Einstein, maailmankaikkeus ja Jumala

Einstein, maailmankaikkeus ja Jumala. [Einstein: Oren Jack Turner, Princeton, N.J., taustakuva: NASA, ESA, G. Illingworth (UCO/Lick Observatory and the University of California, Santa Cruz), R. Bouwens (UCO/Lick Observatory and Leiden University), and the HUDF09 Team.]

Russell Grigg

Time-lehden valitsema ”vuosisadan henkilö”1 Albert Einstein2 on kuuluisa monesta syystä (takkuisesta ulkomuodostaan huolimatta). Hänen teoriansa erityisestä ja yleisestä suhteellisuudesta ja hänen yhtälönsä massan ja energian vastaavuudesta, E=mc2, muuttivat lopullisesti näkemyksemme ajasta ja avaruudesta, valosta ja painovoimasta, aineesta ja energiasta. Hän on jokseenkin vähemmän tunnettu huomautuksestaan ”Jumala ei heitä noppaa maailmankaikkeudella”. Mutta mitä Einstein todella tarkoitti ”Jumalalla”? Oliko hänen ”Jumalansa” lainkaan samanlainen kuin Raamatun Jumala?

Lapsuuden vaikutteet

Vaikka Albert syntyi saksanjuutalaiseen perheeseen vuonna 1879, häntä ei kasvatettu juutalaiseen uskoon. Hän kävi läheistä katolista peruskoulua Münchenissä ja sen jälkeen paikallista lukiota. Albert oli jokseenkin hidas ja haaveileva oppilas ja hän pitkästyi ei-tieteellisissä oppiaineissa3 ja oppi vain vähän karkeassa armeijatyylisessä 1800-luvun Saksan koulujärjestelmässä. Hänestä kasvoi kuria inhoava, ja hän oli koko elämänsä ajan epäluuloinen kaikkia auktoriteetteja kohtaan.

11-vuotiaana hänellä oli voimakas uskonnollinen kausi, jonka aikana hän ei syönyt sianlihaa ja hän sävelsi Jumalalle lauluja, joita hän lauloi itsekseen matkalla kouluun.4

12-vuotiaasta asti Albert luki suosittuja kirjoja tieteestä, opetteli itsekseen algebraa, geometriaa ja laskemista ja tutki Immanuel Kantin antiteististä teosta Critique of Pure Reason [suom. Puhtaan järjen kritiikki]. Tästä ajanjaksosta elämässään Albert kirjoitti myöhemmin: ”Lukemalla suosittuja tieteiskirjoja tulin nopeasti vakuuttuneeksi, että monet asiat Raamatun kertomuksissa eivät voineet olla tosia. Seurauksena oli positiivisesti fanaattiset vapaa-ajattelun orgiat [sic] yhdistettynä vaikutelmaan, että valtio on tarkoituksellisesti pettänyt nuorisoa valheilla; se oli murskaava vaikutelma… Minulle on täysin selvää, että nuoruuden uskonnollinen paratiisi, joka oli näin kadonnut, oli ensimmäinen yritys vapauttaa itseni olemassaolon kahleista… jota hallitsevat toivomukset, toiveet ja alkukantaiset tunteet.”4

Albertin auktoriteettivastaisuus ja mahdollisesti myös hänen halunsa paeta pakollista armeijapalvelusta 17-vuotiaana johtivat hänet luopumaan Saksan kansalaisuudestaan. 28. tammikuuta 1896 hänestä tuli valtioton henkilö 16-vuotiaana. Hänen hakemuksensa Sveitsin kansalaisuudesta hyväksyttiin 21. helmikuuta 1900.

