Rappeutuminen ja vanhat puut

14.04.2010 - Pauli Savolainen

Kautta aikojen vanhin puu oli mänty, pinus longaeva, joka kasvoi Wheeler Peakissa Nevadassa, USA:ssa. Puu kasvoi 3.3 metrin korkuiseksi ja 5.100 vuotta vanhaksi. Tuon puun genetiikan pitäisi olla lähes täydellistä. On jopa mahdollista että puun esi-isä on ensimmäinen luotu mänty. Pidättekö vuosirenkaiden laskemista yhdestä puusta varmana ajoitusmenetelmänä? Onko näyttöä genetiikan virheettömyydestä hitaasti lisääntyvillä eläimillä tai vanhoilla kasveilla?

Vastaus:

03.12.2011

Hei Pauli ja kiitos kysymyksestäsi!

Lähtötasoltaan genetiikan tulisi olla melko täydellistä, mutta on huomattava, että puu ei ollut kävyssäänkään enää alun kirkkauden veroinen. Sen täytyy olla ajalta vedenpaisumuksen jälkeen (koska vedenpaisumuskataklysmi yleisen kreationistisen nykykäsityksen mukaan tuhosi käytännössä kaiken elävän puuston), eli se on jo kaukana Luomisen aamun täydellisestä lähtötilanteesta. Vedenpaisumus kuitenkin tapahtui huomattavan pitkän ajan kuluttua varsinaisen Luomisen jälkeen  (1. Moos. 5:3-29 + 7:11) .

Jos katsomme vertailuksi ihmiskunnan kannalta, olisi puu lähtökohtaisesti Nooan poikien / pojanpoikien luokkaa  keskimääräiseltä geneettiseltä virheasteeltaan. Nooa ja muut antediluviaanisen (esivedenpaisumuksellisen) ajan ihmiset elivät noin 900 vuotiaiksi, mutta Nooan pojat 600 vuotiaiksi ja heidän lapsensa noin 400-500 vuotiaiksi (1. Moos. 9:28-29 + 11:10-13). Tämä viittaisi mielestämme geneettiseen rappeutumiseen, joka ilmenisi vastaavasti myös muiden lajien geneettisessä materiaalissa, kuten tässä puussa.

Geenit joka tapauksessa tässä rappeuttavassa ympäristössä rapautuvat kaikella elävällä. Mekin saamme jatkuvasti uusia geneettisiä vaurioita, joista osan välitämme myös eteenpäin jälkeläisillemme. Näin ollen tästä maailmasta ei enää löydy täydellisiä yksilöitä siitäkään huolimatta, vaikka joku Alun elämänmuoto olisi vielä hengissä. Tuhansien vuosien varrella mutaatioita on ennättänyt kerääntyä runsain mitoin, vaikka lähtötilanne tällä puullakin olisi ollut suhteellisen hyvä. Kts. rappeutumista käsittelevä aikaisempi vastauksemme Rappeutumisteoria ja kreationismin oikeutus.

Mitä tulee puun ikään, puun kasvurenkaiden laskeminen ei valitettavasti ole ongelmaton laskentatapa, koska on havaittu että renkaita saattaa tulla vuodessa useitakin, riippuen säästä (kuivuus/kosteus, lämpötilat) ynnä muista ulkoisista olosuhteista).1,2 Kasvukausi voi alkaa, mutta kylmässä loppua ja taas uudelleen alkaa ja jatkua, eli renkaita saattaa tulla vuodessa useita tai jopa ei yhtäkään. Koska myös radioaktiivisiin menetelmiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä vähiten radiohiilimäärityksiin joita tämän puun kanssa ehkä mieluiten käytettäisiin, iänmääritys on parhaimmillaankin vain valistunut arvaus.3,4