Gavin Cox
Minulla oli etuoikeus asua Egyptissä työskennellen öljyn- ja kaasunetsinnän parissa (1999–2000; 2006–2007). Asuessani Kairossa ihastuin Egyptin historiaan. Vierailin Kheopsin pyramidilla (ulko- ja sisäpuolella) toistakymmentä kertaa, kuten myös muilla historiallisilla paikoilla. Pyramidien koko ja mahtavuus ovat kunnioitusta herättäviä. Eniten minua kiehtoi sen selvittäminen, onko Egyptin historialla yhtymäkohtia 1. Mooseksen kirjan alkulukuihin. Esimerkiksi: tiesivätkö muinaiset egyptiläiset Aadamista ja Eevasta tai Nooasta ja vedenpaisumuksesta?
Tutkittuani asiaa yli vuosikymmenen ajan, mm. suorittaen kaksi maisterintutkintoa (raamatuntutkimus 2014, egyptologia 2015), tein johtopäätöksen, että egyptiläiset kyllä tiesivät, vaikkakin vääristynein, pakanallisin tavoin.1
Raamatun historia on todellista historiaa
Monilla muinaisilla kulttuureilla on kertomuksia, joissa on yhtäläisyyksiä 1. Mooseksen kirjan lukujen 1–11 tapahtumiin ja henkilöihin.2,3 Vaikka nämä kertomukset ovat turmeltuneita ja usein sekavia, niin raamatullisia totuuksia on silti tunnistettavissa. Tämä ei ole yllättävää, koska kaikki nämä kulttuurit ovat syntyneet Nooan arkissa olleesta perheestä vain noin 4 500 vuotta sitten. Perheen jäsenet olivat vedenpaisumuksen silminnäkijöitä, ja koska Nooa oli ”vanhurskauden saarnaaja” (2. Piet. 2:5), he tiesivät myös Aadamista, Eevasta ja heidän syntiinlankeemuksestaan.
Vedenpaisumuksen jälkeen kasvava ihmissuku pysytteli yhdessä enintään kahden tai kolmen vuosisadan ajan Baabelin hajaannukseen asti.4 Arkin matkustajat olivat tässä joukossa, ja koska he elivät satoja vuosia vedenpaisumuksen jälkeen, he ovat saattaneet olla kunnioitettuja ”muinaisia viisaita esi-isiä”, joilta käytiin kysymässä neuvoa.
Lisäksi 1. Mooseksen kirjan rakenne5 viittaa siihen, että historiasta oli saatavilla kirjallinen versio, jota Seemin sukulinja luultavasti säilytti, kunnes Mooses myöhemmin kokosi sen. Tämä olisi auttanut säilyttämään ”muiston” 1. Mooseksen kirjan varhaishistoriasta.
Sitten (Pelegin päivinä, 1. Aik. 1:19) Jumala hajotti ihmiset Baabelista, jolloin 1. Moos. 1–11:n pääpiirteet levisivät ympäri maailmaa. Näin syntyivät esimerkiksi sadat laajalle levinneet kertomukset maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta, jotka ovat usein hämmästyttävän samanlaisia kuin 1. Mooseksen kirjassa.2
Hajaantumisen jälkeen jotkin suhteellisen lähellä Baabelia olleet ryhmät – esim. Mesopotamiassa ja Egyptissä – pystyivät nostamaan kulttuurinsa entiselle tasolleen varsin nopeasti.6
Haamin ja Egyptin yhteys
Nooan pojalla Haamilla oli neljä poikaa. Heistä kolmen nimi, Misraim, Puut ja Kuus, (1. Moos. 10:6) liittyy Raamatussa ja/tai sen ulkopuolella Egyptiin ja/tai sen naapurikansoihin. Erityisesti Misraim (Mitsrajim מִצְרַיׅם) on Egyptin heprealainen nimi koko Vanhassa testamentissa. Klassisen arabian nimi Egyptille on Misr, jota nykyiset egyptiläiset itse käyttävät.