Korkeakouluopinnot, isyys ja avioliitto

Vuodesta 1895 vuoteen 1900 Albert kävi Sveitsissä Zürichin polyteknistä korkeakoulua,5 mikä oli siihen aikaan Euroopan hienoin teknillinen oppilaitos. Hän osallistui harvoin luennoille, mutta vietti paljon aikaa tehden omia kokeitaan hienossa fysiikan laboratoriossa ja lukien Hertzin, Helmholtzin ja muiden tieteen pioneerien uusimmista edistysaskelista fysiikassa. Hän oppi myös vallankumouksellista sosialismia ystävältään Friedrich Adlerilta (joka sai kuuluisuutta salamurhaamalla Itävallan pääministerin vuonna 1918).

Albert rakastui Mileva Mariciin, unkarilaiseen ja luokan ainoaan naispuoliseen opiskelijaan, joka – vaikka oli melko tavallinen, ontuva eikä vähääkään keimaileva – osasi tarpeeksi fysiikkaa kyetäkseen käymään älyllisiä keskusteluja Albertin kanssa. Vuonna 1901 Albert sai aviottoman lapsen hänen kanssaan. Hän meni Milevan kanssa naimisiin vuonna 1903, sen jälkeen, kun hän oli varmistanut työpaikan patenttiasiantuntijana Sveitsin patenttitoimistossa Bernissä.6

Vuonna 1905 maineikas berliiniläinen aikakauslehti Annalen der Physik julkaisi neljä Albertin kyseisen vuoden maaliskuun 17. ja kesäkuun 30. päivän välisenä aikana kirjoittamaa artikkelia, jotka hän kirjoitti vapaa-ajallaan!7 Ensimmäinen, josta hän sai 16 vuotta myöhemmin Nobel-palkinnon, kuvaa, kuinka valo voi käyttäytyä hiukkasaaltona tai -virtana. Toisen, atomien kokoa koskevan artikkelin johdosta hän sai tohtorin arvon Zürichin yliopistosta.8 Kolmas artikkeli oli Brownin liikkeestä, mikä on lähtökohta modernille tilastolliselle mekaniikalle, ja neljännestä tuli perusta hänen erityiselle suhteellisuusteorialleen. Tämä perustui Albertin ”ajatuskokeisiin”, kuten mitä hän saattaisi tai ei saattaisi nähdä, jos hän olisi valon nopeudella kulkevassa avaruusaluksessa.

Vuonna 1916 Albert julkaisi artikkelin yleisen suhteellisuusteorian perusteista [The Foundation of the General Theory of Relativity]. Tämä perustui useampiin ”ajatuskokeisiin” siitä, että painovoima ja kiihtyvyys tuottavat identtiset vaikutukset ja että tämä on seurausta painovoiman aiheuttamasta avaruuden ja ajan vääristymästä. Tiedemiehet olivat sekä ällistyneitä että ymmällään. Sitten teoria näytti saavan vahvistuksen auringonpimennyksen aikaan Länsi-Intiassa 29. toukokuuta 1919.9 Maailman lehdistö alkoi viitata Albertiin ”suurimpana nerona maan päällä”.

Albert Einstein vaimonsa Elsan kanssa.

Albert ja Elsa

Albertin ja Milevan avioliitto oli asteittain hajonnut, ja vuonna 1914 he olivat muuttaneet erilleen. Avioeroprosessi laitettiin alulle vuonna 1918 perustuen Albertin aviorikokseen eronneen serkkunsa Elsa Löwenthalin kanssa,10 joka oli huolehtinut hänestä hänen sairastelunsa aikana. Zürichin oikeus myönsi avioeron 14. helmikuuta 1919 ja määräsi muun muassa, että Albertin tulee antaa rahallinen korvaus Nobelin palkinnosta, jos ja kun hän tulisi sellaisen saamaan,11 Milevalle.12

Albert avioitui Elsan kanssa 2. kesäkuuta 1919, mutta hän oli jälleen uskoton.13 Hän kirjoitti, että hän ihaili edesmennyttä ystäväänsä, joka oli kyennyt monta vuotta elämään rauhassa ”kestävässä yhteisymmärryksessä naisen kanssa – tehtävä, jossa epäonnistuin häpeällisesti kaksi kertaa”.14

