
(8) .......olkoon se asuntolaiva eloon säästettyjen kuljettamiseksi.
(9) .......vahvalla kannella peitä (se).
(10) .....[Alukseen] jonka teet
(11) .....[siihen t]uo maaeläimet, taivaan linnut,
(12) .....[ja maan matelijat, pari kustakin] joukon sijaan,
(13) .....ja perhe …

Kohdassa 1. Moos. 6:16 Jumala käski Nooaa tekemään arkkiin katon ja oven. Taulun rivillä 9 todetaan, että arkki tuli peittää vahvalla kannella. Rivillä 8 oleva sana, jonka Hilprecht kääntää ”asuntolaivaksi”, tarkoittaa ovella varustettua alusta ja on läheistä sukua vanhalle seemiläiselle sanalle, joka tarkoittaa ”arkkia”, arkkua tai laatikkoa, missä jotakin voidaan turvallisesti kantaa. Vaihtoehtoisen käännöksen 8. riville on esittänyt assyriologi Alexander Heidel: ”Tämän [aluksen] tulee olla valtava laiva, ja sen nimen tulee olla ’Elämän säilyttäjä’”.¹ ”Elämäksi” käännetty sana on naphistim. Atrahasis-eepoksen vedenpaisumuskertomuksessa² Nooalle annetaan titteli Ut-naphistim, joka tarkoittaa ”Elämän mies”, mikä mahdollisesti viittaa hänen rooliinsa elämän pelastajana.

1. Heidel, A., The Gilgamesh Epic and the Old Testament Parallels, University of Chicago, p. 106, 1946.
2. Katso viite 4 alla, pp. 386–389.

DOMINIC STATHAM, luonnontieteiden kandidaatti, teollisuusopintojen diplomi, insinööritieteen ja teknologian instituutin jäsen, insinööri (C.Eng)
työskenteli 25 vuotta insinöörinä ilmailu- ja autoteollisuudessa. Hän on nykyään puhuja ja kirjoittaja Ison-Britannian ja Euroopan Creation Ministries Internationalissa.