Psalmeissa Egyptiä kutsutaan Haamin maaksi (105:23, 27; 106:22) ja Haamin majoiksi (78:51). Raamatulliset todisteet eivät jätä epäilystäkään siitä, että ”Haam ja pojat” asettuivat sille seudulle. On erittäin todennäköistä, että Haam ja Misraim olivat tärkeitä hahmoja varhaisessa Egyptissä ja että toinen tai kumpikin oli avainasemassa sen perustamisessa. Mitkä tahansa ei-haamilaiset ryhmät tai yksilöt, jotka sattuivat olemaan osa Egyptin perustajakansaa, ovat toki voineet välittää tietoa varhaishistoriasta. Mutta vedenpaisumuksen nähneen, Nooan kasvattaman Haamin näkyvä läsnäolo parantaa mahdollisuuksia löytää yhtymäkohtia 1. Mooseksen kirjaan harvoista säilyneistä varhaisegyptiläisistä lähteistä.
Lyhyesti sanottuna odotamme löytävämme muinaisesta Egyptistä Raamatun ulkopuolisia todisteita 1. Mooseksen kirjan alkuluvuista. Niiden tulisi esiintyä varhaisimmissa kaiverruksissa, jotka ovat ajallisesti lähimpänä Baabelin siirtolaisten saapumista. Ja todellakin löydämme sellaisia todisteita varhaisista (vanhan valtakunnan) pyramideista. Kun aikaa kului, kertomukset vääristyivät yhä enemmän. (Muinaiset egyptiläiset olivat hyvin pakanallisia ja lisäsivät kymmeniä tuhansia jumalia ja jumalattaria aikojen saatossa.)
Kaaoksen vesissä seisova Nu pitää käsissään auringon laivaa, jossa on seitsemän muuta jumalaa.
Muistoja Nooasta?
Raamattu opettaa, että Nooa, hänen poikansa ja heidän vaimonsa – yhteensä kahdeksan – astuivat arkkiin pelastautuakseen maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen tuomiolta. Oliko muinaisilla egyptiläisillä tietoa tästäkin?
Egyptologit tuntevat kahdeksan jumalan ryhmän, jota kutsutaan nimellä ”Ogdoadi” (merkitys kreikan kielellä ´kahdeksan´). Neljä miestä ja heidän vaimonsa on yhdistetty egyptiläiseen vedenpaisumukseen tai alkumereen (Nun/Nu). Heidän nimensä esiintyvät pyramiditeksteissä, Egyptin vanhimmissa kaiverruksissa. Pääjumala on Nu, kuulostaa Nooalta; hänen vaimonsa on Nu.t.
Näitä kahdeksaa palvottiin Khemenussa (kreikaksi ”Hermopolis”), joka mainitaan pyramiditeksteissä. Khemenu on säilynyt ja on nykyään El Ashmunein kaupunki (merkitys koptin kielellä ´kahdeksan kaupunki´), joka on Kairosta 322 km etelään. Aikoinaan siellä oli heidän palvonnalleen omistettu temppeli.
Egyptiläiset uskoivat, että aikanaan nämä ”kahdeksan” kuolivat ja haudattiin. Pieni 18. dynastian temppeli Medinet Habussa, 663 km Kairosta etelään, sijaitsee heidän haudallaan. Kaiverruksissa on heidän nimensä ja kuvaus sekä heidän hautaamisestaan muumioina että vedenpaisumuksesta.
Cox, G., The search for Noah and the Flood in ancient Egypt—parts 1–2, J. Creation 33(3):94–108, 2019.
Kuva 1. Khnum-jumala muovaa ihmisen savesta (savenvalajan pyörällä).
Egyptiläiset luomisuskomukset
Muinaisessa Egyptissä oli kolme pääuskomusta luomisesta. Ne syntyivät kolmessa eri paikassa, joissa kussakin oli oma temppelinsä. Ne tunnettiin kreikkalaisilla nimillään: Heliopolis (nykyisen Kairon alueella, ks. alla), Memfis ja Hermopolis (20 km ja 322 km Kairosta etelään). Jokaisessa paikassa oli samat perusajatukset, kuten ”alkumeri” (Nu/Nun – ks. tietolaatikko ”Muistoja Nooasta” yllä), josta nousi ensimmäinen luotu manner.7 Tämä muistuttaa luomisviikon kolmatta päivää, jolloin kuiva alue ilmestyi näkyviin (1. Moos. 1:9). Se tuo mieleen myös vedenpaisumuksen päättymisen, kun vuorten huiput paljastuivat veden alta (1. Moos. 8:5).