Nobelin palkinto

Vuonna 1922 Albert sai virallisen tiedon, että hänelle oli myönnetty vuonna 1921 Nobelin fysiikanpalkinto työstään teoreettisessa fysiikassa sekä valosähköilmiöstä. Suhteellisuus, yhä erittäin kiistanalainen, oli erityisesti poissuljettu.15

Ihmiset kirjoittivat nyt Albertille kaikkialta maailmasta; jotkut hänen vastauksistaan paljastivat hänen kuivan huumorintajunsa. Berliinissä hän sai New Yorkista kirjeen, jossa kysyttiin: ”Olisiko järkeenkäypää olettaa, että jos henkilö seisoo päällään – tai paremminkin ylösalaisin – että hän rakastuu tai tekee muita typeriä asioita?” Albert kirjoitti: ”Rakastuminen ei suinkaan ole typerin asia, mitä ihminen tekee – painovoimaa ei kuitenkaan voi pitää vastuussa siitä.”16

Eräässä toisessa tapauksessa häneltä pyydettiin menestyksen kaavaa. Hän vastasi: ”Jos A on menestys, sanoisin kaavan olevan A=X+Y+Z, X on työ, Y on leikki.” ”Ja mikä on Z?” ”Että pidät suusi kiinni.”17

Einsteinista tuli haluttu mies, kun Hitler ja natsit aloittivat kampanjansa ”juutalaista tiedettä” vastaan tarjoten 20 000 markan palkkion hänen salamurhastaan.

Vuonna 1933 Adolf Hitlerin noustua valtaan natsit aloittivat kampanjansa ”juutalaista tiedettä” vastaan ja tarjosivat 20 000 markan palkkion Albertin salamurhasta.18 Hän muutti Yhdysvaltoihin ja asettui Princetoniin, New Jerseyhin. Tieteellisestä superjulkkiksesta tuli Yhdysvaltain kansalainen 1. lokakuuta 1940.

Albert ja ”pommi”

Suurimman osan elämäänsä Albert oli lempeä pasifisti. Kuitenkin 2. elokuuta 1939, saatuaan tietää, että saksalaiset tiedemiehet työskentelivät uraaniatomin halkaisemiseksi, hän kirjoitti kirjeen presidentti F.D. Rooseveltille, jossa sanottiin: ”Tämä uusi ilmiö voi johtaa myös pommien rakentamiseen”, ja kehotti Yhdysvaltoja ”nopeaan toimintaan” atomipommitutkimuksessa.19

Manhattan-projekti, joka tuotti maailman ensimmäiset atomipommit, käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Albert katsottiin turvallisuusriskiksi ja hänen osallistumisensa siihen suljettiin pois.20 Kun pommit oli räjäytetty Hiroshimassa ja Nagasakissa, hän piti kirjettään yhtenä suurimmista virheistään.

Natsien kiirehtiessä kehittämään atomipommia Einstein kannusti USA:ta kyseisen aseen kehittämiseen. Kuitenkin Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeen hän piti sitä yhtenä ”suurimmista virheistään”.

Hiroshiman atomipommi: Enola Gay -pommikoneen taka-ampuja S/Sgt. George R. (Bob) Caron
Nagasakin atomipommi: Charles Levy (eräältä B-29 Superfortress -pommikoneelta, joita käytettiin hyökkäyksessä).

Marraskuussa 1952 Albert kieltäytyi Israelin pääministeri David Ben Gurionin kutsusta tulla maan presidentiksi.21

Suurimman osan elämänsä viimeisestä 30 vuodesta Albert yritti huonolla menestyksellä muodostaa matemaattisen yhteyden sähkömagneettisten voimien (kuten valo) ja painovoiman välille. Hänen tavoitteenaan oli löytää yksi kaava selittämään kaiken käyttäytymisen maailmankaikkeudessa elektroneista tähtiin, kaiken teoria [Unified Field Theory]. Albert kuoli nukkuessaan 18. huhtikuuta 1955 vatsa-aortan laajentuman repeytymiseen.