Neljäs temppeliteologia Elefantinessa, Assuanissa (870 km Kairosta etelään), sisälsi Khnum-nimisen jumalan, joka loi ihmiskunnan savesta käyttäen savenvalajan pyörää (kuva 1). Tämä muistuttaa 1. Moos. 2:7:ää, jossa ”Herra Jumala muovasi ihmisen maan tomusta”.
Heliopolis, Atum ja Raamattu
Kuva 2. Al-Masallan obeliski muinaisen Heliopoliksen alueella.
Heliopolis (kreikaksi ”auringon kaupunki”) oli alusta alkaen (Re-)Atum-nimisen jumalan palvonnan alueellinen keskus. Ainoa säilynyt todiste siitä on Al-Masallan obeliski (kuva 2). Se seisoo Kairon Ain Shamsin lähiössä, joka on rakennettu Heliopoliksen päälle. Ain Shams on tämän muinaisen kaupungin arabialainen nimi (”auringon silmä”). Egyptin 12. dynastian Senusret I (kuoli 1926 eKr.) pystytti obeliskin. Se on tehty punaisesta graniitista ja on noin 21 metriä korkea ja painaa 120 tonnia.
Sekä Heliopolis että Atumin palvonta esiintyvät Raamatussa. Heliopolis patsaineen/obeliskeineen tuomitaan epäjumalanpalvonnastaan Jeremia 43:13:ssa ja Jesaja 19:18:ssa.8 Heliopoliksen egyptiläinen nimi on Iunu, joka tarkoittaa ’pylvästä’ (tai obeliskia). Koptin9 kielellä se on Oon, joka tuomitaan Hesekiel 30:17:ssä. Joosefin vaimo oli Poti-Feran tytär (isän nimi tarkoittaa ’Ran antamaa’), joka oli Oonin pappi (1. Moos. 41:45, 50; 46:20).10 Näin ollen Poti-Fera todennäköisesti palvoi Re-Atumia. Lisäksi israelilaiset orjat rakensivat viljavarastoja faraolle Piitomissa (2. Moos. 1:11), joka egyptiksi tarkoittaa ”Atumin suurta taloa” (pr-jtm.w).8
Atumin nimi esiintyy Egyptin vanhimmissa teksteissä, joita on kaiverrettu 5. dynastian pyramidien hautakammioiden seiniin ja käytäviin. Häntä kuvataan ensimmäisenä luojajumalana, joka ilmestyi ”alkuperäisistä tulvavesistä”, nousi ”alkuperäiselle kukkulalle” (ensimmäiselle maaperälle) ja aloitti luomistyönsä.11
Atum loi kaksi lasta ”aivastamalla” tai ”sylkemällä”: pojan Shu (joka merkitsee ilmaa) ja tyttären Tefnut (joka merkitsee kosteutta). Muiden jumalien uskottiin polveutuneen Atumista luonnollisen suvun jatkamisen kautta. Näin egyptiläiseen ajatteluun kuului yhdeksän (joskus kymmenen) jumalaa, joita nimitettiin Enneadiksi.
19. dynastian Torinon papyrus (myös Torinon kaanon tai Torinon kuningasluettelo, kuva 3) luettelee Egyptin hallitsijat ja heidän valta-aikansa. Suurista vaurioistaan huolimatta siinä esiintyy Enneadin nimiä muiden myyttisten varhaisten hallitsijoiden joukossa, joista jokainen hallitsi satoja vuosia.12 Tämä viittaa hämärään muistoon 1. Moos. 5:ssä luetelluista pitkäikäisistä sukupolvista.13 On tunnettu ilmiö, että merkittävät esi-isät korotetaan kauan kuolemansa jälkeen jumalhahmoiksi.
Onko Atum johdettu Aadamista?
Tällainen jumalhahmoksi korottaminen on voinut tulla Aadamin osaksi. Atum kuulostaa Aadamilta ja voi olla vielä ensivaikutelmaa samankaltaisempi. Ensiksikin hieroglyfikaiverruksiin merkittiin harvoin vokaaleja. Tyypillisesti vain konsonantit kaiverrettiin, joten nykyiset egyptologit joutuvat päättelemään, miltä sanat kuulostivat. Yleisen tavan mukaan vokaaleja lisätään, jotta sanoja voidaan ääntää. Joten ”Atum” on voitu ääntää ”Atam”. Lisäksi kielentutkijoiden parissa on tunnettu tosiasia, että konsonantti ”t” vaihteli ”d”:n kanssa egyptin kielessä.1 Toisin sanoen 1. Mooseksen kirjan alkuperäinen nimi ”Aadam” on hyvin ymmärrettyjen äännemuutosten kautta voinut tulla äännetyksi egyptin kielessä ”Atam/Atum”.
Kuva 3. Torinon kaanonin papyrus, jossa luetellaan satoja vuosia hallinneita hallitsijoita.
Nimen merkitys: Aadam ja Atu
Heprealaisessa Raamatussa on mahdollista nähdä nimien merkitys niiden yhteyksistä tekstissä esiintyviin samankaltaisesti ääntyviin sanoihin. Tutkijat ovat kauan sitten huomanneet, että Aadam kuulostaa sanoilta, jotka tarkoittavat hepreaksi ’punainen’, ’maa/savi’, ’ihminen/ihmiskunta’ ja ’veri’. Niin sanottu Aadamin ”foneettinen juuri” ”dm” esiintyy näissä heprean sanoissa yhdistäen nämä käsitteet teologisesti Aadamiin. Tätä nimitetään paronomasiaksi, joka tarkoittaa ’sanaleikkiä’.
Samaa voidaan sanoa Atumista. Atumin foneettinen juuri (tm/dm) yhdistyy sanoihin, jotka tarkoittavat egyptiksi ’punainen’, ’jokainen/ihmiskunta’, ’hyytynyt veri’, ’punaokra’. Lisäksi Atumin nimen feminiinimuoto (tm.t) tarkoittaa ’esiäiti’, joka muistuttaa Eevan nimen merkitystä: kaiken elävän äiti (1. Moos. 3:20).
Cox, G., The search for Adam, Eve and creation in ancient Egypt, J. Creation 35(1):61–69, 2021.
Atum taistelee käärmettä vastaan tiedon puun alla
Egyptiläiset Atumia koskevat uskomukset antavat lisää vihjeitä hänen yhteydestään 1. Mooseksen kirjan alkulukuihin. 20. dynastian hautakammioissa (n. 1189–1077 eKr.) esiintyy Atumin kuvia, joissa hän kamppailee Apofis-nimisen käärmeen kanssa puun edessä (kuva 4), jota kutsutaan Ished-puuksi. Atum kuvataan kissana, jota pidettiin käärmeiden luonnollisena vihollisena. Tällaisia kuvia ilmestyi noin 1280 eKr. uskonnollisten loitsujen papyruskokoelmaan nimeltä ”Kuolleiden kirja”, joita haudattiin yhdessä vainajan kanssa. Kuvassa Atum murskaa toisella tassulla Apofiksen pään, samalla kun toinen tassu ottaa veitsen leikatakseen pään irti. Tähän uskomukseen liittyvät egyptiläiset papit tekivät Apofiksesta malleja, joita tallattiin, pisteltiin ja poltettiin, jotta käärmeen pahuus voitettaisiin.1
Kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin, osana käärmeelle langettamaansa kirousta Jumala lausui, että käärmeen pään murskaisi tuleva Siemen (1. Moos. 3:15), jota Paavali nimittää viimeiseksi Aadamiksi (1. Kor. 15:45). Kuitenkin egyptiläisessä versiossa Atum on jo voittoisa – murskaten käärmeen pään.
Kuva 4. Atum kamppailee Apofis-käärmeen kanssa Ished-puun edessä.