Einstein ja ”Jumala”

Albert Einstein ei ollut kristitty. Hänellä ei ollut käsitystä Raamatun Jumalasta tai uskoa Jeesukseen Kristukseen Herranaan ja Vapahtajanaan. Hänen näkemyksensä uskonnosta ja ”Jumalasta” olivat kehitysopillisia ja panteistisia.

Hän kirjoitti: ”En voi käsittää Jumalaa, joka palkitsee ja rankaisee luotujaan tai jolla on sen kaltainen tahto, jonka me koemme itsessämme. En myöskään voi enkä haluaisi kuvitella yksilöä, joka selviää fyysisestä kuolemastaan; antaa heikkojen sielujen, pelosta tai absurdista itsekkyydestä, vaalia tällaisia ajatuksia.”22

”Halu saada johdatusta, rakkautta ja tukea saa ihmisen muodostamaan sosiaalisen tai moraalisen käsityksen Jumalasta… Ihminen, joka on perinpohjaisesti vakuuttunut universaalista toimivasta syyn ja seurauksen laista, ei voi hetkeäkään huvitella ajatuksella jostakusta, joka puuttuu tapahtumien kulkuun… Jumala, joka palkitsee ja rankaisee on käsittämätön…”23

”Ihmiskunnan henkisen evoluution nuoruuden aikaan ihmisen mielikuvitus loi jumalat ihmisen omaksi kuvaksi… Ajatus Jumalasta uskonnoissa, kuten nykyisin opetetaan, on vanhan jumalakäsitteen jalostumista… Taistelussaan eettisen hyvän puolesta uskonnon opettajilla täytyy olla selkärankaa luopua opista persoonallisesta Jumalasta… ”24

Vastatessaan japanilaiselle oppineelle, joka kysyi häneltä ”tieteellisestä totuudesta”, Albert kirjoitti: ”Varmaa on, että vakaumus – joka on sukua uskonnolliselle tunteelle – maailman järjellisyydestä tai ymmärrettävyydestä on kaiken korkeamman asteen tieteellisen työn takana. Tämä luja usko, usko sidottuna syvään tunteeseen, ylempään mieleen, joka paljastaa itsensä kokemusmaailmassa, vastaa minun käsitystäni Jumalasta. Yleisessä puhetavassa tästä voidaan käyttää nimitystä ’panteistinen’ (Spinoza).”25

On täten selvää, että kun Albert mainitsee sanan ”Jumala”, esim. ”Jumala ei heitä noppaa universumilla” ja ”Herra Jumala on ovela, mutta pahantahtoinen Hän ei ole”,26 hän viittaa johonkin sellaiseen kuin rationaalisuus maailmankaikkeudessa. Hänen on todettu sanoneen, että ”syvä emotionaalinen vakuuttuneisuus ylivertaisen älyllisen voiman läsnäolosta, mikä on nähtävissä käsittämättömässä maailmankaikkeudessa, on muovannut ajatukseni Jumalasta”.27 Hän ei kuitenkaan mitenkään viitannut Raamatun Jumalaan, joka on Luoja, Lainantaja, Tuomari ja Vapahtaja.

Puhuessaan Princetonin teologisessa seminaarissa 19. toukokuuta 1939 Albert sanoi: ”(eräs) konflikti syntyy, kun uskonnollinen yhteisö vaatii, että kaikkea Raamattuun kirjoitettua on pidettävä absoluuttisena totuutena.” 25, 28

Kristitty apologeetta [uskon puolustaja] Dr Hugh Ross väittää, että vaikka ei uskonut raamatulliseen Jumalaan ”Einstein piti vankkumattomasti kiinni uskosta Luojaan huolimatta valtavasta vertaisryhmän painostuksesta”.29 Kuitenkaan näiden termien normaaleissa merkityksissä Einstein ei uskonut näin (katso laatikko sivulta 17).