Eedenin puut
1. Moos. 2:9 nimeää Eedenin puista kaksi: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. Ished-puu liittyy selvästi sekä tietoon että elämän pituuteen egyptiläisissä kaiverruksissa. Esimerkiksi seinäkaiverrus farao Ramses II:n temppelissä Thebassa (noin 1300 eKr.) esittää Atumia ja Thot-nimistä jumalaa kirjoittamassa Ished-puun lehdille kruunatun kuninkaan valtakauden pituutta (kuva 5).
On mielenkiintoista, että nimi Ished (alun perin lausuttu ”ish-d-et” pyramiditeksteissä) kuulostaa samalta kuin heprean ”tiedon puu” – lausutaan ets-ha-da-at. (Hepreaksi ’puu’ = ets, ’tiedon’ = ha-da-at). Näin ollen tämän Eedenin puun äänneasu ja merkitys todennäköisesti omaksuttiin egyptiläiseen uskontoon.
Kuva 5. Kaiverrus Thebasta. Jumalat Atum (vasemmalla) ja Thot kirjoittavat kruunatun kuninkaan valtakauden pituuden Ished-puun lehdille.
Johtopäätös
Odotetusti ”1. Mooseksen kirjan kaikuja” todellakin on varhaisen Egyptin lähteissä useammassa kuin yhdessä muodossa. Kun lähdemme liikkeelle siitä, että Raamattu on Jumalan ilmoittama totuus historiasta, voimme tehdä aitoja löytöjä.
- Lisätietoja englanniksi, ks. Cox, G., The search for Adam, Eve and creation in ancient Egypt, J. Creation 35(1):61–69, 2021; creation.com/creation-in-egypt.
- Conolly, R., and Grigg, R., Flood! Creation 23(1):26–30, 2000; creation.com/many-flood-legends.
- Wieland, C., chap. 9, ‘Echoes of Genesis’ in: One Human Family; creation.com/ohf.
- Tämä tapahtui Pelegin päivinä (1. Moos. 10:25), joka syntyi noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja kuoli 239 vuoden ikäisenä.
- DeRemer, F., Structure, toledoths, and sources of Genesis, J. Creation 28(1):53–58, 2014; creation.com/toledoth.
- Eristäytyneet ryhmät, joilla ei ollut ”tietotaitoa” esimerkiksi metallien erottamisesta ja käytöstä, joutuivat turvautumaan kivityökaluihin, kunnes se keksittiin uudelleen.
- Cox, G., What’s the point of the pyramids? J. Creation 34(1):16–18, 2020; creation.com/why-pyramids.
- Jer. 43:13:ssa lukee monessa käännöksessä Heliopolis (kuten KR92). Kuningas Jaakon käännöksessä (KJV) lukee ”Bethshemesh” (KR33/38 ja RKK Beet-Semes = ”auringon talo”). Jes. 19:18 ymmärretään tutkijoiden parissa yleisesti sanaleikkinä, jossa ”auringon kaupunki” (Heliopolis) tullaan tuntemaan ”tuhon kaupunkina”.
- Egyptin kielen viimeisin vaihe, jota edelleen puhutaan.
- Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament, viitteet 244 ja 7490.
- Currid, J.D., Ancient Egypt and the Old Testament, Baker Books, Michigan, p. 57, 1997.
- Cox, G., The search for Adam, Eve, Noah and the Flood—in Ancient Egypt? creation.com/adam-egypt, 13. helmikuuta 2021.
- On muitakin muinaisia kulttuureja, joiden lähteet luettelevat vastaavasti kymmenen alkuperäistä hallitsijaa, jotka näyttävät vastaavan ennen vedenpaisumusta eläneitä Raamatun patriarkkoja. Ks. englanniksi Lopez, R.E., The antediluvian patriarchs and the Sumerian King List, J. Creation 12(3):347–357, 1998; creation.com/sumerian.
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Kuvat ©: creation.com;
CC BY-SA 3.0 Wikimedia: Public Domain, Karl Richard Lepsius, David Schmid ja Roland Unger
CC BY-2.0 Wikimedia: 'Hajor'
CC0 Flickr: ‘akhenatenator’