Täten siis kristityt, jotka sopimattomasti vetoavat Einsteiniin julistuksessaan, kirjoituksessaan tai todistuksessaan, tekevät vahinkoa asialleen.

Huom. Koska Einstein kirjoitti tieteelliset artikkelinsa ja suurimman osan kirjeenvaihdostaan saksaksi, edellä käytetyt käännökset poikkeavat hieman hänen eri elämäkerroissaan.

Einsteinin usko ”luonnon jumaluuteen”

Panteistit uskovat, että kaikki on jumala. Se tarkoittaa, että ”Jumalasta” tulee vain synonyymi sanalle ”kaikki” ja se menettää kaiken todellisen merkityksen - sanonta, että kaikki on ”zinquth”, on yhtä merkityksellinen. Albert Einstein jakoi selvästi Spinozan panteismin, jonka näkemyksistä Hutchinson Softback Encyclopedia 1996 kirjoittaa: ”Mieli ja aine ovat äärettömän olomuodon kaksi eri tilaa, jota (Spinoza) kutsui Jumalaksi tai luonnoksi, hyvän ja pahan ollessa suhteellisia.” Kuten New Age ja itämainen ajattelu, tämä on ”monistinen”, yksitasoinen, uskomus, joka nimenomaan kieltää Luojan sanan normaalissa merkityksessä eli yhden, joka oli ennalta olemassa (ja on siten riippumaton tai ”ulkopuolinen”) ennen sitä, mitä luotiin.



Suhteellisuus ja moraali

Jotkut ovat virheellisesti syyttäneet Einsteinin suhteellisuusteoriaa nykyisin nähtävissä olevasta moraalin rappeutumisesta. Itse asiassa Einstein esitteli näkemyksen luonnosta, jossa absoluuttinen tila ja aika korvataan absoluuttisella valonnopeudella. Hän kutsui teoriaansa mieluummin ”invarianssiteoriaksi”, mutta termi ”suhteellisuus” jäi pysyväksi.

Moraalin perusta on Jumalan sanan absoluuttinen totuus, joka sisältää Jumalan säännöt pyhään elämään. Niitä on horjutettu, ei Einsteinin suhteellisuusteorian vuoksi, vaan evoluutio-opetuksen vuoksi, jossa ihminen torjuu absoluuttisen totuuden Jumalasta ja tarpeestamme elää oikeassa suhteessa Häneen ja ihminen itse päättää, miten hän haluaa elää.

Tiede voi ainoastaan kertoa meille, mitä on, ei sitä, mitä pitäisi olla. Tiede kertoo meille esimerkiksi, että ihmisen ampuminen sydämeen (normaalisti) tappaa tämän ja että tietynlainen seksuaalinen käyttäytyminen edistää AIDS:n leviämistä, mutta se ei voi kertoa meille, ovatko nämä teot oikeita vai vääriä. Tähän me tarvitsemme jumalallista Lainantajaa.

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. Time,ss. 42-67, December 31, 1999.
  2. Albert syntyi Ulmissa, Saksassa, 14. maaliskuuta 1879. Perhe muutti Müncheniin vuonna 1880.
  3. Hänen kiinnostuksensa tieteeseen alkoi 5-vuotiaana. Isä antoi hänelle kompassin. Albert halusi tietää: ”Miksi neula näyttää koko ajan yhteen suuntaan?” ”Magnetismi.” ”Miten näkymätön voima läpäisee avaruuden?” Albert makasi hereillä sen yön pohtien tuota mysteeriä. Hänen elinikäinen kiinnostuksensa kysellä ja ratkaista tieteellisiä kysymyksiä oli herätetty.
  4. Pais, A., Einstein Lived Here, Oxford Uni. Press, New York, NY, USA, ss. 114-15,1994.
  5. Eidgenossische Technische Hochschule tai ETH (the Federal Institute of Technology).
  6. Tämä kesti kesäkuusta 1902 heinäkuuhun 1909.
  7. Käännetyt otsikot [artikkeleita ei löytynyt suomeksi, joten käännökset ovat epävirallisia]: 1. Heuristinen näkemys valon tuottamisesta ja muuttamisesta 2. Uusi määritelmä molekyylien koosta 3. Pienten pysäytettyjen partikkelien liikkeestä muuttumattomassa nesteessä molekulaarisen lämpöteorian mukaan. 4. Liikkuvien kappaleiden elektrodynamiikasta
  8. Hän sai ensimmäisen monista kunniatohtorin arvoistaan vuonna 1909.
  9. Einsteinin teorian mukaan kaukaisista tähdistä tulevan valon tulisi ohjautua uudelleen auringon vahvan painovoimakentän läpi mennessään. Auringonpimennyksen aikana tähdistä tuleva valo, jota ei aikaisemmin pystynyt näkemään auringon kirkkauden vuoksi, näytti taittuneen, toisin sanoen tähdet näyttivät olevan eri kohdassa siihen verrattuna, jolloin niiden valo ei mennyt läheltä aurinkoa. Tähtien valon taipumisen määrä auringon painovoiman johdosta sopi yhteen Einsteinin ennustusten kanssa.
  10. Viite 4, s. 19 toteaa, että Albert “myönsi aviorikoksen” 31. elokuuta 1918 päivätyssä kirjeessä.
  11. Albert nimitettiin ehdolle fysiikan Nobel-palkinnon saajaksi joka vuosi vuosina 1910-1921, poikkeuksena vuodet 1911 ja 1915.
  12. Tämän hän teki vuonna 1923. Se oli silloin noin 32 000 USD:n arvoinen. Mileva osti talon Zürichistä ja asui siellä suurimman osan loppuelämäänsä. Hän kuoli vuonna 1948.
  13. Viite 4, s. 20 toteaa, että ”vielä yksi avioliiton ulkopuolinen suhde loppui vuonna 1924. Useita muita ilmeni myöhempinä vuosina”. Katso myös s. 38.
  14. Viite 4, s. 25.
  15. Viite 4, s. 63.
  16. Viite 4, s. 88.
  17. Viite 4, s. 152.
  18. Ironista kyllä, tämä antisemitismi ehkä esti natseja kehittämästä atomipommia.
  19. Hän allekirjoitti toisen, Rooseveltille tarkoitetun kirjeen atomipommista 7. maaliskuuta 1940.
  20. Viite 4, s. 218-19
  21. Fölsing, A., Albert Einstein, Viking, New York, NY, USA, s. 734,1997.
  22. Viite 4, s. 118.
  23. Ideas and Opinions by Albert Einstein, Crown Publishers, New York, NY, USA, ss. 36-39, 1954.
  24. Viite 23, ss. 46,48.
  25. Viite 23, ss. 261-62.
  26. Hän vastusti satunnaisia ennalta arvaamattomia elementtejä kvanttimekaniikassa, jolloin ei voi laskea, mitä tapahtuu, vaan ainoastaan, mitä luultavasti tapahtuu.
  27. Barnett, L., The Universe and Dr. Einstein, Victor Gallancz Ltd, London UK, s. 95, 1953.
  28. Albert ei huomioinut Psalmia 14:1.
  29. The Creator and the Cosmos, Navpress, CO, USA, s. 49, 1993.

RUSSELL GRIGG, Filosofian maisteriRussell oli teollisuuskemisti, ennen kuin hän palveli 20 vuotta Ulkomaiden lähetystyöntekijäin yhteisössä (Overseas Missionary Fellowship, nykyään OMF International). Hän kuuluu Creation Ministries Internationalin Australian toimipisteen henkilökuntaan.

Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla. creation.com